Kiintymystyylit ja defenssimekanismien käyttö
KAMPMAN, VERA (2005)
KAMPMAN, VERA
2005
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-10-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15055
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15055
Tiivistelmä
Hakutermit:
defenssimekanismit, defenssit, kiintymyssuhdeteoria, kiintymystyylit, emootioiden säätely, kiintymyssuhde
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroavatko eri tavoin kiintyneet toisistaan defenssimekanismien käytön suhteen. Koska kiintymystyyleiltään erilaiset ihmiset eroavat toisistaan erilaisten emootioiden säätelyyn tähtäävien kognitiivisten, emotionaalisten ja behavioraalisten prosessien suhteen, oli syytä olettaa, että nämä erot näkyvät myös defenssimekanismien käytössä. Tutkimuskysymykset asetettiin vastaamaan kysymyksiin, miten eri tavoin kiintyneet eroavat toisistaan eri defenssimekanismien käytössä ja eroavatko he toisistaan defenssimekanismien käytön kokonaismäärän suhteen.
Tutkimukseen otti osaa 300 palestiinalaismiestä, jotka olivat olleet poliittisessa vankeudessa ja kokeneet vankeutensa aikana eriasteista väkivaltaa. Kiintymystyyliluokat (turvallinen, välttelevän itseriittoinen ja takertuva) muodostettiin Attachment Style Questionnaire’in (ASQ) pohjalta Wardin hierarkista klusterianalyysiä käyttäen. Defenssien käytön mittaamiseen käytettiin Defense Style Questionnaire’ia (DSQ). Defensseille suoritettiin pääkomponenttianalyysi, jonka tuloksena defenssit jaettiin kypsiin, todellisuutta vääristäviin ja emootiota vältteleviin defensseihin.
Tulokset osoittivat, että eri tavoin kiintyneet erosivat toisistaan sekä erilaisten defenssimekanismien käytön suhteen että defenssimekanismien käytön kokonaismäärässä. Eri tavoin kiintyneet erosivat toisistaan sisällöllisesti erilaisten defenssimekanismien käytössä siten, että takertuvasti ja välttelevän itseriittoisesti kiintyneet käyttivät turvallisesti kiintyneitä enemmän todellisuutta vääristäviä defenssejä. Yksittäisiä defenssejä tarkasteltaessa saatiin selville, että välttelevän itseriittoisesti kiintyneet käyttivät turvallisesti kiintyneitä enemmän idealisaatiota, eksternalisointia, passiivista aggressiota, halkomista ja älyllistämistä. Takertuvasti kiintyneet käyttivät muita ryhmiä enemmän autistista fantasiaa ja turvallisesti kiintyneitä enemmän eksternalisointia, passiivista aggressiota, älyllistämistä, vähättelyä ja somatisaatiota. Turvallisesti kiintyneet eivät käyttäneet mitään defenssimekanismeja muita ryhmiä enempää. Erot eri tavoin kiintyneiden välillä näkyivät myös defenssien käytön määrissä; takertuvasti ja välttelevän itseriittoisesti kiintyneet käyttivät turvallisesti kiintyneitä enemmän defenssimekanismeja kokonaisuudessaan.
Tulosten vahvistamiseksi tarvitaan jatkotutkimusta. Mikäli erot defenssimekanismmien käytössä eri tavoin kiintyneillä voidaan vahvistaa, saadaan keskeistä tietoa esimerkiksi erilaisten terapeuttisten interventioiden suunnitteluun.
defenssimekanismit, defenssit, kiintymyssuhdeteoria, kiintymystyylit, emootioiden säätely, kiintymyssuhde
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroavatko eri tavoin kiintyneet toisistaan defenssimekanismien käytön suhteen. Koska kiintymystyyleiltään erilaiset ihmiset eroavat toisistaan erilaisten emootioiden säätelyyn tähtäävien kognitiivisten, emotionaalisten ja behavioraalisten prosessien suhteen, oli syytä olettaa, että nämä erot näkyvät myös defenssimekanismien käytössä. Tutkimuskysymykset asetettiin vastaamaan kysymyksiin, miten eri tavoin kiintyneet eroavat toisistaan eri defenssimekanismien käytössä ja eroavatko he toisistaan defenssimekanismien käytön kokonaismäärän suhteen.
Tutkimukseen otti osaa 300 palestiinalaismiestä, jotka olivat olleet poliittisessa vankeudessa ja kokeneet vankeutensa aikana eriasteista väkivaltaa. Kiintymystyyliluokat (turvallinen, välttelevän itseriittoinen ja takertuva) muodostettiin Attachment Style Questionnaire’in (ASQ) pohjalta Wardin hierarkista klusterianalyysiä käyttäen. Defenssien käytön mittaamiseen käytettiin Defense Style Questionnaire’ia (DSQ). Defensseille suoritettiin pääkomponenttianalyysi, jonka tuloksena defenssit jaettiin kypsiin, todellisuutta vääristäviin ja emootiota vältteleviin defensseihin.
Tulokset osoittivat, että eri tavoin kiintyneet erosivat toisistaan sekä erilaisten defenssimekanismien käytön suhteen että defenssimekanismien käytön kokonaismäärässä. Eri tavoin kiintyneet erosivat toisistaan sisällöllisesti erilaisten defenssimekanismien käytössä siten, että takertuvasti ja välttelevän itseriittoisesti kiintyneet käyttivät turvallisesti kiintyneitä enemmän todellisuutta vääristäviä defenssejä. Yksittäisiä defenssejä tarkasteltaessa saatiin selville, että välttelevän itseriittoisesti kiintyneet käyttivät turvallisesti kiintyneitä enemmän idealisaatiota, eksternalisointia, passiivista aggressiota, halkomista ja älyllistämistä. Takertuvasti kiintyneet käyttivät muita ryhmiä enemmän autistista fantasiaa ja turvallisesti kiintyneitä enemmän eksternalisointia, passiivista aggressiota, älyllistämistä, vähättelyä ja somatisaatiota. Turvallisesti kiintyneet eivät käyttäneet mitään defenssimekanismeja muita ryhmiä enempää. Erot eri tavoin kiintyneiden välillä näkyivät myös defenssien käytön määrissä; takertuvasti ja välttelevän itseriittoisesti kiintyneet käyttivät turvallisesti kiintyneitä enemmän defenssimekanismeja kokonaisuudessaan.
Tulosten vahvistamiseksi tarvitaan jatkotutkimusta. Mikäli erot defenssimekanismmien käytössä eri tavoin kiintyneillä voidaan vahvistaa, saadaan keskeistä tietoa esimerkiksi erilaisten terapeuttisten interventioiden suunnitteluun.