Power, Social Distance and Indirectness in the Hours
TUKIAINEN, MIKA (2005)
TUKIAINEN, MIKA
2005
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-08-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14976
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14976
Tiivistelmä
Hakutermit:
pragmatics, pragmatic competence, indirectness, power, social distance, context
Tässä pragmatiikan viitekehykseen sijoittuvassa pro gradu -työssä käsitellään sosiaalisen etäisyyden, vallan ja epäsuoruuden suhdetta. Materiaalina on käytetty elokuvasta Tunnit translitteroituja dialoginpätkiä elokuvan keskeisten hahmojen välillä.
Työssä tarkastellaan pragmatiikan näkökulmasta epäsuoruuden roolia interpersonaalisessa viestinnässä. Varsinaisena tutkimuskysymyksenä on missä määrin epäsuoruus tai sen puute liittyy valtaan ja sosiaaliseen etäisyyteen puhujien välillä. Miksi ja milloin epäsuoruus käy selvästi ilmi vallankäyttöön liittyvänä viestintästrategiana? Mitä kontekstuaalisia tekijöitä on pyrittävä huomioimaan epäsuoruuden yhteydessä?
Tutkimusote on lähinnä kvalitatiivinen ja deskriptiivinen, ja analyysi pohjautuu paljolti myös kirjoittajan subjektiivisiin tulkintoihin. Tarkastelun kohteena ovat pääasiallisesti epäsuorat puheaktit kontekstissaan, mukana on jossain määrin myös suoria puheakteja demonstroimassa suhteellisen vallan mallia ja sosiaalista etäisyyttä. Analyysissa on pyritty demonstroimaan pintarakenteen ja tulkitun, oletettavasti tarkoitetun merkityksen mahdollista näennäistä ristiriitaisuutta ja suhdetta erilaisiin malleihin vallasta vuorovaikutussuhteissa.
Tutkimus vahvistaa analyysissä käytettyjen teorioiden havainnot. Puhunnokset voivat sisältää merkityksiä, jotka syntyvät juuri ja ainoastaan vuorovaikutuksessa puhekumppanin kanssa ja jotka voidaan tulkita oikein, tai jättää tarkoituksella ymmärtämättä, ainoastaan yhteisen jaetun historian ja laajemman kontekstin avulla. Valta vuorovaikutussuhteessa on dynaamista ja sitä on vaikea kuvata yksiselitteisellä mallilla. Ongelmana voidaan nähdä analyysin osittainen subjektiivisuus, paljon tulkinnoista lähtee analysoijan lähtökohdista, sen hetkisestä kokemuksesta ko. kontekstista. Kieli ja kuinka sitä käytetään on dynaamista ja paljon riippuu ajasta ja yhteiskunnasta kuinka sille ja sen avulla rakennetaan merkityksiä.
pragmatics, pragmatic competence, indirectness, power, social distance, context
Tässä pragmatiikan viitekehykseen sijoittuvassa pro gradu -työssä käsitellään sosiaalisen etäisyyden, vallan ja epäsuoruuden suhdetta. Materiaalina on käytetty elokuvasta Tunnit translitteroituja dialoginpätkiä elokuvan keskeisten hahmojen välillä.
Työssä tarkastellaan pragmatiikan näkökulmasta epäsuoruuden roolia interpersonaalisessa viestinnässä. Varsinaisena tutkimuskysymyksenä on missä määrin epäsuoruus tai sen puute liittyy valtaan ja sosiaaliseen etäisyyteen puhujien välillä. Miksi ja milloin epäsuoruus käy selvästi ilmi vallankäyttöön liittyvänä viestintästrategiana? Mitä kontekstuaalisia tekijöitä on pyrittävä huomioimaan epäsuoruuden yhteydessä?
Tutkimusote on lähinnä kvalitatiivinen ja deskriptiivinen, ja analyysi pohjautuu paljolti myös kirjoittajan subjektiivisiin tulkintoihin. Tarkastelun kohteena ovat pääasiallisesti epäsuorat puheaktit kontekstissaan, mukana on jossain määrin myös suoria puheakteja demonstroimassa suhteellisen vallan mallia ja sosiaalista etäisyyttä. Analyysissa on pyritty demonstroimaan pintarakenteen ja tulkitun, oletettavasti tarkoitetun merkityksen mahdollista näennäistä ristiriitaisuutta ja suhdetta erilaisiin malleihin vallasta vuorovaikutussuhteissa.
Tutkimus vahvistaa analyysissä käytettyjen teorioiden havainnot. Puhunnokset voivat sisältää merkityksiä, jotka syntyvät juuri ja ainoastaan vuorovaikutuksessa puhekumppanin kanssa ja jotka voidaan tulkita oikein, tai jättää tarkoituksella ymmärtämättä, ainoastaan yhteisen jaetun historian ja laajemman kontekstin avulla. Valta vuorovaikutussuhteessa on dynaamista ja sitä on vaikea kuvata yksiselitteisellä mallilla. Ongelmana voidaan nähdä analyysin osittainen subjektiivisuus, paljon tulkinnoista lähtee analysoijan lähtökohdista, sen hetkisestä kokemuksesta ko. kontekstista. Kieli ja kuinka sitä käytetään on dynaamista ja paljon riippuu ajasta ja yhteiskunnasta kuinka sille ja sen avulla rakennetaan merkityksiä.