Pourquoi choisir l'enseignement bilingue franco-finlandais ? Les attentes et les motivations des parents
NOPONEN, RIIKKA (2005)
NOPONEN, RIIKKA
2005
Ranskan kieli - French Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-07-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14960
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14960
Tiivistelmä
Hakutermit:
kaksikielisyys, kaksikielinen opetus, kielikylpy, vieraskielinen opetus
Tutkimuksessa kartoitettiin kaksikielisen (ranska-suomi) opetuksen lapsilleen valinneiden vanhempien odotuksia ja toiveita liittyen lastensa opetukseen. Keskeisin tutkimusongelma oli selvittää, miksi vanhemmat olivat valinneet juuri kaksikielisen opetuksen ja mikä on heidän suhteensa ranskan kieleen ja kulttuuriin.
Tutkimuksen teoria käsittelee kaksikieliseen opetukseen sekä vieraskieliseen opetukseen liittyviä kriteerejä sekä selvittää näiden eroja. Teoria osuus kartoittaa myös kaksikielisen opetuksen vaikutuksia äidinkielen oppimiseen sekä pyrkii selvittämään vanhempien mahdollisista syitä valita kaksikielinen opetus. Koska tutkimuksen kohderyhmä jakaantuu kolmeen eri kaupunkiin, ennen empiiristä osuutta esitellään myös ranskankielisen opetuksen puitteet Helsingissä, Tampereella ja Turussa.
Tutkimus on kvantitatiivinen survey-tutkimus. Tutkielman aineisto rakentuu Helsingin ranskalaisen koulun, Turun ranskankielisen linjan ja Tampereen ranskankielisen linjan oppilaiden vanhemmille jaetusta kyselystä, johon vastasi 535 vanhempaa. Tuloksia on käsitelty jakamalla ne niin, että ensin kartoitetaan vanhempien taustaa ja suhdetta ranskan kieleen, toiseksi selvitetään millainen on tyypillinen oppilas kaksikielisessä opetuksessa, kolmanneksi tarkastellaan vanhempien syitä ja motiiveja kaksikielisen opetuksen valintaan ja viimeiseksi perehdytään yleisesti vanhempien toiveisiin ja odotuksiin liittyen lastensa opetukseen.
Tutkimustuloksissa käy ilmi, että tärkein vanhempia motivoiva syy valita vieraskielinen opetus on koulun kielellinen suuntautuminen. Vanhemmat uskovat, että useamman kielen osaaminen helpottaa myös muiden kielien osaamista. Suurin pelko liittyen kaksikieliseen opetukseen oli äidinkielen taitojen heikkeneminen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että läheskään kaikki vanhemmat eivät itse osaa ranskan kieltä ja suhde ranskan kieleen tai Ranskaan ei välttämättä ole hyvin läheinen, kuten esim. perhesuhde. Monet vanhemmat haluaisivat kyllä osata ranskan kieltä ja tutkimuksessa kävikin ilmi, että monet toivoivat ranskan kielen kurssien järjestämistä myös vanhemmille.
Tutkimuksen aihe oli hyvin laaja ja ongelmia aiheutti terminologian määrittely sillä kielikylvyn ja vieraskielisen opetuksen raja on hyvin häilyvä ja samalla termillä voidaan viitata molempiin. Ranskalais-suomalaisesta kaksikielisestä opetuksesta ei ole paljon tutkimuksia, joka jättää tilaa jatkotutkimuksille. Olisi esimerkiksi mielenkiintoista verrata ranskalais-suomalaisen opetuksen ja normaalin ranskan kielen opetuksen saaneiden oppilaiden ranskan kielen taitoja.
kaksikielisyys, kaksikielinen opetus, kielikylpy, vieraskielinen opetus
Tutkimuksessa kartoitettiin kaksikielisen (ranska-suomi) opetuksen lapsilleen valinneiden vanhempien odotuksia ja toiveita liittyen lastensa opetukseen. Keskeisin tutkimusongelma oli selvittää, miksi vanhemmat olivat valinneet juuri kaksikielisen opetuksen ja mikä on heidän suhteensa ranskan kieleen ja kulttuuriin.
Tutkimuksen teoria käsittelee kaksikieliseen opetukseen sekä vieraskieliseen opetukseen liittyviä kriteerejä sekä selvittää näiden eroja. Teoria osuus kartoittaa myös kaksikielisen opetuksen vaikutuksia äidinkielen oppimiseen sekä pyrkii selvittämään vanhempien mahdollisista syitä valita kaksikielinen opetus. Koska tutkimuksen kohderyhmä jakaantuu kolmeen eri kaupunkiin, ennen empiiristä osuutta esitellään myös ranskankielisen opetuksen puitteet Helsingissä, Tampereella ja Turussa.
Tutkimus on kvantitatiivinen survey-tutkimus. Tutkielman aineisto rakentuu Helsingin ranskalaisen koulun, Turun ranskankielisen linjan ja Tampereen ranskankielisen linjan oppilaiden vanhemmille jaetusta kyselystä, johon vastasi 535 vanhempaa. Tuloksia on käsitelty jakamalla ne niin, että ensin kartoitetaan vanhempien taustaa ja suhdetta ranskan kieleen, toiseksi selvitetään millainen on tyypillinen oppilas kaksikielisessä opetuksessa, kolmanneksi tarkastellaan vanhempien syitä ja motiiveja kaksikielisen opetuksen valintaan ja viimeiseksi perehdytään yleisesti vanhempien toiveisiin ja odotuksiin liittyen lastensa opetukseen.
Tutkimustuloksissa käy ilmi, että tärkein vanhempia motivoiva syy valita vieraskielinen opetus on koulun kielellinen suuntautuminen. Vanhemmat uskovat, että useamman kielen osaaminen helpottaa myös muiden kielien osaamista. Suurin pelko liittyen kaksikieliseen opetukseen oli äidinkielen taitojen heikkeneminen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että läheskään kaikki vanhemmat eivät itse osaa ranskan kieltä ja suhde ranskan kieleen tai Ranskaan ei välttämättä ole hyvin läheinen, kuten esim. perhesuhde. Monet vanhemmat haluaisivat kyllä osata ranskan kieltä ja tutkimuksessa kävikin ilmi, että monet toivoivat ranskan kielen kurssien järjestämistä myös vanhemmille.
Tutkimuksen aihe oli hyvin laaja ja ongelmia aiheutti terminologian määrittely sillä kielikylvyn ja vieraskielisen opetuksen raja on hyvin häilyvä ja samalla termillä voidaan viitata molempiin. Ranskalais-suomalaisesta kaksikielisestä opetuksesta ei ole paljon tutkimuksia, joka jättää tilaa jatkotutkimuksille. Olisi esimerkiksi mielenkiintoista verrata ranskalais-suomalaisen opetuksen ja normaalin ranskan kielen opetuksen saaneiden oppilaiden ranskan kielen taitoja.