Anwendung der Datennetzwerke im computergestützten Fremdsprachenunterricht. Dargestellt am Beispiel eines DaF-Kurses in der Fachhochschule Satakunta
SVÄRD, PÄIVI (2005)
SVÄRD, PÄIVI
2005
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14872
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14872
Tiivistelmä
Hakutermit:
Saksan kieli, kielikurssit, verkkokurssit, tietoverkot, mallintaminen, vuokaaviot
Suomalaisessa tietoyhteiskunnassa tavoitellaan tietoverkkojen hyödyntämistä myös opetustoiminnassa ja oppimisessa. Tämän tavoitteen hengessä Satakunnan Ammattikorkeakoulun Huittisten yksikössä on kehitetty oma verkko-oppimisympäristö, jota koulun opettajat käyttävät kursseillaan perinteisen opetuksen rinnalla tai sen sijasta. Nykyistä tietoyhteiskuntaa leimaava piirre on myös Internetin käytön ja sen sisältämän aineiston nopea kasvu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko Internet-lähteistä mahdollista löytää sellaista tekstimateriaalia, jota voidaan mielekkäästi käyttää vieraan kielen verkkokurssin aineistona. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, kuinka Internet-aineistoon perustuva verkkokurssi on käytännössä mahdollista tuottaa. Tutkimuksen avulla pyrittiin luomaan yksittäisestä kielestä riippumaton malli, jota voisi käyttää pohjana verkkokielikurssien rakentamisessa, ja joka voisi rohkaista Satakunnan Ammattikorkeakoulun kieltenopettajia tuottamaan vieraiden kielten kursseja koulun oppimisympäristöön. Mallin tuli mahdollisimman kattavasti ottaa huomioon kokonaan verkossa toteutettavaan kielikurssiin liittyvät tekijät.
Tutkimuksen kuluessa tuotettiin elokuun 2001 ja huhtikuun 2002 välisenä aikana verkkokurssi "Suomitietoutta saksaksi", jonka laajuus oli kaksi opintoviikkoa ja joka ajallisesti kattoi 10 viikon mittaisen opiskelujakson. Kurssin suunnitteli ja verkkomateriaalin tuotti tämän tutkimuksen tekijä, mutta kurssin opettajana toimi Satakunnan Ammattikorkeakoulun Huittisten yksikön oma saksankielen opettaja. Kurssi tuotettiin normaalilla toimistokäyttöön tarkoitetulla Windows-työasemalla ja ohjelmilla, jotka ovat saatavilla Satakunnan Ammattikorkeakoulussa tai helposti hankittavissa sinne. Äänitysten tekemiseen käytettiin kannettavaa MiniDisc-soitinta ja puhemikrofonia sekä kielistudiolaitteita. Kurssia varten kehitettiin temaattinen ja rakenteellinen perusyksikkö, jota toistamalla rakennettiin koko kurssi. Kurssin tuotantoprosessi pelkistettiin vuokaavioksi, joka kuvaa prosessin yksittäisiä työvaiheita ja niiden järjestystä. Myös perusyksikön ja koko kurssin rakenne kuvattiin kaavioilla. Näin saatiin aikaan vieraan kielen verkkokurssin rakenteen, toteutuksen ja tuotantoprosessin kattava graafinen malli.
Kurssin tuotantoprosessin aikana havaittiin, että kielikurssin materiaaliksi sopivaa, tiettyyn teemaan liittyvää aineistoa on mahdollista löytää Internetistä, mikä kuitenkin edellyttää erilaisten hakustrategioiden ja tekniikoiden hyvää hallintaa. Lisäksi voitiin todeta, että kurssin tuottaminen kesti huomattavasti kauemmin, kuin ennakolta osattiin odottaa. Mallikurssin tuottaminen vei tehokasta työaikaa 40-tuntisissa työviikoissa mitattuna kaksi kuukautta. Kaikkiaan prosessi kesti vieläkin kauemmin, koska erilaisten tekniikoiden opetteluun ja testaamiseen käytettyä aikaa ei laskettu mukaan varsinaisen tuotantoprosessin työaikaan. Näyttääkin siltä, että verkkokurssien tuotannossa kannattaisi suosia opettajan ja erikseen nimetyn tuottajan välistä yhteistyötä eikä sälyttää vastuuta verkkokurssien tuottamisesta pelkästään virassa toimivien opettajien harteille. Tämän yhteistyön tukena voidaan käyttää tässä tutkimuksessa tuotettua graafista mallia.
Saksan kieli, kielikurssit, verkkokurssit, tietoverkot, mallintaminen, vuokaaviot
Suomalaisessa tietoyhteiskunnassa tavoitellaan tietoverkkojen hyödyntämistä myös opetustoiminnassa ja oppimisessa. Tämän tavoitteen hengessä Satakunnan Ammattikorkeakoulun Huittisten yksikössä on kehitetty oma verkko-oppimisympäristö, jota koulun opettajat käyttävät kursseillaan perinteisen opetuksen rinnalla tai sen sijasta. Nykyistä tietoyhteiskuntaa leimaava piirre on myös Internetin käytön ja sen sisältämän aineiston nopea kasvu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko Internet-lähteistä mahdollista löytää sellaista tekstimateriaalia, jota voidaan mielekkäästi käyttää vieraan kielen verkkokurssin aineistona. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, kuinka Internet-aineistoon perustuva verkkokurssi on käytännössä mahdollista tuottaa. Tutkimuksen avulla pyrittiin luomaan yksittäisestä kielestä riippumaton malli, jota voisi käyttää pohjana verkkokielikurssien rakentamisessa, ja joka voisi rohkaista Satakunnan Ammattikorkeakoulun kieltenopettajia tuottamaan vieraiden kielten kursseja koulun oppimisympäristöön. Mallin tuli mahdollisimman kattavasti ottaa huomioon kokonaan verkossa toteutettavaan kielikurssiin liittyvät tekijät.
Tutkimuksen kuluessa tuotettiin elokuun 2001 ja huhtikuun 2002 välisenä aikana verkkokurssi "Suomitietoutta saksaksi", jonka laajuus oli kaksi opintoviikkoa ja joka ajallisesti kattoi 10 viikon mittaisen opiskelujakson. Kurssin suunnitteli ja verkkomateriaalin tuotti tämän tutkimuksen tekijä, mutta kurssin opettajana toimi Satakunnan Ammattikorkeakoulun Huittisten yksikön oma saksankielen opettaja. Kurssi tuotettiin normaalilla toimistokäyttöön tarkoitetulla Windows-työasemalla ja ohjelmilla, jotka ovat saatavilla Satakunnan Ammattikorkeakoulussa tai helposti hankittavissa sinne. Äänitysten tekemiseen käytettiin kannettavaa MiniDisc-soitinta ja puhemikrofonia sekä kielistudiolaitteita. Kurssia varten kehitettiin temaattinen ja rakenteellinen perusyksikkö, jota toistamalla rakennettiin koko kurssi. Kurssin tuotantoprosessi pelkistettiin vuokaavioksi, joka kuvaa prosessin yksittäisiä työvaiheita ja niiden järjestystä. Myös perusyksikön ja koko kurssin rakenne kuvattiin kaavioilla. Näin saatiin aikaan vieraan kielen verkkokurssin rakenteen, toteutuksen ja tuotantoprosessin kattava graafinen malli.
Kurssin tuotantoprosessin aikana havaittiin, että kielikurssin materiaaliksi sopivaa, tiettyyn teemaan liittyvää aineistoa on mahdollista löytää Internetistä, mikä kuitenkin edellyttää erilaisten hakustrategioiden ja tekniikoiden hyvää hallintaa. Lisäksi voitiin todeta, että kurssin tuottaminen kesti huomattavasti kauemmin, kuin ennakolta osattiin odottaa. Mallikurssin tuottaminen vei tehokasta työaikaa 40-tuntisissa työviikoissa mitattuna kaksi kuukautta. Kaikkiaan prosessi kesti vieläkin kauemmin, koska erilaisten tekniikoiden opetteluun ja testaamiseen käytettyä aikaa ei laskettu mukaan varsinaisen tuotantoprosessin työaikaan. Näyttääkin siltä, että verkkokurssien tuotannossa kannattaisi suosia opettajan ja erikseen nimetyn tuottajan välistä yhteistyötä eikä sälyttää vastuuta verkkokurssien tuottamisesta pelkästään virassa toimivien opettajien harteille. Tämän yhteistyön tukena voidaan käyttää tässä tutkimuksessa tuotettua graafista mallia.