Paul Ricœurin metaforateoria
KORTELAINEN, ILMARI (2005)
KORTELAINEN, ILMARI
2005
Filosofia - Philosophy
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14753
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14753
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan metaforaa filosofian näkökulmasta. Tutkimuskysymys on: miten metafora tuottaa uutta ymmärrystä todellisuudesta? Tarkastelun kohteena on Paul Ricœurin hermeneuttinen metaforateoria, jossa metafora käsitetään keinoksi muokata ihmisen ymmärrystä. Kun ihmiset tulkitsevat ja tuottavat tekstejä, he muodostavat käsitystään maailmasta. Metaforaa kutsutaan skeemaksi, koska metafora luonnostelee kuvittelukyvyn eli imaginaation avulla kohteita ja tilanteita. Metafora hahmottelee uuden mahdollisen tavan suhtautua metaforan kuvaamaan asiaan.
Ricœur yhdistää metaforan aristoteeliseen tarkasteluun ja semanttiseen tarkasteluun hermeneuttisen näkökulman. Hermeneutiikassa tutkitaan ihmisen ja sosiaalisen maailman välistä suhdetta, ja metafora käsitetään osana tätä tutkimusta. Kielen luovat ilmaisut tuottavat mahdollisia maailmoja sosiaalisen maailman käsittämiseen. Tämä ilmenee laajojen tekstien kyvyssä jäsentää maailmaa kertomuksen muotoon. Kertomusten tapaan metaforan tulkitseminen välittää maailmaa ihmiselle.
Metaforateorioita on esitelty ja asetettu rinnakkain. On vertailtu Ricœurin metafora-teoriaa Aristoteleen varhaiseen metaforakäsitykseen sekä kahteen moderniin meta-forateoriaan. Max Blackin vuorovaikutusteoriaa on esitelty taustaksi Ricœurin teorialle, ja Donald Davidsonin teorian avulla sitä on arvioitu. Tutkielmassa on pohdittu Ricœurin metaforateorian vaikutusta filosofisiin käsityksiin metaforasta. Tarkastelutapa on siis ollut ensisijaisesti esittelevä, mutta myös vertaileva.
Tutkielman pohdinnat ovat johtaneet kolmeen päätelmään Ricœurin metaforateoriasta. Ensimmäiseksi, käsitys metaforasta skeemana uudistaa metaforateoriaa. Tämä uudistus on se, että metafora jäsentää kuvitteellisia maailmoja. Metaforiset skeemat luonnostelevat uusia mahdollisuuksia ihmisen silmien eteen. Toiseksi metaforan skemaattinen toiminta laajennetaan hermeneutiikkaan. Metafora synnyttää kuvitteellisia variaatioita toimintaan maailmassa. Metafora toimii paitsi tyylikeinona myös maailman uudelleenkuvauksen muotona. Kolmanneksi mainittu hermeneuttinen metaforateoria on laajuutensa takia ongelmallinen.
Ideasanat: metafora, hermeneutiikka, imaginaatio, uudelleenkuvaus
Ricœur yhdistää metaforan aristoteeliseen tarkasteluun ja semanttiseen tarkasteluun hermeneuttisen näkökulman. Hermeneutiikassa tutkitaan ihmisen ja sosiaalisen maailman välistä suhdetta, ja metafora käsitetään osana tätä tutkimusta. Kielen luovat ilmaisut tuottavat mahdollisia maailmoja sosiaalisen maailman käsittämiseen. Tämä ilmenee laajojen tekstien kyvyssä jäsentää maailmaa kertomuksen muotoon. Kertomusten tapaan metaforan tulkitseminen välittää maailmaa ihmiselle.
Metaforateorioita on esitelty ja asetettu rinnakkain. On vertailtu Ricœurin metafora-teoriaa Aristoteleen varhaiseen metaforakäsitykseen sekä kahteen moderniin meta-forateoriaan. Max Blackin vuorovaikutusteoriaa on esitelty taustaksi Ricœurin teorialle, ja Donald Davidsonin teorian avulla sitä on arvioitu. Tutkielmassa on pohdittu Ricœurin metaforateorian vaikutusta filosofisiin käsityksiin metaforasta. Tarkastelutapa on siis ollut ensisijaisesti esittelevä, mutta myös vertaileva.
Tutkielman pohdinnat ovat johtaneet kolmeen päätelmään Ricœurin metaforateoriasta. Ensimmäiseksi, käsitys metaforasta skeemana uudistaa metaforateoriaa. Tämä uudistus on se, että metafora jäsentää kuvitteellisia maailmoja. Metaforiset skeemat luonnostelevat uusia mahdollisuuksia ihmisen silmien eteen. Toiseksi metaforan skemaattinen toiminta laajennetaan hermeneutiikkaan. Metafora synnyttää kuvitteellisia variaatioita toimintaan maailmassa. Metafora toimii paitsi tyylikeinona myös maailman uudelleenkuvauksen muotona. Kolmanneksi mainittu hermeneuttinen metaforateoria on laajuutensa takia ongelmallinen.
Ideasanat: metafora, hermeneutiikka, imaginaatio, uudelleenkuvaus