Ammatillinen metodisuus ja menetelmät sosiaalityössä. Diskurssianalyyttinen tutkimus hallinnon teksteistä
STRENGELL-KIVIMÄKI, PAULA (2005)
STRENGELL-KIVIMÄKI, PAULA
2005
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14724
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14724
Tiivistelmä
Hakutermit:
sosiaalityö, metodisuus, menetelmät, hallinnon tekstit, diskurssianalyysi
Tutkimus on lähtenyt kirjoittajan tarpeesta hahmottaa sosiaalityön ammatillisen me-todisuuden paikkaa sosiaalityön toiminnassa. Sosiaalityön eri toimijatahot tulkitsevat metodisuutta omista näkökulmistaan. Sosiaalityön tutkijat ovat määritelleet metodisuutta jonkin verran. Sosiaalityöntekijöille metodisuus on näyttäytynyt lähinnä nimettyinä menetelminä, joita on omasta työstä vaikea paikantaa. Sosiaalityön hallinnon käsityksiä metodisuudesta ei ole juuri tutkittu. Koska sosiaalityö ammattina on edelleen valtionhallinnon ohjauksessa tapahtuvaa ammattitoimintaa, kirjoittaja piti perusteltuna tutkia sosiaalityön metodisuutta hallinnon tekstien kautta.
Tutkimuksen kohteena on sosiaalityön ammatillinen metodisuus ja menetelmät hallinnon tekstien kirjoittajien tulkintoina. Tutkimusaineistona käytettiin kolmea tekstiä: Sosiaalityön selvityshenkilön raportti, siihen liittyvä selvityshankkeen seurantaryhmän muistio sekä sosiaalityön luokitusprojektin väliraportti. Aineiston analysointiin käytettiin retorista diskurssianalyysiä. Keskeinen tutkimustehtävä oli selvittää miten metodisuutta tulkitaan, millaiseksi metodisuus rakentuu hallinnon teksteissä sekä millaisia metodisuuden kategorioita tekstissä tuotetaan. Tutkimustehtävässä metodisuus on yläkäsite, joka sisältää myös sosiaalityön menetelmät.
Hallinnon informaatio-ohjaus on tuottanut sosiaalityön toimijoiden dialogin, joka näkyy aineiston metodisuusteksteissä. Hallinnon tekstit on tuotettu toimijoiden yhteistyössä ja teksteissä näkyy eri toimijatahojen tulkintoja metodisuudesta. Aineistosta on löydettävissä hallinnon teksteille tyypillisiä piirteitä, jotka määrittävät tekstit hal-linnon teksteiksi.
Aineiston teksteissä kirjoitetaan sosiaalityön metodisuudesta lähinnä menetelmien tasolla, kuitenkin niin, että yhdessäkään tekstissä ei metodisuutta nosteta otsikkotason asiaksi. Menetelmiä rakennetaan lähinnä kahdella tavalla: joko sosiaalityön osa-alueiden kautta tai menetelmät hahmotetaan toimintoina.
Aineistosta nousee kolme menetelmien kategoriaa: Menetelmät sosiaalityön kehittämisen määreinä, jolloin menetelmistä kirjoitetaan sosiaalityön osa-alueiden kehittämisen yhteydessä. Menetelmiä nimetään mutta ei määritellä sisällöllisesti. Toinen kategoria kuvaa menetelmiä eriytymättöminä ja hahmottumattomina. Tätä kategoriaa käytetään kuvaamaan sosiaalityön luokittelutyön ongelmallisuutta. Kolmas kategoria esittää menetelmät metodina, jolloin menetelmät esitetään nimettyinä, rajattuina, si-sällöllisesti määriteltyinä ja sosiaalityön tavoitteisiin kytkettyinä toimintoina.
sosiaalityö, metodisuus, menetelmät, hallinnon tekstit, diskurssianalyysi
Tutkimus on lähtenyt kirjoittajan tarpeesta hahmottaa sosiaalityön ammatillisen me-todisuuden paikkaa sosiaalityön toiminnassa. Sosiaalityön eri toimijatahot tulkitsevat metodisuutta omista näkökulmistaan. Sosiaalityön tutkijat ovat määritelleet metodisuutta jonkin verran. Sosiaalityöntekijöille metodisuus on näyttäytynyt lähinnä nimettyinä menetelminä, joita on omasta työstä vaikea paikantaa. Sosiaalityön hallinnon käsityksiä metodisuudesta ei ole juuri tutkittu. Koska sosiaalityö ammattina on edelleen valtionhallinnon ohjauksessa tapahtuvaa ammattitoimintaa, kirjoittaja piti perusteltuna tutkia sosiaalityön metodisuutta hallinnon tekstien kautta.
Tutkimuksen kohteena on sosiaalityön ammatillinen metodisuus ja menetelmät hallinnon tekstien kirjoittajien tulkintoina. Tutkimusaineistona käytettiin kolmea tekstiä: Sosiaalityön selvityshenkilön raportti, siihen liittyvä selvityshankkeen seurantaryhmän muistio sekä sosiaalityön luokitusprojektin väliraportti. Aineiston analysointiin käytettiin retorista diskurssianalyysiä. Keskeinen tutkimustehtävä oli selvittää miten metodisuutta tulkitaan, millaiseksi metodisuus rakentuu hallinnon teksteissä sekä millaisia metodisuuden kategorioita tekstissä tuotetaan. Tutkimustehtävässä metodisuus on yläkäsite, joka sisältää myös sosiaalityön menetelmät.
Hallinnon informaatio-ohjaus on tuottanut sosiaalityön toimijoiden dialogin, joka näkyy aineiston metodisuusteksteissä. Hallinnon tekstit on tuotettu toimijoiden yhteistyössä ja teksteissä näkyy eri toimijatahojen tulkintoja metodisuudesta. Aineistosta on löydettävissä hallinnon teksteille tyypillisiä piirteitä, jotka määrittävät tekstit hal-linnon teksteiksi.
Aineiston teksteissä kirjoitetaan sosiaalityön metodisuudesta lähinnä menetelmien tasolla, kuitenkin niin, että yhdessäkään tekstissä ei metodisuutta nosteta otsikkotason asiaksi. Menetelmiä rakennetaan lähinnä kahdella tavalla: joko sosiaalityön osa-alueiden kautta tai menetelmät hahmotetaan toimintoina.
Aineistosta nousee kolme menetelmien kategoriaa: Menetelmät sosiaalityön kehittämisen määreinä, jolloin menetelmistä kirjoitetaan sosiaalityön osa-alueiden kehittämisen yhteydessä. Menetelmiä nimetään mutta ei määritellä sisällöllisesti. Toinen kategoria kuvaa menetelmiä eriytymättöminä ja hahmottumattomina. Tätä kategoriaa käytetään kuvaamaan sosiaalityön luokittelutyön ongelmallisuutta. Kolmas kategoria esittää menetelmät metodina, jolloin menetelmät esitetään nimettyinä, rajattuina, si-sällöllisesti määriteltyinä ja sosiaalityön tavoitteisiin kytkettyinä toimintoina.