Tvåspråkighet hos sverigefinska barn och ungdomar. En felanalys av elevuppsatser samt en enkät om språkanvändningsmönster
PUTTONEN, EVELIINA (2005)
PUTTONEN, EVELIINA
2005
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14652
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14652
Tiivistelmä
Hakutermit:
tvåspråkighet, sverigefinne, språkinlärning, språkfel, felanalys, språk och identitet
Kaksikielisyys on ilmiö, jota on tutkittu paljon useista eri näkökulmista. Keskeisimpinä tutkimuksenkohteina ovat olleet kielellinen kehitys ja kielitaito. On esimerkiksi vertailtu äidinkielen ja toisen kielen kehitystä sekä näiden kielten taitotasoa yksikielisten kielitaitoon. Kaksikielisyyteen sisältyy kuitenkin myös paljon muuta, esimerkiksi kielen ja kulttuurin sekä kielen ja identiteetin yhteys sekä yksilön omat kielenkäyttötavat ja -tilanteet ja näkemykset omasta kaksikielisyydestään.
Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata yhden ruotsinsuomalaisen peruskoulun kaksikielisten oppilaiden kirjallisia ruotsinkielen taitoja verrattuna saman koulun yksikielisten oppilaiden taitoihin. Koulu on Sverigefinska skolan i Motala ja kaikki koulun kaksikieliset oppilaat ovat toisen tai kolmannen polven ruotsinsuomalaisia, eli he ovat itse syntyneet Ruotsissa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 44 oppilasta. He kirjoittivat n. 150 sanan pituisen aineen aiheesta ”Vår klass om femton år”, jonka jälkeen analysoin tekstit käyttäen apunani virheanalyysimetodia. Virheanalyysissä lasketaan tiettyyn kategoriaan kuuluvien virheiden määrä, eli metodi on kvantitatiivinen. Analysointivaiheessa kuitenkin pohditaan myös mahdollisia syitä virheisiin, joten metodin voidaan katsoa olevan myös kvalitatiivinen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, ettei oppilaiden kirjallisessa kielitaidossa juurikaan ole kaksikielisyydestä johtuvia eroja ainakaan niin, että ne näkyisivät selvästi. Sitä vastoin joissakin virhekategorioissa esiintyi yksikielisillä enemmän virheitä kuin kaksikielisillä, minkä voi katsoa olevan jossain määrin yllättävää.
Tutkielman jälkimmäisessä osassa keskityn tarkastelemaan kielen, kulttuurin ja identiteetin yhteyttä sekä pyrin selvittämään kaksikielisten oppilaiden kielenkäyttötapoja ja heidän omia ajatuksiaan kaksikielisyydestä. Teetin oppilailla kyselyn, joka koostui sekä monivalintakysymyksistä että avoimista kysymyksistä. Kysely oli metodina sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Kyselyyn vastasi 35 kaksikielistä lasta ja nuorta. Vastauksista kävi ilmi, että monet oppilaista puhuvat vanhempiensa kanssa suomea, mutta lähes kaikessa muussa toiminnassa on ruotsin kielen asema huomattavasti vahvempi. Jotkut oppilaista uskoivat kielten vaikuttavan toisiinsa (transfer-vaikutus) ja lähes kaikki olivat sitä mieltä, että kaksikielisyys on hyvä asia tai että siitä on hyötyä. Vastaukset kysymykseen kansallisesta tai kulttuurisesta identiteetistä olivat moninaisia: lähes kolmasosa informanteista vastasi tuntevansa itsensä ruotsinsuomalaisiksi ja ruotsalaisiksi ja suomalaisiksi itsensä kokev!
ia oli molempia noin viidesosa vastaajista. Vastausten joukossa oli myös muita kansallisuuksia sekä ”en tiedä” -vastauksia.
Tutkielmani teoriaosuudessa kuvaan erilaisia näkemyksiä kielestä ja kielenoppimisesta. Käsittelen lasten ja aikuisten kielenoppimista sekä äidinkielen ja toisen kielen oppimista. Selvitän myös kielen eri tehtäviä. Kaksikielisyyttä tarkastelen sekä yhteisön että yksilön näkökulmasta ja kuvaan kaksikielisyyden eri tyyppejä ja asteita. Virheanalyysiä pohjustan selvittämällä mahdollisia kielivirheiden syitä sekä tarkastelemalla käsitettä normi. Johdantona teettämääni kyselyyn kuvaan kielen, kulttuurin ja identiteetin yhteyttä ja kielen yhteiskunnallisen aseman merkitystä.
tvåspråkighet, sverigefinne, språkinlärning, språkfel, felanalys, språk och identitet
Kaksikielisyys on ilmiö, jota on tutkittu paljon useista eri näkökulmista. Keskeisimpinä tutkimuksenkohteina ovat olleet kielellinen kehitys ja kielitaito. On esimerkiksi vertailtu äidinkielen ja toisen kielen kehitystä sekä näiden kielten taitotasoa yksikielisten kielitaitoon. Kaksikielisyyteen sisältyy kuitenkin myös paljon muuta, esimerkiksi kielen ja kulttuurin sekä kielen ja identiteetin yhteys sekä yksilön omat kielenkäyttötavat ja -tilanteet ja näkemykset omasta kaksikielisyydestään.
Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata yhden ruotsinsuomalaisen peruskoulun kaksikielisten oppilaiden kirjallisia ruotsinkielen taitoja verrattuna saman koulun yksikielisten oppilaiden taitoihin. Koulu on Sverigefinska skolan i Motala ja kaikki koulun kaksikieliset oppilaat ovat toisen tai kolmannen polven ruotsinsuomalaisia, eli he ovat itse syntyneet Ruotsissa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 44 oppilasta. He kirjoittivat n. 150 sanan pituisen aineen aiheesta ”Vår klass om femton år”, jonka jälkeen analysoin tekstit käyttäen apunani virheanalyysimetodia. Virheanalyysissä lasketaan tiettyyn kategoriaan kuuluvien virheiden määrä, eli metodi on kvantitatiivinen. Analysointivaiheessa kuitenkin pohditaan myös mahdollisia syitä virheisiin, joten metodin voidaan katsoa olevan myös kvalitatiivinen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, ettei oppilaiden kirjallisessa kielitaidossa juurikaan ole kaksikielisyydestä johtuvia eroja ainakaan niin, että ne näkyisivät selvästi. Sitä vastoin joissakin virhekategorioissa esiintyi yksikielisillä enemmän virheitä kuin kaksikielisillä, minkä voi katsoa olevan jossain määrin yllättävää.
Tutkielman jälkimmäisessä osassa keskityn tarkastelemaan kielen, kulttuurin ja identiteetin yhteyttä sekä pyrin selvittämään kaksikielisten oppilaiden kielenkäyttötapoja ja heidän omia ajatuksiaan kaksikielisyydestä. Teetin oppilailla kyselyn, joka koostui sekä monivalintakysymyksistä että avoimista kysymyksistä. Kysely oli metodina sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Kyselyyn vastasi 35 kaksikielistä lasta ja nuorta. Vastauksista kävi ilmi, että monet oppilaista puhuvat vanhempiensa kanssa suomea, mutta lähes kaikessa muussa toiminnassa on ruotsin kielen asema huomattavasti vahvempi. Jotkut oppilaista uskoivat kielten vaikuttavan toisiinsa (transfer-vaikutus) ja lähes kaikki olivat sitä mieltä, että kaksikielisyys on hyvä asia tai että siitä on hyötyä. Vastaukset kysymykseen kansallisesta tai kulttuurisesta identiteetistä olivat moninaisia: lähes kolmasosa informanteista vastasi tuntevansa itsensä ruotsinsuomalaisiksi ja ruotsalaisiksi ja suomalaisiksi itsensä kokev!
ia oli molempia noin viidesosa vastaajista. Vastausten joukossa oli myös muita kansallisuuksia sekä ”en tiedä” -vastauksia.
Tutkielmani teoriaosuudessa kuvaan erilaisia näkemyksiä kielestä ja kielenoppimisesta. Käsittelen lasten ja aikuisten kielenoppimista sekä äidinkielen ja toisen kielen oppimista. Selvitän myös kielen eri tehtäviä. Kaksikielisyyttä tarkastelen sekä yhteisön että yksilön näkökulmasta ja kuvaan kaksikielisyyden eri tyyppejä ja asteita. Virheanalyysiä pohjustan selvittämällä mahdollisia kielivirheiden syitä sekä tarkastelemalla käsitettä normi. Johdantona teettämääni kyselyyn kuvaan kielen, kulttuurin ja identiteetin yhteyttä ja kielen yhteiskunnallisen aseman merkitystä.