Yhteiskunnalliset muutossuunnat ja kotihoidon työntekijöiden osaaminen tulevaisuudessa : vanhustyön asiantuntijoiden käsityksiä yhteiskunnallisista megatrendeistä ja kotihoidossa vaadittavasta osaamisesta
HASSI, TYYNE MARJA (2005)
HASSI, TYYNE MARJA
2005
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-04-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14617
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14617
Tiivistelmä
Hakutermit:
yhteiskunnalliset muutossuunnat, gerontologinen hoitotyö, osaaminen, kvalifikaatio
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata yhteiskunnallisia muutossuuntia ja niiden vaikutusta kotihoidossa tehtävään työhön tulevaisuudessa. Muutossuunnista keskeisimmät kohteet olivat iäkkäiden hoitotyön toimintaympäristöjen ja asiakkaiden muutokset. Tehtävänä oli myös tutkia, millaisia ovat gerontologisessa hoitotyössä toimivan työntekijän kvalifikaatiovaatimukset kotihoidossa. Taustalla oli ajatus, että yhteiskunnallisilla muutossuunnilla on vaikutusta kotihoidossa tehtävään työhön ja että työntekijöiden osaaminen ei vastaa tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista.
Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ovat yhteiskunnallisia muutossuuntia, kotihoitoa, vanhusten hoitotyötä ja kvalifikaatioita koskeva tutkimus. Kvalifikaatio rajaa laajan ammattitaitokäsitteen ja ammattitaidon tarkastelun työelämästä tuleviksi vaatimuksiksi.
Tutkimuksen tieteenfilosofinen lähestymistapa oli fenomenologis-hermeneuttinen ja metodi fenomenologinen metodi. Empiirinen aineisto koottiin teemahaastattelulla (n=8) ja esseillä (n=14) eri vanhustyön asiantuntijoilta. Tutkimusaineistot analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Yhteiskunnallisista megatrendeistä keskeisimpiä olivat demografiset muutokset, asiakkaiden muuttuminen yhä heterogeenisemmäksi, palvelurakenteen muutokset, yhteiskunnan polarisoituminen, monikulttuurisuus, medikalisaatio, geronteknologian lisääntyminen, vanhustyön arvostus ja hoitajapula. Kaikki edellä mainitut muutosaallot lisäävät kotihoidossa tehtävän työn vaativuutta ja osaamista.
Kotihoidossa tarvittava osaaminen koostui 1) sosiaalisesta ja tunneosaamisesta, 2) kliinisestä osaamisesta, 3) yhteistyöosaamisesta ja 4) kehittämis- ja kehittymisosaamisesta. Sosiaalisen ja tunneosaamisen kvalifikaatiot koostuivat eettisyydestä hoitotyössä, ikääntyvän kohtaamisessa vaadittavista valmiuksista, persoonallisuuden laaja-alaisuudesta ja tunteiden tietoisuudesta. Kliinisen osaamisen kvalifikaatiot muodostuivat gerontologisen hoitotyön teoriaperustasta, hoidollisesta päätöksenteko-osaamisesta, gerontologisen hoitotyön prosessin hallinnasta, ohjaustaidoista sekä teknisestä ja geronteknisestä osaamisesta. Yhteistyötaidot, tiimiosaaminen ja ryhmätyötaidot kiinnittyivät kotihoitoon liittyviin yhteistyöosaamisvaatimuksiin. Kehittämis- ja kehittymiskvalifikaatioita olivat kansainvälisyystaidot, elinikäisen oppimisen valmiudet, projektiosaaminen, urasuuntautuneisuus ja muutoshalukkuus.
Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää gerontologisen hoitotyön ja sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmien kehittämiseen sekä gerontologisessa hoitotyössä toimivan hoitohenkilöstön täydennyskoulutuksen kehittämiseen.
yhteiskunnalliset muutossuunnat, gerontologinen hoitotyö, osaaminen, kvalifikaatio
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata yhteiskunnallisia muutossuuntia ja niiden vaikutusta kotihoidossa tehtävään työhön tulevaisuudessa. Muutossuunnista keskeisimmät kohteet olivat iäkkäiden hoitotyön toimintaympäristöjen ja asiakkaiden muutokset. Tehtävänä oli myös tutkia, millaisia ovat gerontologisessa hoitotyössä toimivan työntekijän kvalifikaatiovaatimukset kotihoidossa. Taustalla oli ajatus, että yhteiskunnallisilla muutossuunnilla on vaikutusta kotihoidossa tehtävään työhön ja että työntekijöiden osaaminen ei vastaa tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista.
Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ovat yhteiskunnallisia muutossuuntia, kotihoitoa, vanhusten hoitotyötä ja kvalifikaatioita koskeva tutkimus. Kvalifikaatio rajaa laajan ammattitaitokäsitteen ja ammattitaidon tarkastelun työelämästä tuleviksi vaatimuksiksi.
Tutkimuksen tieteenfilosofinen lähestymistapa oli fenomenologis-hermeneuttinen ja metodi fenomenologinen metodi. Empiirinen aineisto koottiin teemahaastattelulla (n=8) ja esseillä (n=14) eri vanhustyön asiantuntijoilta. Tutkimusaineistot analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Yhteiskunnallisista megatrendeistä keskeisimpiä olivat demografiset muutokset, asiakkaiden muuttuminen yhä heterogeenisemmäksi, palvelurakenteen muutokset, yhteiskunnan polarisoituminen, monikulttuurisuus, medikalisaatio, geronteknologian lisääntyminen, vanhustyön arvostus ja hoitajapula. Kaikki edellä mainitut muutosaallot lisäävät kotihoidossa tehtävän työn vaativuutta ja osaamista.
Kotihoidossa tarvittava osaaminen koostui 1) sosiaalisesta ja tunneosaamisesta, 2) kliinisestä osaamisesta, 3) yhteistyöosaamisesta ja 4) kehittämis- ja kehittymisosaamisesta. Sosiaalisen ja tunneosaamisen kvalifikaatiot koostuivat eettisyydestä hoitotyössä, ikääntyvän kohtaamisessa vaadittavista valmiuksista, persoonallisuuden laaja-alaisuudesta ja tunteiden tietoisuudesta. Kliinisen osaamisen kvalifikaatiot muodostuivat gerontologisen hoitotyön teoriaperustasta, hoidollisesta päätöksenteko-osaamisesta, gerontologisen hoitotyön prosessin hallinnasta, ohjaustaidoista sekä teknisestä ja geronteknisestä osaamisesta. Yhteistyötaidot, tiimiosaaminen ja ryhmätyötaidot kiinnittyivät kotihoitoon liittyviin yhteistyöosaamisvaatimuksiin. Kehittämis- ja kehittymiskvalifikaatioita olivat kansainvälisyystaidot, elinikäisen oppimisen valmiudet, projektiosaaminen, urasuuntautuneisuus ja muutoshalukkuus.
Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää gerontologisen hoitotyön ja sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmien kehittämiseen sekä gerontologisessa hoitotyössä toimivan hoitohenkilöstön täydennyskoulutuksen kehittämiseen.