Matkapuhelimen käyttäjälleen sallimat toiminnan tasot yhteiskuntatieteellisen teknologiatutkimuksen näkökulmasta
JÄRVENTIE, HELI (2005)
JÄRVENTIE, HELI
2005
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-02-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14474
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14474
Tiivistelmä
Tutkielmassa tutkitaan japanilaisten kännykänkäyttäjien vuorovaikutusta kännykkänsä kanssa tarjouman eli affordanssin näkökulmasta. Tarjouman eri tasoista (käsitettävyys, käsiteltävyys ja sallivuus) analyysivälineenä käytetään salliman tasoa. Teemallisesti työ kuuluu yhteiskuntatieteellisen teknologiatutkimuksen perinteeseen ja edustaa sen uudempaa, vähemmän determinististä suuntaa. Tutkielman haastatteluaineisto on peräisin Nokia-yhtiön tutkimusta ja suunnittelua tekevän yksikön toteuttamasta
käytettävyystutkimuksesta syksyltä 2004.
Tutkielman tutkimustehtävänä on selvittää minkälaisia erilaisia sallimia haastatellut japanilaiset kännykänkäyttäjät puhelimistaan löytävät sekä miten ja kuinka nämä sallimat mahdollisesti eroavat toisistaan. Tässä tutkielmassa ei olla niinkään kiinnostuneita japanilaisesta kulttuurista tai sen ominaispiirteistä, eikä tavoitteena ole luoda minkäänlaista yleiskuvaa japanilaisesta kännykkäkulttuurista. Löydettyjä sallimia ei myöskään selitetä käyttäjien henkilökohtaisista ominaisuuksista käsin. Tämä tutkielma rajautuu tarkastelemaan haastateltujen japanilaisten kännykänkäyttäjien kännykkävuorovaikutuksessa todentuvia toiminnan sallimia sekä sitä, mitä he niistä kertovat ja minkälaisia merkityksiä he niille antavat.
Tutkielmassa tarkastellaan myös yritystutkimuksen ja yliopistotutkimuksen välisiä eroja sekä pohditaan ulkopuolisten palveluiden käytön merkitystä tieteelliselle tutkimukselle. Lisäksi esitellään käytettävyystutkimusta ja käyttäjälähtöistä suunnittelua sekä sosiaalitieteilijöiden tärkeää roolia tuotekehitysprosesseissa.
Analyysin tuloksena aineistosta nousee esiin sallimia, joiden voidaan nähdä eroavan toisistaan käyttäjien toiminnan tason suhteen. Nämä löydetyt sallimat on jaoteltu henkilökohtaiseen, sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen tasoon. On muistettava, että tehty
jako ei ole yksikäsitteinen, selkeä eikä puhdas, vaan kaikki nämä tasot nivoutuvat toisiinsa. Näin esimerkiksi henkilökohtaisessa on aina mukana myös sosiaalista ja yhteiskunnallista, eikä jako käytännön vuorovaikutustilanteessa ole selkeä. Käytetty jako tuo kuitenkin hyvin esiin sen, kuinka moninaisia tasoja kännykän sallimilla on ja miten erilaiseen toimintaan ja päämääriin niitä voidaan käyttää.
Tutkimus avaa uusia näkökulmia sosiaalitieteelliseen käyttäjätutkimukseen ja tarjoumien teoriaan. Lisäksi se laajentaa käyttäjätutkimuksen tutkimuksellista kenttää, tuoden sosiologisen teknologiatutkimuksen teoretisointia mukaan tuotekehitysprosessiin.
Asiasanat: yhteiskuntatieteellinen teknologiatutkimus, käytettävyys, käyttöliittymät, matkapuhelimet, kännykät, tarjouma, vuorovaikutus, affordanssi, käyttäjälähtöinen suunnittelu, sosiaalitieteellinen käyttäjätutkimus
käytettävyystutkimuksesta syksyltä 2004.
Tutkielman tutkimustehtävänä on selvittää minkälaisia erilaisia sallimia haastatellut japanilaiset kännykänkäyttäjät puhelimistaan löytävät sekä miten ja kuinka nämä sallimat mahdollisesti eroavat toisistaan. Tässä tutkielmassa ei olla niinkään kiinnostuneita japanilaisesta kulttuurista tai sen ominaispiirteistä, eikä tavoitteena ole luoda minkäänlaista yleiskuvaa japanilaisesta kännykkäkulttuurista. Löydettyjä sallimia ei myöskään selitetä käyttäjien henkilökohtaisista ominaisuuksista käsin. Tämä tutkielma rajautuu tarkastelemaan haastateltujen japanilaisten kännykänkäyttäjien kännykkävuorovaikutuksessa todentuvia toiminnan sallimia sekä sitä, mitä he niistä kertovat ja minkälaisia merkityksiä he niille antavat.
Tutkielmassa tarkastellaan myös yritystutkimuksen ja yliopistotutkimuksen välisiä eroja sekä pohditaan ulkopuolisten palveluiden käytön merkitystä tieteelliselle tutkimukselle. Lisäksi esitellään käytettävyystutkimusta ja käyttäjälähtöistä suunnittelua sekä sosiaalitieteilijöiden tärkeää roolia tuotekehitysprosesseissa.
Analyysin tuloksena aineistosta nousee esiin sallimia, joiden voidaan nähdä eroavan toisistaan käyttäjien toiminnan tason suhteen. Nämä löydetyt sallimat on jaoteltu henkilökohtaiseen, sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen tasoon. On muistettava, että tehty
jako ei ole yksikäsitteinen, selkeä eikä puhdas, vaan kaikki nämä tasot nivoutuvat toisiinsa. Näin esimerkiksi henkilökohtaisessa on aina mukana myös sosiaalista ja yhteiskunnallista, eikä jako käytännön vuorovaikutustilanteessa ole selkeä. Käytetty jako tuo kuitenkin hyvin esiin sen, kuinka moninaisia tasoja kännykän sallimilla on ja miten erilaiseen toimintaan ja päämääriin niitä voidaan käyttää.
Tutkimus avaa uusia näkökulmia sosiaalitieteelliseen käyttäjätutkimukseen ja tarjoumien teoriaan. Lisäksi se laajentaa käyttäjätutkimuksen tutkimuksellista kenttää, tuoden sosiologisen teknologiatutkimuksen teoretisointia mukaan tuotekehitysprosessiin.
Asiasanat: yhteiskuntatieteellinen teknologiatutkimus, käytettävyys, käyttöliittymät, matkapuhelimet, kännykät, tarjouma, vuorovaikutus, affordanssi, käyttäjälähtöinen suunnittelu, sosiaalitieteellinen käyttäjätutkimus