Esi- ja alkuopettajien tulkintoja lasten kouluvalmiudesta.
TÖRNBLOM, MINNA (2004)
TÖRNBLOM, MINNA
2004
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13261
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13261
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 7 2. ESIOPETUS- KOULUVALMIUDEN KEHITTÄJÄNÄ JA OSANA ELINIKÄISTÄ OPPIMISTA 9 2.1 Esiopetuksen historiaa 9 2.2 Esiopetuksen tehtävä 11 2.3 Esiopetuksen tulevaisuus 13 3. ALKUOPETUS OSANA PERUSOPETUSTA 15 3.1 Alkuopetuksen valmistava tehtävä 15 3.2 Alkuopetus jatkaa esiopetuksesta 16 3.3 Esi- ja alkuopetuksen yhtäläisyyksiä ja eroja 17 4. TAVOITTEENA OPPIMAAN OPPIMINEN 19 4.1 Minäkeskeisen ajattelun merkitys oppimiseen 20 4.2 Metakognitiiviset taidot 21 4.3 Lapsen oppimiseen vaikuttavia tekijöitä 22 4.4 Lähikehityksen vyöhyke 235. ONKO KOULUSSA SIJAA LEIKILLE? 25 5.1 Leikki ja oppiminen 25 5.2 Opettajien käsityksiä leikistä 26 6. KOULUVALMIUS JA KOULUN VALMIUS 28 6.1 Lapsen valmius koulunkäyntiin 29 6.2 Esiopetuksen merkitys kouluvalmiuden kehittäjänä 30 7. OPETTAJIEN KASVATUSTIETOISUUS 32 7.1 Kasvatustietoisuuden määrittely 32 7.2 Opettajan pedagoginen ajattelu 32 8. AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 35 8.1 Suomalaisia tutkimuksia 35 8.2 Tutkimuksia maailmalta 38 9. TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 41 9.1. Tutkimusongelmat 41 9.2. Kvalitatiivinen tutkimusote 41 9.2.1 Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus 42 9.2.2 Tutkimuslomakkeiden sisältö 43 9.3 Tutkimusjoukko ja aineiston keruu 43 9.4. Tutkimusmenetelmänä avoimet kysymykset 45 9.5. Tutkimuksen luotettavuus 46 10. TUTKIMUSTULOKSET 48 10.1 Lasten kouluvalmiudet 48 10.2 Tyypilliset puutteet kouluvalmiudessa 52 10.3 Esiopetus kouluvalmiuksien kehittäjänä 54 10.3.1 Esiopettajien mielipiteitä esiopetuksesta kouluvalmiuksien kehittäjänä 54 10.3.2 Alkuopettajien mielipiteitä esiopetuksesta kouluvalmiuksien kehittäjänä 56 10.3.3 Opettajien ajattelun erot ja yhtäläisyydet esiopetuksen merkityksestä 59 10.4 Koulun valmius vastaanottaa erilaisia oppilaita 60 10.4.1 Lisää resursseja 61 10.4.2 Luokattomuutta ja yhteistyötä 61 10.4.3 Alkuopetuksen opetusmenetelmät 62 11. JOHTOPÄÄTÖKSET 64 11.1 Mitä kaikkea lapsen tulee olla… 64 11.2 Myönteiset oppimiskokemukset vai sosiaaliset taidot? 66 11.3 Luokattomuutta vai lykkäyksiä? 68 12. POHDINTA 70 LÄHTEET 73
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin esi- ja alkuopettajien tulkintoja lasten kouluvalmiuksista, niitä kehittävästä esiopetuksesta, sekä koulun valmiudesta vastaanottaa erilaisia oppijoita. Lähtökohtana oli ajatus siitä, tarkoittavatko esi- ja alkuopettajat samoja asioita puhuessaan kouluvalmiuksista? Tämä on tärkeää, sillä esiopetuksesta alkuopetukseen siirtymisen tulisi olla lapselle luonnollinen jatkumo. Jos opettajien ajatukset eroavat suuresti toisistaan, aiheuttaa se tyytymättömyyttä osapuolissa. Tutkimuksen kohteena oli 17 Pirkkalan kunnan esi- ja alkuopettajaa. Näyte oli harkinnanvarainen, sillä tutkimuksessa keskityttiin koulun yhteydessä toimiviin esiluokkiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallista kyselyä. Esi- ja alkuopettajien käsitykset lasten hyvistä kouluvalmiuksista erosivat jonkin verran toisistaan. Tärkeimpinä valmiuksina pidettiin keskittymiskykyä, toisten huomioon ottamista, sekä kiinnostusta ja innostusta oppimiseen. Tyypillisiksi puutteiksi lasten kouluvalmiuksissa mainittiin keskittymiskyvyn ja sosiaalisten taitojen puute. Esiopettajien mielestä parhaiten kouluvalmiuksia tuetaan myönteisillä oppimiskokemuksilla, sekä toiminnallisilla menetelmillä. Alkuopettajat toivoivat esiopetuksessa keskityttävän sosiaalisten taitojen opetteluun, sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn. Huomattavaa on, että vaikka lapset oppivat lukemaan nykyisin entistä varhemmin, joudutaan alkuopetuksessa opettamaan yhä enemmän perusasioita käytökseen liittyen. Tämä kertoo paljon ajasta jossa elämme, eikä esiopetusvuosi vielä riitä kitkemään lasten lisääntyvää minäkeskeisyyttä. Kumpikaan opettajaryhmä ei kokenut kysymystä koululykkäyksistä luopumisesta ajankohtaiseksi pääosin resurssien puutteen vuoksi.
Avainsanat: esiopetus, alkuopetus, kouluvalmius, koulun valmius, koululykkäys
Avainsanat: esiopetus, alkuopetus, kouluvalmius, koulun valmius, koululykkäys