Siirtomaasuhteesta kumppanuuteen? Cotonoun sopimuksen kumppanuusajattelun diskurssianalyyttinen ja uus-retorinen tarkastelu.
PIETILÄ, PIRJO (2003)
PIETILÄ, PIRJO
2003
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-10-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12364
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12364
Sisällysluettelo
Lyhenteet 1 Johdanto 1 1.1 Tutkimuksen aihe 1 1.2 Tutkimuksen tavoite 3 1.3 Tutkimusmenetelmät, aineisto ja rakenne 7 2 Cotonoun sopimushistoria 11 2.1 Rooman sopimus 12 2.2 Yaoundén sopimukset 14 2.3 Lomén sopimukset 18 2.3.1 Lomén sopimuksen neuvottelut 18 2.3.2 Lomé I 22 3 Cotonoun sopimuksen syntyminen 27 3.1 Miksi haluttiin muutosta? 27 3.1.1 Tarkistetun Lomé IV:n kiistanalaiset elementit 27 3.1.2 EU:n näkemys Lomé-yhteistyöstä 30 3.1.3 AKT-maiden näkemys Lomé-yhteistyöstä 33 3.2 Millainen muutos haluttiin? 37 3.2.1 Yleiset toivotut muutokset 37 3.2.2 Kumppanuuden uusi perusta 42 3.3 Cotonoun sopimus 49 3.3.1 Millainen sopimuksesta tuli? 49 3.3.2 Uudelleen määritelty kumppanuus 54 4 Diskurssianalyysi ja uusi retoriikka metodeina 60 4.1 Diskurssianalyysi tieteiden kentässä 60 4.2 Diskurssianalyysin teoreettiset lähtökohdat 63 4.2.1 Diskurssien konstruktiivisuus 63 4.2.2 Kontekstin merkitys 64 4.2.3 Identiteettien muodostuminen 66 4.3 Valtasuhteiden analysoiminen 67 4.3.1 Diskurssien sisäiset ja väliset valtasuhteet 68 4.3.2 Diskurssien hegemonisoituminen 69 4.3.3 Mahdolliset ideologiset seuraukset 71 4.3.4 Hegemonisten diskurssien kyseenalaistaminen 72 4.4 Miten diskurssit löydetään? 73 4.4.1 Fairclough'n analyyttinen kehys 74 4.4.2 Perelmanin uuden retoriikan yleisraamit 75 5 Osapuolten suhdetta määrittävät diskurssit 79 5.1 Yleisön ja argumentoijan välinen suhde 80 5.3.1 Yleisö ja argumentoija 80 5.3.2 Esisopimukset 85 5.2 Diskurssien sisäiset valtasuhteet 89 5.2.1 Yhdenvertaisuusdiskurssi 90 5.2.2 Erilaisuusdiskurssi 95 5.2.3 Yhteiskunnallinen ja taloudellinen modernisaatiodiskurssi 99 5.2.4 Turvallisuusdiskurssi 106 5.3 Modernisaatiodiskurssin hegemonisoituminen 111 6 Yhteenveto ja johtopäätökset 117 Lähteet 126 Liite1: Cotonoun sopimusvaltiot
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on Euroopan unionin kehitysyhteistyötä koskeva Cotonoun sopimus ja sen kumppanuusajattelu. Cotonoun sopimus solmittiin EU:n ja AKT-maiden välille vuonna 2000, ja se on viimeisin sopimus osapuolten välisten sopimusten historiallisessa jatkumossa. Uusin sopimus nimettiin kumppanuussopimukseksi ja sen piti osapuolten mukaan tuoda uudenlaista kumppanuutta unionin ja kehitysmaiden väliseen yhteistyöhön.
Tutkimukseni lähtökohtana on sanakirjojen avulla määritelty kumppanuuden käsite, jonka mukaan kumppanuus on tasa-arvoisten toimijoiden välinen suhde. Tälle määrittelylle olen etsinyt vastakaikua aineistostani, joka muodostuu AKT-maiden ja EU:n virallisista dokumenteista, Cotonoun sopimuksen historiaa käsittelevästä kirjallisuudesta sekä itse Cotonoun sopimuksen tekstistä. Lähtökohtaisena oletuksenani on ollut, että osapuolet haluavat aidosti luoda välilleen tasa-arvoisemman suhteen.
Jäljitän kumppanuutta sekä sopimuksen sisällön että kielenkäytön tasolta. Kuvailen ensin Cotonoun sopimuksen syntyvaiheita sekä AKT- ja EU-maiden suhteen historiaa aikaisemmin solmittujen sopimusten viitekehyksestä. Tarkastelen myös Cotonoun sopimuksen sisältöä sekä osapuolten näkemyksiä uudenlaisesta kumppanuudesta. Tämän jälkeen syvennän tarkasteluni sopimustekstin pinnan alle sen kielenkäyttöön. Tarkoituksenani on tutkia, minkälaiseksi osapuolten välinen suhde muotoutuu itse sopimustekstissä ja minkälaisia subjektipositioita EU:lle ja AKT-maille rakennetaan. Tekstianalyysini metodeiksi olen valinnut diskurssianalyysin ja uuden retoriikan, joita apuna käyttäen identifioin sopimustekstistä osapuolten välisiä suhteita muokkaavia diskursseja.
Tutkimuksessani käy ilmi, ettei osapuolten välisessä suhteessa ole tapahtunut suurta muutosta verrattuna aikaisempiin sopimuksiin. Identifioimani diskurssit, yhtä lukuun ottamatta, asettavat AKT-maat edelleen alisteisiksi Euroopan unioniin nähden. Määrittelemäni kumppanuus ei siis näytä sopimuksessa yrityksestä huolimatta toteutuvan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kumppanuus on Cotonoun sopimuksessa tavoite, eikä jo olemassa oleva tekijä. Kumppanuussopimuksesta puhuminen on siten ennenaikaista.
Tutkimukseni lähtökohtana on sanakirjojen avulla määritelty kumppanuuden käsite, jonka mukaan kumppanuus on tasa-arvoisten toimijoiden välinen suhde. Tälle määrittelylle olen etsinyt vastakaikua aineistostani, joka muodostuu AKT-maiden ja EU:n virallisista dokumenteista, Cotonoun sopimuksen historiaa käsittelevästä kirjallisuudesta sekä itse Cotonoun sopimuksen tekstistä. Lähtökohtaisena oletuksenani on ollut, että osapuolet haluavat aidosti luoda välilleen tasa-arvoisemman suhteen.
Jäljitän kumppanuutta sekä sopimuksen sisällön että kielenkäytön tasolta. Kuvailen ensin Cotonoun sopimuksen syntyvaiheita sekä AKT- ja EU-maiden suhteen historiaa aikaisemmin solmittujen sopimusten viitekehyksestä. Tarkastelen myös Cotonoun sopimuksen sisältöä sekä osapuolten näkemyksiä uudenlaisesta kumppanuudesta. Tämän jälkeen syvennän tarkasteluni sopimustekstin pinnan alle sen kielenkäyttöön. Tarkoituksenani on tutkia, minkälaiseksi osapuolten välinen suhde muotoutuu itse sopimustekstissä ja minkälaisia subjektipositioita EU:lle ja AKT-maille rakennetaan. Tekstianalyysini metodeiksi olen valinnut diskurssianalyysin ja uuden retoriikan, joita apuna käyttäen identifioin sopimustekstistä osapuolten välisiä suhteita muokkaavia diskursseja.
Tutkimuksessani käy ilmi, ettei osapuolten välisessä suhteessa ole tapahtunut suurta muutosta verrattuna aikaisempiin sopimuksiin. Identifioimani diskurssit, yhtä lukuun ottamatta, asettavat AKT-maat edelleen alisteisiksi Euroopan unioniin nähden. Määrittelemäni kumppanuus ei siis näytä sopimuksessa yrityksestä huolimatta toteutuvan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kumppanuus on Cotonoun sopimuksessa tavoite, eikä jo olemassa oleva tekijä. Kumppanuussopimuksesta puhuminen on siten ennenaikaista.