Ympäristö lapsiperheiden arjessa - lasten merkitys arjen ympäristökäytännöille.
RAATIKAINEN, SAANA (2003)
RAATIKAINEN, SAANA
2003
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12074
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12074
Sisällysluettelo
ESIPUHE 4 1 JOHDANTO 5 1.1 YMPÄRISTÖKONFLIKTEISTA ARJEN YMPÄRISTÖKYSYMYKSIIN 5 1.2 ARJEN YMPÄRISTÖSEIKAT LAPSIPERHEISSÄ 8 1.3 TUTKIELMAN KÄSITTEELLISET LÄHTÖKOHDAT 10 1.3.1 Arki ja elämänkonteksti 10 1.3.2 Vanhemmuus ja elämänmuutos 13 2 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT 15 2.1 TUTKIMUSAINEISTO 15 2.2 TUTKIJAN KÄSITTEET JA HAASTATELTUJEN MÄÄRITELMÄT 18 2.3 MENETELMÄT AINEISTON ANALYYSISSA 20 2.3.1 Merkityksenannot haastateltujen puheessa 20 2.3.2 Ympäristöseikat haastateltujen elämänkulussa 21 2.3.3 Lapset muutosagentteina 24 3 TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI 25 3.1 NÄKÖKULMIA ARJEN YMPÄRISTÖSEIKKOIHIN LAPSIPERHEISSÄ 25 3.1.1 Havahtuminen 25 3.1.2 Kasvatus 29 3.1.3 Nostalgia 32 3.1.4 Huoli ja huolehtiminen 36 3.1.5 Arjen todellisuus 42 3.1.6 Voimattomuus 47 3.2 LUONTO JA YMPÄRISTÖ ÄITIEN ELÄMÄNKULUSSA 50 3.2.1 Muistot 50 3.2.2 Vanhemmaksi tuleminen 53 3.2.3 Vanhempana oleminen 54 3.2.4 Elämänkulku 55 3.2.5 Tulevaisuus 57 3.3 LAPSET MUUTOSAGENTTEINA 58 3.3.1 Havahduttajat 58 3.3.2 Patistajat 62 3.3.3 Ristiriitojen tuojat 66 4 LAPSIPERHEEN YMPÄRISTÖN MONIAINEKSISUUS 72 4.1 YMPÄRISTÖSEIKAT KOTONA 73 4.1.1 Vanhemmuuden silmälasit 73 4.1.2 Kodin ympäristökäytännöt 76 4.2 LÄHIYMPÄRISTÖ 81 4.2.1 Ympäristön turvallisuus 81 4.2.2 Arjen ympäristökäytännöt asuin- ja elinympäristössä 87 4.2.3 Luonto arjessa 93 4.3 RISTIRIIDAT ARJEN YMPÄRISTÖKÄYTÄNTÖJEN TOTEUTTAMISESSA 94 4.4 ARJEN YMPÄRISTÖSEIKKOJEN GLOBAALIT YHTEYDET 97 5 LOPUKSI 101 6 LÄHTEET 105 LIITE 1: Haastattelukysymykset LIITE 2: Haastattelusitaateissa käytetyt lyhenteet
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan ympäristöseikkoja lapsiperheiden arjessa. Lähtökohtana ovat arjen käytännöt ja se minkä roolin ympäristöseikat arjessa saavat. Tutkielmassa haetaan vastausta myös siihen, onko perheen ympäristökäytäntöihin tullut muutoksia lasten syntymän myötä ja millaisia mahdolliset muutokset ovat.
Ympäristöä koskevat kysymykset saavat nykyään paljon huomiota eri medioissa ja yleinen tietämys ympäristöongelmista on lisääntynyt. Pieniä lapsia kasvattavat vanhemmat ovat varsin todennäköisesti kiinnostuneita siitä, millainen luonnon ja ympäristön tila on nyt sekä tulevaisuudessa.
Tutkielman aineisto koostuu yhdeksän äidin haastattelusta. Kaikki haastatellut asuvat koillis-Tampereella. Pienten lasten äidit ovat tutkimukselle luonteva kohdejoukko, sillä lasten myötä arki muuttuu. Lisäksi haastatteluissa on elämäkerrallinen ulottuvuus eli äitejä on haastateltu paitsi lasten syntymän mukanaan tuomista muutoksista, myös heidän omasta lapsuudestaan sekä ylipäänsä ajasta ennen lapsia.
Haastatteluaineistoa analysoidaan tutkielmassa kolmella eri tavalla. Äideille arjessa merkittäviä ympäristöseikkoja tarkastellaan ensinnäkin aineistosta esiin nousevien näkökulmien kautta. Toiseksi aineiston analyysissa on käytetty Grounded Theory menetelmää sekä Vilma Hännisen luomaa sisäisen tarinan käsitettä. Niiden avulla on muodostettu tarinoita äitien eri elämänvaiheista. Kolmas aineiston tarkastelu ottaa lähtökohdaksi lapset ja sen, millainen rooli lapsilla on arjen ympäristöseikkojen muotoutumisessa. Myös tämä tarkastelu perustuu Grounded Theory menetelmän lähtökohtiin.
Merkittävin arjen ympäristöseikka pienten lasten perheissä on turvattomuus. Luonnon ja ympäristön turvattomuus ei kuitenkaan liity maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, vaan toisten ihmisten aiheuttamaan turvattomuuden tunteeseen. Arjen ympäristöseikat lapsiperheissä liittyvätkin erityisesti lähiympäristöön ja jokapäiväiseen elämän puitteisiin.
Tutkielman perusteella lapsiperheille merkittävä lähiympäristön turvallisuus edellyttäisi ensinnäkin tilaa sekä yhteisöllistä asuinympäristöä. Tilaa tarvitaan turvalliseen leikkimiseen, mutta myös aikuisten viihtymiseen lähiympäristössä. Luontevat kohtaamispaikat aikuisille voisivat lisätä yhteisöllisyyden muodostumista.
Edelleen yhdyskuntarakenne vaikuttaa siihen, miten liikkuminen lasten kanssa lähiympäristössä onnistuu ja millaisia mahdollisuuksia lapsilla on itsenäisen liikkumisen opettelemiseen. Arjelle merkittävien ympäristöseikkojen ottaminen lähtökohdaksi ympäristöpolitiikassa voisi myös nykyistä paremmin konkretisoida jokapäiväisten käytäntöjen kytkeytymistä maailmanlaajuisiin ympäristökysymyksiin.
Ympäristöä koskevat kysymykset saavat nykyään paljon huomiota eri medioissa ja yleinen tietämys ympäristöongelmista on lisääntynyt. Pieniä lapsia kasvattavat vanhemmat ovat varsin todennäköisesti kiinnostuneita siitä, millainen luonnon ja ympäristön tila on nyt sekä tulevaisuudessa.
Tutkielman aineisto koostuu yhdeksän äidin haastattelusta. Kaikki haastatellut asuvat koillis-Tampereella. Pienten lasten äidit ovat tutkimukselle luonteva kohdejoukko, sillä lasten myötä arki muuttuu. Lisäksi haastatteluissa on elämäkerrallinen ulottuvuus eli äitejä on haastateltu paitsi lasten syntymän mukanaan tuomista muutoksista, myös heidän omasta lapsuudestaan sekä ylipäänsä ajasta ennen lapsia.
Haastatteluaineistoa analysoidaan tutkielmassa kolmella eri tavalla. Äideille arjessa merkittäviä ympäristöseikkoja tarkastellaan ensinnäkin aineistosta esiin nousevien näkökulmien kautta. Toiseksi aineiston analyysissa on käytetty Grounded Theory menetelmää sekä Vilma Hännisen luomaa sisäisen tarinan käsitettä. Niiden avulla on muodostettu tarinoita äitien eri elämänvaiheista. Kolmas aineiston tarkastelu ottaa lähtökohdaksi lapset ja sen, millainen rooli lapsilla on arjen ympäristöseikkojen muotoutumisessa. Myös tämä tarkastelu perustuu Grounded Theory menetelmän lähtökohtiin.
Merkittävin arjen ympäristöseikka pienten lasten perheissä on turvattomuus. Luonnon ja ympäristön turvattomuus ei kuitenkaan liity maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, vaan toisten ihmisten aiheuttamaan turvattomuuden tunteeseen. Arjen ympäristöseikat lapsiperheissä liittyvätkin erityisesti lähiympäristöön ja jokapäiväiseen elämän puitteisiin.
Tutkielman perusteella lapsiperheille merkittävä lähiympäristön turvallisuus edellyttäisi ensinnäkin tilaa sekä yhteisöllistä asuinympäristöä. Tilaa tarvitaan turvalliseen leikkimiseen, mutta myös aikuisten viihtymiseen lähiympäristössä. Luontevat kohtaamispaikat aikuisille voisivat lisätä yhteisöllisyyden muodostumista.
Edelleen yhdyskuntarakenne vaikuttaa siihen, miten liikkuminen lasten kanssa lähiympäristössä onnistuu ja millaisia mahdollisuuksia lapsilla on itsenäisen liikkumisen opettelemiseen. Arjelle merkittävien ympäristöseikkojen ottaminen lähtökohdaksi ympäristöpolitiikassa voisi myös nykyistä paremmin konkretisoida jokapäiväisten käytäntöjen kytkeytymistä maailmanlaajuisiin ympäristökysymyksiin.