Kotona asuvien eläkeläisten sisäinen elämänhallinta. Kauhajokisten 65-74-vuotiaiden kokemuksia elämästä ja omasta elämänhallinnastaan.
KIPPOLA, ESA (2003)
KIPPOLA, ESA
2003
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11975
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11975
Sisällysluettelo
TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO 4 1.1 Lähtökohtana elämän todellisuus 4 1.2 Tutkimuksen tarkoitus 7 2 IKÄÄNTYVÄT YHTEISKUNNASSA 10 2.1 Pohjoismainen hyvinvointivaltio 10 2.2 Ikääntyvä suomalainen 11 3 TODELLISUUDEN SOSIAALINEN RAKENTUMINEN 16 3.1 Bergerin ja Luckmannin tiedonsosiologia 16 3.2 Hiljainen tieto ja yhteiskunnallinen tietovaranto 18 3.3 Tiedonsosiologia ja todellisuus 20 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 22 4.1 Haastateltavat ja heidän kotikuntansa 22 4.2 Tulkintakehys 24 4.3 Tutkimuksen menetelmät 30 4.3.1 Puolistrukturoitu teemahaastattelu 30 4.3.2 Haastatteluaineiston tulosten esittämisen toteutusmallit 35 5 TULOKSET 40 5.1 ”Jäi se kouluun meno” 40 5.2 ”Työelämästä kodin taikapiiriin” 45 5.3 ”Jouten ei osata olla” 48 5.4 ”Ei se tuo terveys ole enää niin rapia” 53 5.5 ”Uutisia seuraan, jotta pysyisin ajan tasalla” 55 5.6 Sisäinen elämänhallinta 58 6 POHDINTA 66 6.1 Metodista ja luotettavuudesta 66 6.2 Tuloksista ja niiden sisältämistä viitteistä 69 LÄHTEET 74 LIITTEET 78
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkittiin kauhajokisten 65 - 74-vuotiaiden eläkeläisten kokemuksia elämästä ja omasta sisäisestä elämänhallinnastaan. Tutkielman perusjoukon muodostivat kahdeksan omissa kodeissaan eri puolilla Kauhajokea asuvaa 65 - 74-vuotiasta kauhajokista henkilöä. Tiedonkeruulomake oli puolistrukturoitu.
Tutkielma on laadullinen ja empiirinen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä oli Bergerin ja Luckmannin tiedonsosiologinen teoria todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta. Tulosten esittämiseen käytettiin Roosin elämäntavan käsitettä, Senin analysointikehikkoa ja Antonowskyn eheyden tunteen teoriaa.
Tulokset osoittivat, että haastatellut olivat tyytyväisiä omaan elämäänsä, vaikka heillä oli ankariakin elämänkokemuksia. Jokainen haastateltu koki omalla tavallaan tärkeäksi oman elämänhallinnan onnistumisessa vapauden tunteen, itsenäisyyden, kyvyn ratkoa eteen tulevia ongelmia, läheiset ihmissuhteet, tunteen yhteisöön kuulumisesta sekä taloudellisen riippumattomuuden. Iästä riippumatta, mitä sairaampi haastateltu oli, sitä voimakkaammin hän korosti omaisten ja julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen merkitystä oman elämänhallintansa onnistumisessa. Tulevaisuuteen haastatellut suhtautuivat toiveikkaasti. Omien lastensa avun varaan he eivät kuitenkaan haluaisi jäädä, jos joutuisivat täysin riippuvaisiksi muitten ihmisten avusta. Yleensä uskottiin ja luotettiin siihen, että yhteiskunta eri palvelujärjestelmineen auttaa, jos ei itse kykene itsestään huolehtimaan.
Tutkielmassa saatua tietoa on tarkoitus hyödyntää Kauhajoen kaupungin hyvinvointipoliittisen ohjelman laadinnassa ja omassa työssäni koti- ja laitostostalousoppilaitoksen opettajana.
Jatkotutkimus: Tässä tutkielmassa haastateltujen eläkeläisten lasten tai muiden läheisten omaisten haastattelututkimus. Tutkimuksessa selvitettäisiin heidän omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan avun tarpeessa olevan läheisen tukemisesta ja auttamisesta.
Asiasanat: Ikääntyvä eläkeläinen, sisäinen elämänhallinta, yhteiskunta, koti, sosiaaliset suhteet, vapaus, toiminta, tulevaisuus
Tutkielma on laadullinen ja empiirinen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä oli Bergerin ja Luckmannin tiedonsosiologinen teoria todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta. Tulosten esittämiseen käytettiin Roosin elämäntavan käsitettä, Senin analysointikehikkoa ja Antonowskyn eheyden tunteen teoriaa.
Tulokset osoittivat, että haastatellut olivat tyytyväisiä omaan elämäänsä, vaikka heillä oli ankariakin elämänkokemuksia. Jokainen haastateltu koki omalla tavallaan tärkeäksi oman elämänhallinnan onnistumisessa vapauden tunteen, itsenäisyyden, kyvyn ratkoa eteen tulevia ongelmia, läheiset ihmissuhteet, tunteen yhteisöön kuulumisesta sekä taloudellisen riippumattomuuden. Iästä riippumatta, mitä sairaampi haastateltu oli, sitä voimakkaammin hän korosti omaisten ja julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen merkitystä oman elämänhallintansa onnistumisessa. Tulevaisuuteen haastatellut suhtautuivat toiveikkaasti. Omien lastensa avun varaan he eivät kuitenkaan haluaisi jäädä, jos joutuisivat täysin riippuvaisiksi muitten ihmisten avusta. Yleensä uskottiin ja luotettiin siihen, että yhteiskunta eri palvelujärjestelmineen auttaa, jos ei itse kykene itsestään huolehtimaan.
Tutkielmassa saatua tietoa on tarkoitus hyödyntää Kauhajoen kaupungin hyvinvointipoliittisen ohjelman laadinnassa ja omassa työssäni koti- ja laitostostalousoppilaitoksen opettajana.
Jatkotutkimus: Tässä tutkielmassa haastateltujen eläkeläisten lasten tai muiden läheisten omaisten haastattelututkimus. Tutkimuksessa selvitettäisiin heidän omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan avun tarpeessa olevan läheisen tukemisesta ja auttamisesta.
Asiasanat: Ikääntyvä eläkeläinen, sisäinen elämänhallinta, yhteiskunta, koti, sosiaaliset suhteet, vapaus, toiminta, tulevaisuus