Potilaiden hoitajiin kohdistama väkivalta psykiatrisessa hoitotyössä.
PITKÄNEN, ANNELI (2003)
PITKÄNEN, ANNELI
2003
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-03-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11700
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11700
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata potilaiden hoitajiin kohdistamaa väkivaltaa psykiatrisessa hoitotyössä. Tarkastelun kohteena olivat hoitajien kohtaamat väkivaltatilanteet ja kokemukset väkivaltatilanteista sekä väkivaltatilanteiden jälkikäsittely ja ennaltaehkäisy. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat akuuttipsykiatrisessa avo- ja sairaalahoidossa työskentelevät hoitajat (n=17), jotka olivat kokeneet potilaiden taholta väkivaltaa. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin keväällä 2002 ja se analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan psykiatristen potilaiden hoitajiin kohdistama väkivaltainen käyttäytyminen ilmenee verbaalisena väkivaltana, aseella uhkaamisena, fyysisenä väkivaltana ja paikkojen rikkomisena. Väkivaltatilanteita laukaisevat tekijät liittyvät useimmiten potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen. Hoitajien käyttämiä väkivaltatilanteiden hallintakeinoja ovat lisähenkilökunnan kutsuminen paikalle, potilaan rauhoittaminen keskustelemalla, lääkitseminen, fyysinen rajoittaminen ja joskus myös hoitajan vetäytyminen pois tilanteesta.
Väkivallan uhka aiheuttaa hoitajissa stressiä, varuillaanoloa, pelkoa sekä työmotivaation laskua. Väkivaltatilanne puolestaan erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä tuntemuksia, jotka ovat rinnastettavissa äkillisen traumaattisen tapahtuman aiheuttamiin tuntemuksiin. Näitä ovat mm. tärinä, hikoilu ja voimattomuus sekä pelko, kiukku, viha, häpeä ja syyllisyys. Väkivalta ja sen uhka vaikuttavat myös monella tapaa väkivallan uhrin ja koko työyhteisön toimintaan.
Väkivaltatilanteiden jälkikäsittelyyn organisaatiossa kuuluu fyysisten vammojen hoitaminen ja tapahtuneen väkivaltatilanteen käsittely erilaisissa keskustelutilanteissa. Lisäksi väkivaltatilanteet dokumentoidaan ja niistä informoidaan esimiehiä ja työsuojeluorganisaation edustajia. Lähiesimiehellä on tärkeä rooli väkivaltatilanteen jälkikäsittelyn toteutumisessa. Hoitajilla on lisäksi erilaisia yksilöllisiä keinoja selvitä vaikeissa tilanteissa.
Väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemisessä on hoitajien asennoitumisella ja käyttäytymisellä vuorovaikutustilanteissa potilaiden kanssa tärkeä merkitys. Työympäristöön liittyviä turvallisuutta lisääviä tekijöitä ovat tilaratkaisut, huonekalujen ja esineiden sijoittelu sekä erilaiset tekniset laitteet. Hallinnollisiin väkivaltatilanteita ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin kuuluvat riittävän henkilökuntamäärän turvaaminen, väkivallan hallintaan liittyvän koulutuksen järjestäminen, työnjaosta sopiminen, väkivaltatilanteiden jälkikäsittelyn järjestäminen sekä väkivaltatilanteiden ohjeistaminen.
Potilaiden hoitajiin kohdistama väkivalta on moniulotteinen ilmiö, jonka tutkimukseen tulee edelleen panostaa. Tutkimustiedon avulla voidaan kehittää hoitotyön keinoja, jotka parantavat niin potilaiden hoitoympäristön turvallisuutta kuin hoitajien työturvallisuutta.
Avainsanat: väkivalta, psykiatrinen hoitotyö, psykiatrinen hoitaja, akuuttipsykiatria
Tutkimustulosten mukaan psykiatristen potilaiden hoitajiin kohdistama väkivaltainen käyttäytyminen ilmenee verbaalisena väkivaltana, aseella uhkaamisena, fyysisenä väkivaltana ja paikkojen rikkomisena. Väkivaltatilanteita laukaisevat tekijät liittyvät useimmiten potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen. Hoitajien käyttämiä väkivaltatilanteiden hallintakeinoja ovat lisähenkilökunnan kutsuminen paikalle, potilaan rauhoittaminen keskustelemalla, lääkitseminen, fyysinen rajoittaminen ja joskus myös hoitajan vetäytyminen pois tilanteesta.
Väkivallan uhka aiheuttaa hoitajissa stressiä, varuillaanoloa, pelkoa sekä työmotivaation laskua. Väkivaltatilanne puolestaan erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä tuntemuksia, jotka ovat rinnastettavissa äkillisen traumaattisen tapahtuman aiheuttamiin tuntemuksiin. Näitä ovat mm. tärinä, hikoilu ja voimattomuus sekä pelko, kiukku, viha, häpeä ja syyllisyys. Väkivalta ja sen uhka vaikuttavat myös monella tapaa väkivallan uhrin ja koko työyhteisön toimintaan.
Väkivaltatilanteiden jälkikäsittelyyn organisaatiossa kuuluu fyysisten vammojen hoitaminen ja tapahtuneen väkivaltatilanteen käsittely erilaisissa keskustelutilanteissa. Lisäksi väkivaltatilanteet dokumentoidaan ja niistä informoidaan esimiehiä ja työsuojeluorganisaation edustajia. Lähiesimiehellä on tärkeä rooli väkivaltatilanteen jälkikäsittelyn toteutumisessa. Hoitajilla on lisäksi erilaisia yksilöllisiä keinoja selvitä vaikeissa tilanteissa.
Väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemisessä on hoitajien asennoitumisella ja käyttäytymisellä vuorovaikutustilanteissa potilaiden kanssa tärkeä merkitys. Työympäristöön liittyviä turvallisuutta lisääviä tekijöitä ovat tilaratkaisut, huonekalujen ja esineiden sijoittelu sekä erilaiset tekniset laitteet. Hallinnollisiin väkivaltatilanteita ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin kuuluvat riittävän henkilökuntamäärän turvaaminen, väkivallan hallintaan liittyvän koulutuksen järjestäminen, työnjaosta sopiminen, väkivaltatilanteiden jälkikäsittelyn järjestäminen sekä väkivaltatilanteiden ohjeistaminen.
Potilaiden hoitajiin kohdistama väkivalta on moniulotteinen ilmiö, jonka tutkimukseen tulee edelleen panostaa. Tutkimustiedon avulla voidaan kehittää hoitotyön keinoja, jotka parantavat niin potilaiden hoitoympäristön turvallisuutta kuin hoitajien työturvallisuutta.
Avainsanat: väkivalta, psykiatrinen hoitotyö, psykiatrinen hoitaja, akuuttipsykiatria