Naisten kertomuksia yrittäjyydestä hoiva-alalla
HASANEN, KIRSI (2003)
HASANEN, KIRSI
2003
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-04-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11676
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11676
Sisällysluettelo
1. Johdanto 1 2. Tutkimuksen taustaa 3 2.1 Hoivayrittäjyyden synty ja asema 3 2.2 Hoivayrittäjyyden kansainvälinen vertailu 10 3. Yrittäjyyden tarkastelun tapoja ja mahdollisuuksia 13 3.1 Yrittäjyyden individualistinen tausta 14 3.2 Yrittäjyyskuvan relationistinen täydennys 16 3.3 Yhteiskunnallinen yrittäjyyspuhunta ja toimijoiden puhe 17 3.4 Yrittäjyyskuvan maskuliinisuus ja feminiininen hoivayrittäjyys 21 3.5 Naisten kerronnan tapoja 26 3.6 Kerronnan konstruoiva luonne 29 4. Tutkimuskysymykset 31 5. Tutkimuksen suorittaminen 32 5.1 Narratiivinen haastattelu aineistonkeruumenetelmänä 32 5.2 Haastateltavien hankinta ja tutkijan positiot 35 5.3 Haastateltujen naisyrittäjien esittely 40 6. Yrittäjyyselämäkertojen analysointi 43 6.1 Kertomusten rakenne ja tarinatyypit 43 6.2 Juonentaminen ja ydinretoriikka 45 7. Naisyrittäjien tarinatyypit 47 7.1 Hannelen ja Seijan selviytymistarinat 48 7.1.1 ”Et sehän on mitä polkua lähtee menemään” 49 7.1.2 Yrittäjyys työnä ja elantona 52 7.1.3 Itsenäisyys ja elämä omissa käsissä 54 7.2 Pirjon ja Marjan itsenäistymistarinat 56 7.2.1 ”Sitä alko niinku huomaa, et tätä hommaa vois kyllä tehdä itsekkin” 56 7.2.2 Yrittäjyys ihanteena ja kurjuutena 59 7.2.3 Vapautuminen kahleista 63 7.3 Outin ja Terhin itsensä löytämisen tarinat 64 7.3.1 ”Hyppäys niinku teoriasta käytäntöön” 64 7.3.2 Yrittäjyys vaihtoehtona ja ammattina 67 7.3.3 Mahdollisuudet ja valinnan vapaus 71 7.4 Yhteenvetoa 72 8. Johtopäätöksiä 73 9. Lopuksi 86 Lähteet 91
Tiivistelmä
Yksityisten sosiaali- ja hyvinvointipalvelujen syntyminen osaksi palvelujentarjontaa on ollut seurausta 1990-luvun taloudellisen laman aiheuttamista muutoksista hyvinvointiyhteiskunnassamme. Näiden muutosten seurauksena julkisen palveluntuotannon rinnalle on syntynyt vaihtoehtoisia palveluntuotannon muotoja, joista hoivayrittäjyys on yksi. Yleisten yhteiskunnallisten muutosten lisäksi lainsäädännölliset uudistukset, lisääntyneet palvelutarpeet ja asiakkaiden vaatimustason nousu ovat edesauttaneet yksityisen palveluntuotannon yleistymistä osaksi suomalaista hyvinvointipalvelujen tarjontaa.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisia yksityisiä sosiaali- ja hyvinvointipalveluja tuottavia hoivayrittäjiä, ja tutkimus oli luonteeltaan empiirinen. Tutkimuksen aineisto koostui kuuden pirkanmaalaisen naisyrittäjän omaelämäkerroista, jotka kerättiin narratiivisen haastattelun keinoin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälaisia kertomuksia hoivayrittäjät tuottivat yrittäjyydestään. Pyrkimyksenä oli myös aikaisemmin yrittäjillä tehtyihin tutkimuksiin nojautuen hahmotella yleistä kuvaa yrittäjyydestä ja yrittäjästä, ja verrata tätä hoivayrittäjien tuottamiin kertomuksiin.
Tutkimusaineiston analysoinnissa sovellettiin narratiivista näkökulmaa. Narratiivisen lähestymistavan avulla aineistosta erotettiin hoivayrittäjyyttä kuvaavat selviytymistarinat, itsenäistymistarinat ja itsensä löytämisen tarinat. Analysoinnissa käytettiin apuna myös retorista lukutapaa kuvaamaan niitä yrittäjäksi ryhtymisen perusteluja, joita kertomuksissa käytettiin. Suhteessa yleiseen käsitykseen yrittäjyydestä erotettiin hoivayrittäjien kertomuksista kolme yrittäjyyskuvaa: yrittäjyys työnä ja elantona, yrittäjyys ihanteena ja kurjuutena sekä yrittäjyys vaihtoehtona ja ammattina. Näissä yrittäjyyskuvissa vaihtelivat toimeentulon, hoivaetiikan sekä ammatillisen kehittymisen ja identiteetin painotukset hoivayrittäjyyttä kuvailtaessa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli osoittaa yleisen yrittäjyyskäsitteen riittämättömyys kattamaan yrittäjyyttä hoiva-alalla. Pyrkimyksenä oli myös lisätä tietämystä hoivayrittäjyydestä yrittäjien näkökulmasta, sillä aihetta on tutkittu tästä näkökulmasta käsin vasta jonkin verran.
Avainsanat: hoivayrittäjyys, palvelupluralismi, individualistinen ja relationistinen yrittäjyyskuva, naisyrittäjyys, omaelämäkerta, narratiivisuus, ydinretoriikka
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisia yksityisiä sosiaali- ja hyvinvointipalveluja tuottavia hoivayrittäjiä, ja tutkimus oli luonteeltaan empiirinen. Tutkimuksen aineisto koostui kuuden pirkanmaalaisen naisyrittäjän omaelämäkerroista, jotka kerättiin narratiivisen haastattelun keinoin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälaisia kertomuksia hoivayrittäjät tuottivat yrittäjyydestään. Pyrkimyksenä oli myös aikaisemmin yrittäjillä tehtyihin tutkimuksiin nojautuen hahmotella yleistä kuvaa yrittäjyydestä ja yrittäjästä, ja verrata tätä hoivayrittäjien tuottamiin kertomuksiin.
Tutkimusaineiston analysoinnissa sovellettiin narratiivista näkökulmaa. Narratiivisen lähestymistavan avulla aineistosta erotettiin hoivayrittäjyyttä kuvaavat selviytymistarinat, itsenäistymistarinat ja itsensä löytämisen tarinat. Analysoinnissa käytettiin apuna myös retorista lukutapaa kuvaamaan niitä yrittäjäksi ryhtymisen perusteluja, joita kertomuksissa käytettiin. Suhteessa yleiseen käsitykseen yrittäjyydestä erotettiin hoivayrittäjien kertomuksista kolme yrittäjyyskuvaa: yrittäjyys työnä ja elantona, yrittäjyys ihanteena ja kurjuutena sekä yrittäjyys vaihtoehtona ja ammattina. Näissä yrittäjyyskuvissa vaihtelivat toimeentulon, hoivaetiikan sekä ammatillisen kehittymisen ja identiteetin painotukset hoivayrittäjyyttä kuvailtaessa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli osoittaa yleisen yrittäjyyskäsitteen riittämättömyys kattamaan yrittäjyyttä hoiva-alalla. Pyrkimyksenä oli myös lisätä tietämystä hoivayrittäjyydestä yrittäjien näkökulmasta, sillä aihetta on tutkittu tästä näkökulmasta käsin vasta jonkin verran.
Avainsanat: hoivayrittäjyys, palvelupluralismi, individualistinen ja relationistinen yrittäjyyskuva, naisyrittäjyys, omaelämäkerta, narratiivisuus, ydinretoriikka