Projektiopiskelu ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja työelämän edustajien kokemana
KOIVUMÄKI, LEENA (2002)
KOIVUMÄKI, LEENA
2002
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-12-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11380
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11380
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Perhe- ja yhteisöhoitotyön kehittäminen
ja kokeilutoiminta -projektissa (PEHY) mukana olleiden aikuisopiskelijoiden
ja työelämän edustajien kokemuksia projektiopiskelusta. Kokemusten avulla
on tarkoitus analysoida ja arvioida projektin merkitystä opiskelijoille ja
työelämälle. Projektin toiminta alkoi syksyllä 1998 ja päättyi toukokuussa
2001.
Tutkimus on laadullinen, fenomenologinen. Tutkimusaineisto koostuu
kymmenen aikuisopiskelijan ja kymmenen työelämän edustajan (N=20)
avoimesta haastattelusta. Aineistoa kertyi 250 sivua litteroitua tekstiä.
Haastatellut ammattikorkeakouluopiskelijat toimivat projektissa vähintään
kaksi vuotta. Heillä oli taustalla toisen asteen ammattitutkinto ja työkokemusta.
Yhteensä 37 opiskelijaa suoritti projektin aikana 605 opintoviikkoa eritasoisia
opintoja. Haastatellut työelämän edustajat olivat sekä ylihoitajia,
osastonhoitajia että sairaanhoitajia. Tutkimuksen tekijä oli projektin
vastuuhenkilönä viimeiset 2 vuotta 3 kk. Aineisto analysoitiin Colaizzin
fenomenologista sisällönanalyysia mukaillen.
Tutkimuksen mukaan projekti koettiin merkitykselliseksi
oppimiskokemukseksi. Projektin aloitus herätti sekä kiinnostusta että
hämmennystä. Projektin kulkuun liittyi paljon toimintaa edistäviä tekijöitä,
mutta myös estäviä. Projektin toimintaa edistivät hyvä ilmapiiri ja aito
toimintaympäristö. Toimintaa estivät oppilaitoksen jäykät rakenteet ja
opettajavaihdokset.
Kaikkien osallistujien näkemykset perhe- ja yhteisöhoitotyöstä laajenivat
projektin kuluessa. Lisäksi työskentely projektissa opetti perhehoitotyön
menetelmiä, tiedonhankinta- , tutkimus-, kirjoitus- ja projektityötaitoja.
Toimintaa juurrutettiin pysyväksi sekä opiskelijoiden työpaikoilla että
projektitoiminnassa mukana olleilla osastoilla.
Projektiopiskelun luonnetta kuvaaviksi käsitteiksi aineistosta nousivat
oppimisprosessi, ilmapiiri, toiminnallisuus, jatkuvuus, jakaminen, tieteellisyys
ja merkitysrakenteiden muutos. Projektiopiskelu koettiin vaikeana, mutta
kiinnostavana ja tehokkaana opiskelumuotona.
Tulosten ja projektitoiminnan pohjalta luotiin alustavat toimintaohjeet tuleville
projekteille ja määriteltiin uudelleen projektiopiskelu.
Avainsanat: projektiopiskelu, merkitysrakenteet, perhehoitotyö, fenomenologinen tutkimus
ja kokeilutoiminta -projektissa (PEHY) mukana olleiden aikuisopiskelijoiden
ja työelämän edustajien kokemuksia projektiopiskelusta. Kokemusten avulla
on tarkoitus analysoida ja arvioida projektin merkitystä opiskelijoille ja
työelämälle. Projektin toiminta alkoi syksyllä 1998 ja päättyi toukokuussa
2001.
Tutkimus on laadullinen, fenomenologinen. Tutkimusaineisto koostuu
kymmenen aikuisopiskelijan ja kymmenen työelämän edustajan (N=20)
avoimesta haastattelusta. Aineistoa kertyi 250 sivua litteroitua tekstiä.
Haastatellut ammattikorkeakouluopiskelijat toimivat projektissa vähintään
kaksi vuotta. Heillä oli taustalla toisen asteen ammattitutkinto ja työkokemusta.
Yhteensä 37 opiskelijaa suoritti projektin aikana 605 opintoviikkoa eritasoisia
opintoja. Haastatellut työelämän edustajat olivat sekä ylihoitajia,
osastonhoitajia että sairaanhoitajia. Tutkimuksen tekijä oli projektin
vastuuhenkilönä viimeiset 2 vuotta 3 kk. Aineisto analysoitiin Colaizzin
fenomenologista sisällönanalyysia mukaillen.
Tutkimuksen mukaan projekti koettiin merkitykselliseksi
oppimiskokemukseksi. Projektin aloitus herätti sekä kiinnostusta että
hämmennystä. Projektin kulkuun liittyi paljon toimintaa edistäviä tekijöitä,
mutta myös estäviä. Projektin toimintaa edistivät hyvä ilmapiiri ja aito
toimintaympäristö. Toimintaa estivät oppilaitoksen jäykät rakenteet ja
opettajavaihdokset.
Kaikkien osallistujien näkemykset perhe- ja yhteisöhoitotyöstä laajenivat
projektin kuluessa. Lisäksi työskentely projektissa opetti perhehoitotyön
menetelmiä, tiedonhankinta- , tutkimus-, kirjoitus- ja projektityötaitoja.
Toimintaa juurrutettiin pysyväksi sekä opiskelijoiden työpaikoilla että
projektitoiminnassa mukana olleilla osastoilla.
Projektiopiskelun luonnetta kuvaaviksi käsitteiksi aineistosta nousivat
oppimisprosessi, ilmapiiri, toiminnallisuus, jatkuvuus, jakaminen, tieteellisyys
ja merkitysrakenteiden muutos. Projektiopiskelu koettiin vaikeana, mutta
kiinnostavana ja tehokkaana opiskelumuotona.
Tulosten ja projektitoiminnan pohjalta luotiin alustavat toimintaohjeet tuleville
projekteille ja määriteltiin uudelleen projektiopiskelu.
Avainsanat: projektiopiskelu, merkitysrakenteet, perhehoitotyö, fenomenologinen tutkimus