Perspektivität in einer Talk-Show-Gesprächsanalytische Untersuchungen zu perspektivierenden Aktivitäten eines Studiogastes
HERRGÅRD, JARI (2002)
HERRGÅRD, JARI
2002
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-11-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11232
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11232
Sisällysluettelo
1 EINLEITUNG 3 2 GRUNDLAGEN DER GESPRÄCHSANALYSE 4 2.1 ALLGEMEINES ZUR GESPRÄCHSANALYSE 5 2.2 GRUND- BZW. ANALYSENEINHEITEN DER GESPRÄCHSANALYSE 7 2.3 DATENERHEBUNG 8 2.4 TEILNEHMERRASTER 9 2.5 THEMA 11 3 ZUR INSTITUTIONALITÄT DER GESPRÄCHE 13 3.1 BEGRIFFSBESTIMMUNG 13 3.2 GESPRÄCHSORGANISATION 14 4 ZUR GESPRÄCHSANALYSE DES FERNSEHGESPRÄCHS 15 4.1 ZUR INSTITUTIONALISIERTHEIT VON FERNSEHGESPRÄCHEN 15 4.2 ZUM DISKUSSIONSBEGRIFF 16 4.3 UNTERSCHIEDE ZWISCHEN FERNSEHGESPRÄCHEN UND ALLTÄGLICHEN GESPRÄCHEN 17 4.4 ZUM INSZENIERUNGSCHARAKTER VON FERNSEHGESPRÄCHEN 18 4.5 TEILNEHMERROLLEN IN FERNSEHGESPRÄCHEN 18 4.5.1 Politiker 19 4.5.2 Diskussionsleiter bzw. Moderator 20 4.5.3 Andere Rollen 21 4.6 ZUR ROLLE DER AGENDA 21 4.7 STREITKULTUR UND ARGUMENTATION IM FERNSEHEN 22 4.8 KONFLIKT VON STREITKULTUR UND KONSENSSTREBEN 23 4.9 GESPRÄCHSTYPEN IM DEUTSCHEN FERNSEHEN 24 5 LINGUISTISCHE UNTERSUCHUNGEN ZUR PERSPEKTIVITÄT 25 5.1 DEFINITION VON PERSPEKTIVE 25 5.2 BEGRIFFSBESTIMMUNGEN 26 5.3 PERSPEKTIVENKONZEPTE 27 5.4 EIGEN- UND FREMDPERSPEKTIVE 30 5.5 PERSPEKTIVENBEWEGUNG UND -DOPPELUNG 32 6 GESPRÄCHSANALYSE DER PERSPEKTIVITÄT IN EINER TALK-SHOW 32 6.1 ANALYSEGEGENSTAND 32 6.1.1 Sendung 32 6.1.2 Politische Lage 33 6.1.3 Teilnehmer 33 6.2 PHASENSTRUKTUR 35 6.3 THEMATIK DER DISKUSSION 37 7 ANALYSE DES HANDLUNGSMUSTERS EINES STUDIOGASTES 39 7.1 EINFÜHRUNGSPHASE 39 7.2 GESPRÄCHSMITTE 47 7.2.1 Sequenz 1 47 7.2.2 Sequenz 2 57 7.2.3 Sequenz 3 60 7.2.4 Sequenz 4 65 8 ANALYSE DER PERSPEKTIVIERUNGEN EINES STUDIOGASTES 67 8.1 STRUKTUR DER ÄUSSERUNGEN 67 8.2 BETONUNG DER ÄHNLICHKEIT DER PERSPEKTIVEN 69 8.3 ERWEITERTE EIGENPERSPEKTIVE 70 8.4 EXPLIZITE EIGEN- UND FREMDPERSPEKTIVIERUNGEN 71 8.5 FREMDBESTIMMUNG DER PERSPEKTIVE 72 8.6 EXPLIZITE AUFFORDERUNG ZUR PERSPEKTIVENÄNDERUNG 73 8.7 THESENENTWICKLUNG 74 9 SCHLUSSWORT 75 10 LITERATURVERZEICHNIS 77 ANHANG 1. DAS GESPRÄCHSANALYTISCHE TRANSKRIPTIONSSYSTEM GAT UND DIE IM TRANSKRIPT VERWENDETEN SPRECHERSIGLEN 80 ANHANG 2. TRANSKRIPT 83 ANHANG 3. TABELLEN ÜBER DIE STRUKTUR DER ÄUSSERUNGEN VON GB 115
Tiivistelmä
Keskustelunanalyysin alaan kuuluvan tutkimuksen kohteena on perspektiivien käyttö lokakuussa 2001 lähetetyssä saksalaisen tv-kanava ZDF:n keskusteluohjelmassa "ZDF spezial - Der Islam und der Terror - Droht ein Glaubenskrieg?". Keskustelun aiheena olivat New Yorkin terrori-isku sekä terrorismin syyt ja yhteydet islaminuskoon. Viiden studiovieraan joukossa oli sekä kristittyjä että islaminuskoisia poliitikkoja ja uskontokuntien edustajia sekä yksi asiantuntijavieras.
Perspektiivisyys merkitsee jonkin tietyn asian esittämistä jollekin kohteelle tietystä positiosta. Kaikkiin ilmaisuihin - myös neutraaleina esitettyihin lausumiin - sisältyy perspektiivi, joskaan puhuja ei tästä läheskään aina ole tietoinen. Keskustelijoiden tietoisuuteen perspektiivit nousevat yleensä vain esim. konfliktitilanteissa. Tässä työssä perspektiivien tutkimuksen apuvälineenä käytettiin erityisesti osallistumiskehikon käsitettä.
Tutkimuksen kohteena olevassa keskustelussa perspektiivisyydellä on suuri merkitys. Poliittisesti arassa tilanteessa yhtäältä konsensuspyrkimykset ja julkinen varovaisuus kannanotoissa mutta toisaalta myös vaatimukset kovemmasta linjasta luovat erityislaatuisen kontekstin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoilla keskustelijat ilmaisevat perspektiivejä ja millä tavalla konteksti mahdollisesti näkyy näissä toimissa.
Tutkimuksessa paneuduttiin erityisesti yhden studiovieraan puheeseen keskustelun aikana. Hänen puheestaan löytyi merkkejä niin orientoitumisesta katsojiin kuin varovaisuudestakin. Näitä löytyi keskustelun eri tasoilta, sekä sanavalinnoista että vuoron rakentumisesta. Monissa kohdin oli huomattavissa oman ilmaisun toimeksiantajan muuntelu ja sitä kautta painotetusti henkilökohtaisen perspektiivin ja laajennetun "meidän" perspektiivin vuorottelu.
Perspektiivisyys merkitsee jonkin tietyn asian esittämistä jollekin kohteelle tietystä positiosta. Kaikkiin ilmaisuihin - myös neutraaleina esitettyihin lausumiin - sisältyy perspektiivi, joskaan puhuja ei tästä läheskään aina ole tietoinen. Keskustelijoiden tietoisuuteen perspektiivit nousevat yleensä vain esim. konfliktitilanteissa. Tässä työssä perspektiivien tutkimuksen apuvälineenä käytettiin erityisesti osallistumiskehikon käsitettä.
Tutkimuksen kohteena olevassa keskustelussa perspektiivisyydellä on suuri merkitys. Poliittisesti arassa tilanteessa yhtäältä konsensuspyrkimykset ja julkinen varovaisuus kannanotoissa mutta toisaalta myös vaatimukset kovemmasta linjasta luovat erityislaatuisen kontekstin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoilla keskustelijat ilmaisevat perspektiivejä ja millä tavalla konteksti mahdollisesti näkyy näissä toimissa.
Tutkimuksessa paneuduttiin erityisesti yhden studiovieraan puheeseen keskustelun aikana. Hänen puheestaan löytyi merkkejä niin orientoitumisesta katsojiin kuin varovaisuudestakin. Näitä löytyi keskustelun eri tasoilta, sekä sanavalinnoista että vuoron rakentumisesta. Monissa kohdin oli huomattavissa oman ilmaisun toimeksiantajan muuntelu ja sitä kautta painotetusti henkilökohtaisen perspektiivin ja laajennetun "meidän" perspektiivin vuorottelu.