Eurooppalaisen identiteetin diskursiivinen konstruktio ja tuottamisstrategiat komission kertomuksissa.
HÄMÄLÄINEN, SIRPA (2002)
HÄMÄLÄINEN, SIRPA
2002
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-10-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11215
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11215
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Euroopan unionin pyrkimyksiä tuoda unioni lähemmäs kansalaisia ja saada kansalaiset samastumaan unioniin. Lähestyn aihetta analysoimalla eurooppalaisen identiteetin diskursiivista konstruktiota komission unionin kansalaisuutta käsittelevissä kertomuksissa. Selvitän, kuinka näissä kertomuksissa on määritelty Euroopan yhteisö, yhteisön jäsenet ja niiden kautta eurooppalainen identiteetti. Tarkastelun kohteina ovat myös identiteetin tuottamisstrategiat ja komission näkemys eurooppalaisen identiteetin edellytyksistä. Tutkimuskysymykset ovat merkittäviä, sillä eurooppalaisen identiteetin luonne ja kehittyminen vaikuttavat niin EU:n legitimiteettiin kuin koko maanosamme tulevaisuuteenkin.
Teoreettista perustaa identiteetin rakentumiselle diskursiivisena konstruktiona haen useammasta identiteettiä tarkastelevasta teoriasta: Alexander Wendtin sosiaalisesta konstruktivismista, George H. Meadin ja William Bloomin psykologisesta identifikaatioteoriasta sekä Benedict Andersonin ja Michael Billigin kansallista identiteettiä tutkivista teoksista. Koska kyse on identiteetin kielellisestä konstruktiosta ja tekstin tarkastelusta, käytän analysoinnin välineenä diskurssianalyysiä. Diskurssien identifioinnissa käytän apuna myös Kenneth Burken identifikaatio-retoriikkaa.
Tekstianalyysissä selvisi, että komission kertomuksissa hegemonisia ovat diskurssit unionin kansalaisuuden merkityksellisyydestä ja Euroopan toiminnallisesta yhteisyydestä. Eurooppalainen identiteetti on sidottu unionin kansalaisuuteen, kansalaisuuden tuomien hyötyjen konkreettiseen kokemiseen ja yhteisön sisäisen kanssakäymisen lisääntymiseen. Tämä kuitenkin edellyttää unionin kansalaisuutta koskevien oikeuksien täytäntöönpanoa jäsenmaissa ja kansalaisille tiedottamista.
Kansalaisuus tarjoaa unionille konkreettisen välineen, jonka puitteissa se voi helposti viedä identiteettidiskurssia eteenpäin ja toteuttaa identiteettiä tuottavia projekteja. Puhumalla eurooppalaisista kansalaisista, Euroopan yhteisöstä ja yhteisestä tulevaisuudesta komissio myös kielellisesti konstruoi niitä. Komissio antaa niille uusia merkityksiä ja muokkaa kansalaisten käsityksiä Euroopasta, Euroopan unionista ja heistä itsestään eurooppalaisina.
Teoreettista perustaa identiteetin rakentumiselle diskursiivisena konstruktiona haen useammasta identiteettiä tarkastelevasta teoriasta: Alexander Wendtin sosiaalisesta konstruktivismista, George H. Meadin ja William Bloomin psykologisesta identifikaatioteoriasta sekä Benedict Andersonin ja Michael Billigin kansallista identiteettiä tutkivista teoksista. Koska kyse on identiteetin kielellisestä konstruktiosta ja tekstin tarkastelusta, käytän analysoinnin välineenä diskurssianalyysiä. Diskurssien identifioinnissa käytän apuna myös Kenneth Burken identifikaatio-retoriikkaa.
Tekstianalyysissä selvisi, että komission kertomuksissa hegemonisia ovat diskurssit unionin kansalaisuuden merkityksellisyydestä ja Euroopan toiminnallisesta yhteisyydestä. Eurooppalainen identiteetti on sidottu unionin kansalaisuuteen, kansalaisuuden tuomien hyötyjen konkreettiseen kokemiseen ja yhteisön sisäisen kanssakäymisen lisääntymiseen. Tämä kuitenkin edellyttää unionin kansalaisuutta koskevien oikeuksien täytäntöönpanoa jäsenmaissa ja kansalaisille tiedottamista.
Kansalaisuus tarjoaa unionille konkreettisen välineen, jonka puitteissa se voi helposti viedä identiteettidiskurssia eteenpäin ja toteuttaa identiteettiä tuottavia projekteja. Puhumalla eurooppalaisista kansalaisista, Euroopan yhteisöstä ja yhteisestä tulevaisuudesta komissio myös kielellisesti konstruoi niitä. Komissio antaa niille uusia merkityksiä ja muokkaa kansalaisten käsityksiä Euroopasta, Euroopan unionista ja heistä itsestään eurooppalaisina.