Lättläst och begripligt om EU? En studie i svårighetsgraden hos EU-reportagen i två svenskspråkiga morgontidningar.
KOIVISTO, JOHANNA (2002)
KOIVISTO, JOHANNA
2002
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-10-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11147
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11147
Sisällysluettelo
INNEHÅLL 1 INLEDNING 1 1.1 MATERIAL 2 1.2 SYFTE 3 1.3 METOD 4 1.4 TIDNINGSSPRÅK 5 1.5 TIDIGARE FORSKNING OM SVENSKAN OCH EU 6 1.6 DE UNDERSÖKTA TIDNINGARNA 7 2 LÄSBARHET 8 2.1 KRITIK MOT LIX 8 2.2 LIX OCH DESS KOMPONENTER I EU-REPORTAGEN 10 2.2.1 Läsbarhetsindex (lix) 11 2.2.2 Meningslängd 13 2.2.3 Andelen långa ord 15 3 FUNDAMENT 17 3.1 FUNDAMENTLÄNGD 17 3.2 ETTORDSFUNDAMENT 20 3.3 TOPIKALISERINGSGRAD 21 4 FÖRDELNINGEN AV SUBSTANTIV OCH VERB 23 4.1 SUBSTANTIV 23 4.2 VERB 27 5 ABSTRAKTION 30 5.1 ORD PÅ ANDE OCH ENDE 31 5.2 PASSIVERINGSGRAD 33 5.3 TIDS- OCH RUMSADVERBIAL 34 5.4 FÖRSTA OCH ANDRA PERSONENS PRONOMEN 36 6 SVÅRA ORD 38 6.1 FÖRDELNINGEN AV SVÅRA ORD 40 6.2 LÄSARUNDERSÖKNING 42 6.3 DE UNDERSÖKTA ORDEN 43 6.3.1 Politiska ord 44 6.3.2 Ekonomiska ord 49 6.3.3 EU-ord 53 6.3.4 Främmande ord 59 6.3.5 Initialord 63 6.4 VEM FÖRSTÅR ORDEN BÄST? 66 7 BILDERNAS FUNKTION 67 7.1 BAKGRUNDSINFORMATION OM TEXT OCH BILD 68 7.2 HUR ILLUSTRERAS EU-REPORTAGEN? 70 7.3 HUR ANKNYTER BILDEN TILL REPORTAGETEMAT? 72 7.3.1 Den fotografiska bilden 72 7.3.2 Andra illustrationstyper 74 7.4 SAMVERKAN MELLAN TEXT, BILD OCH BILDTEXT 78 7.4.1 Bildinformation 79 7.4.2 Bildtext 81 8 SAMMANFATTNING OCH DISKUSSION 84 KÄLLFÖRTECKNING BILAGOR
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee kahdessa ruotsinkielisessä aamulehdessä, suomenruotsalaisessa Hufvudstadsbladet- (Hbl) ja ruotsalaisessa Dagens Nyheter (DN) -lehdessä, esiintyvien EU-reportaasien luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Materiaali koostuu kummankin lehden osalla kahdesta osamateriaalista, jotka on koottu ajanjaksoina 1.3.1999 15.3.1999 sekä 15.8.2001 31.8.2001. Yhteensä analysoitavia artikkeleita on 112 kpl, 56 kummassakin lehdessä. EU-reportaasilla tarkoitetaan artikkelia, joka käsittelee Euroopan unionia ja sen hallintoelimiä, niitä päätöksiä, joita EU:n sisällä tehdään, tai Euroopassa ja maailmalla yleensä esiintyviä ilmiöitä ja projekteja, joissa EU:lla on keskeinen rooli. Otsikko ei ole vaikuttanut artikkeleiden valintaan, joten myös tietyt artikkelit, joissa Euroopan unionia sivutaan jonkun muun uutisen ohella ovat saattaneet tulla valituiksi.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää miten helppoa tai vaikeaa tavallisen lehdenlukijan on saada tietoa EU:sta lukemalla aamulehtien reportaaseja. Tutkimuksessa on käytetty kolmea eri lähestymistapaa, joiden avulla pyritään selvittämään sekä kahden tutkitun lehden että kahden ajanjakson välisiä eroja vaikeusasteen ollessa kyseessä: 1) Kvantitatiivisen tutkimuksen avulla tarkastellaan reportaasien kieliopillista rakennetta ja selvitetään niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat EU-reportaasien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen, 2) lukijatutkimuksen avulla kartoitetaan artikkeleissa esiintyviä vaikeita sanoja ja 3) kuvatarkastelun avulla tutkitaan kuvan, kuvatekstin ja leipätekstin suhdetta toisiinsa, kuvien toimintafunktiota EU-reportaaseissa sekä kuvien vaikutusta luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen. Tutkimustuloksia verrataan myös aikaisempien tutkimusten tuloksiin niiltä osin, kuin se on mahdollista.
Tutkimustulokset osoittavat, että EU-reportaasit ovat melko vaikealukuisia huolimatta siitä kummassa lehdessä ne esiintyvät. Kieliopillisen rakenteen tarkastelussa Hbl on osoittautunut hiukan vaikealukuisemmaksi kuin DN, sillä Hbl:n reportaasit sisältävät mm. hiukan enemmän pitkiä sanoja (sanat, joissa on enemmän kuin kuusi kirjainta). Tosin kummankin lehden artikkelien katsotaan kuuluvan ”vaikeisiin teksteihin”. Yli 90 % reportaaseista kummassakin lehdessä sisältää myös sanoja, jotka voivat aiheuttaa vaikeuksia lukijalle. Lukijatutkimus, jossa 40 artikkeleissa esiintyvää vaikeaa sanaa on testattu koehenkilöillä, on osoittanut, että suurinta osaa (n. 72,5 %) testatuista sanoista on vaikea tai jopa erittäin vaikea ymmärtää. Testatut sanat kuuluvat merkitykseltään politiikkaan, talouteen tai itse Euroopan unioniin. Myös muutamia muita sanoja, jotka ovat vierasperäisiä merkitykseltään, on testattu. Kuvien määrä artikkeleissa on pieni, vain n. 30 % artikkeleista on kuvitettuja. Tutkittujen lehtien materiaalit sisältävät yhtä monta kuvitettua artikkelia, mutta DN:n artikkelit sisältävät yleisesti ottaen enemmän kuvia kuin Hbl:n artikkelit. Tavallisimmin artikkelit kuvitetaan valokuvilla, mutta pieni osa kuvista on myös grafiikkaa, kuten karttoja, diagrammeja ja piirustuksia. Kuvan, kuvatekstin ja leipätekstin välinen suhde EU-reportaaseissa ei ole paras mahdollinen. Kuvan antaman informaation tulisi toistaa ja täydentää tekstin antamaa informaatiota, mutta suurin osa lehtikuvista välittää lukijalle täysin irrelevanttia informaatiota. Kun tutkimustuloksia tarkastellaan kokonaisuutena, ovat erot lehtien välillä hyvin pienet. Hbl voidaan kuitenkin todeta hiukan vaikeammaksi kuin DN. Kaikesta huolimatta täytyisi reportaasit saada sekä helppolukuisemmiksi että helpommiksi ymmärtää, jotta lukija voisi saada enemmän tietoa Euroopan unionista.
Avainsanat: luettavuus, ymmärrettävyys, vaikeusaste, kieliopillinen rakenne, vaikeat sanat, kuvainformaatio
Tutkielman tarkoituksena on selvittää miten helppoa tai vaikeaa tavallisen lehdenlukijan on saada tietoa EU:sta lukemalla aamulehtien reportaaseja. Tutkimuksessa on käytetty kolmea eri lähestymistapaa, joiden avulla pyritään selvittämään sekä kahden tutkitun lehden että kahden ajanjakson välisiä eroja vaikeusasteen ollessa kyseessä: 1) Kvantitatiivisen tutkimuksen avulla tarkastellaan reportaasien kieliopillista rakennetta ja selvitetään niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat EU-reportaasien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen, 2) lukijatutkimuksen avulla kartoitetaan artikkeleissa esiintyviä vaikeita sanoja ja 3) kuvatarkastelun avulla tutkitaan kuvan, kuvatekstin ja leipätekstin suhdetta toisiinsa, kuvien toimintafunktiota EU-reportaaseissa sekä kuvien vaikutusta luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen. Tutkimustuloksia verrataan myös aikaisempien tutkimusten tuloksiin niiltä osin, kuin se on mahdollista.
Tutkimustulokset osoittavat, että EU-reportaasit ovat melko vaikealukuisia huolimatta siitä kummassa lehdessä ne esiintyvät. Kieliopillisen rakenteen tarkastelussa Hbl on osoittautunut hiukan vaikealukuisemmaksi kuin DN, sillä Hbl:n reportaasit sisältävät mm. hiukan enemmän pitkiä sanoja (sanat, joissa on enemmän kuin kuusi kirjainta). Tosin kummankin lehden artikkelien katsotaan kuuluvan ”vaikeisiin teksteihin”. Yli 90 % reportaaseista kummassakin lehdessä sisältää myös sanoja, jotka voivat aiheuttaa vaikeuksia lukijalle. Lukijatutkimus, jossa 40 artikkeleissa esiintyvää vaikeaa sanaa on testattu koehenkilöillä, on osoittanut, että suurinta osaa (n. 72,5 %) testatuista sanoista on vaikea tai jopa erittäin vaikea ymmärtää. Testatut sanat kuuluvat merkitykseltään politiikkaan, talouteen tai itse Euroopan unioniin. Myös muutamia muita sanoja, jotka ovat vierasperäisiä merkitykseltään, on testattu. Kuvien määrä artikkeleissa on pieni, vain n. 30 % artikkeleista on kuvitettuja. Tutkittujen lehtien materiaalit sisältävät yhtä monta kuvitettua artikkelia, mutta DN:n artikkelit sisältävät yleisesti ottaen enemmän kuvia kuin Hbl:n artikkelit. Tavallisimmin artikkelit kuvitetaan valokuvilla, mutta pieni osa kuvista on myös grafiikkaa, kuten karttoja, diagrammeja ja piirustuksia. Kuvan, kuvatekstin ja leipätekstin välinen suhde EU-reportaaseissa ei ole paras mahdollinen. Kuvan antaman informaation tulisi toistaa ja täydentää tekstin antamaa informaatiota, mutta suurin osa lehtikuvista välittää lukijalle täysin irrelevanttia informaatiota. Kun tutkimustuloksia tarkastellaan kokonaisuutena, ovat erot lehtien välillä hyvin pienet. Hbl voidaan kuitenkin todeta hiukan vaikeammaksi kuin DN. Kaikesta huolimatta täytyisi reportaasit saada sekä helppolukuisemmiksi että helpommiksi ymmärtää, jotta lukija voisi saada enemmän tietoa Euroopan unionista.
Avainsanat: luettavuus, ymmärrettävyys, vaikeusaste, kieliopillinen rakenne, vaikeat sanat, kuvainformaatio