Turvallinen asuinalue : Tampereen Muotiala suunnitelmissa ja kokemuksissa

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Faculty of Engineering and Architecture | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Date
2008
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
166, [2]
Series
Centre for Urban and Regional Studies publications. B, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja. B, 93
Abstract
Turvallinen asuinalue -tutkimus tarttuu ajankohtaiseen, kansainvälisesti kiinnostavaan aiheeseen. Raportissa pohditaan eri näkökulmista, missä määrin fyysisen ympäristön suunnittelun keinoin voidaan vähentää rikollisuutta ja edistää asuinalueiden koettua turvallisuutta. Tampereen Muotialan asuinalue Suomessa on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa asuinalue, jonka suunnittelussa on tietoisesti ja monipuolisesti toteutettu rikollisuuden ennaltaehkäisyyn luotuja periaatteita ja toimintatapoja. Ulkomailla, erityisesti USA:ssa mutta myös Pohjoismaissa kuten Tanskassa ja Ruotsissa turvallisuussuunnittelua on sen sijaan hyödynnetty jo pitkään ja alalle on syntynyt useita, hieman toisistaan poikkeavia turvallisuussuunnittelun konsepteja. Tämä ympäristöministeriön Ympäristöklusteri-tutkimusohjelman rahoittama hanke on neliosainen. Ensinnäkin raportin teoriaosuuksissa olemme esitelleet sekä turvallisuuslähtöiseen suunnitteluun että koettuun turvattomuuteen liittyviä teorioita. Koska alan kotimaista tutkimusta ja tutkimuskirjallisuutta on olemassa varsin niukasti, katsaukset painottuvat kansainväliseen kirjallisuuteen. Toiseksi tutkimuksessa on analysoitu Muotialan suunnittelua ja toteutusta verraten sitä kansainvälisiin turvallisuuslähtöisen suunnittelun teorioihin ja malleihin. Kolmanneksi on tutkittu Muotialan suunnittelusta ja toteuttamisesta saatuja kokemuksia. Lopuksi on kartoitettu asukkaiden kokemuksia Muotialasta asuinalueena, erityisesti asuinympäristön koettua turvallisuutta unohtamatta asukkaiden kokemuksia yhteisöllisyydestä ja alueen julkisten tilojen käytöstä. Tutkimusmenetelminä on käytetty teemahaastatteluja sekä asukastutkimusosuudessa internet-pohjaista pehmoGIS-kyselyä ja tähän nojaavaa tilastollista ja paikkatietoanalyysia. Eräs turvallisuussuunnittelun keskeisimmistä käsitteistä on territoriaalisuus, jolla tarkoitetaan oman alueen tunnistamista ja siihen identifioitumista. Territorinen tila lisää turvallisuuden tunnetta ja sitä voidaan vahvistaa suunnittelulla muun muassa seuraavin keinoin: lisäämällä asukkaiden ulkotilojen kontrollimahdollisuuksia, jaottelemalla ulkotilat selkeästi yksityisiin ja puoliyksityisiin tiloihin, suunnittelemalla yhteiset sisäänkäynnit palvelemaan mahdollisimman pientä joukkoa asukkaita, sijoittamalla julkiset ulkotilat, kuten leikkikentät, puistikot mahdollisimman lähellä asuntojen sisäänkäyntejä tai yksityisten pihojen välittömään läheisyyteen. Toinen turvallisuussuunnittelun keskeinen ajatus on lisätä alueen niin sanottua luonnollista valvontaa jolloin kuka tahansa asukas tai ohikulkija voi tarkkailla ympäristöään ja samalla lisätä mahdollisten rikollisten kiinnijäämisen riskiä. Suunnittelun keinoja luonnollista valvontaa varten ovat: ikkunoiden sijoittaminen siten, että niistä on näkymät jalkakäytäville ja parkkipaikoille, kevyen liikenteen väylien sijoittaminen siten, että ne tuovat elävyyttä ja potentiaalisia tarkkailijoita alueelle, sisäänkäyntien sijoittaminen niin, että niitä on mahdollista valvoa / ne voidaan nähdä muualta, läpinäkyvien materiaalien käyttö sisäänkäyntien yhteydessä olevissa eteisissä ja tuulikaapeissa, matalien, näkyvyyttä rajoittamattomien aitojen ja muurien käyttö, valaistuksen huolellinen suunnittelu muun muassa. niin, että näkyvyys on esteetön mutta häikäisyminimoitu, pimeitä kohtia vältetään ja valaistus mahdollistaa kasvojen tunnistamisen. Turvallinen asuinalue on myös yhteisöllisyyttä ja alueen sosiaalista elämää tukeva. Tätä voidaan tavoitella korostamalla suunnittelussa: inhimillistä mittakaavaa, urbaaneja kohtauspaikkoja, nuorison tapaamispaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia, asukkaiden osallistumismahdollisuuksia alueen yhteiseen toimintaan, asukkaiden omaa aluettaan koskevaa vastuullisuutta. Muotialan suunnittelussa on hyödynnetty lähes kaikkia edellä mainittuja periaatteita. Tutkimuksen toimijahaastattelut osoittivat, että Muotialan suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olleiden viranomaistoimijoiden sekä rakennusliikkeiden edustajien kokemukset turvallisuussuunnittelusta olivat lähes pelkästään myönteisiä. Turvallisuuslähtöisen suunnittelun toteuttaminen asuntotonteilla ei tullut lainkaan tai vain vähän tavanomaista kalliimmaksi, vaikka kyseessä oli pilottikohde. Sen sijaan lopputulos, erityisesti pihojen toteutus, oli rakennuttajien mukaan tavallista huomattavasti onnistuneempi. Hankkeessa kokeiltu yhteistoiminnallinen menettely lisäsi eri toimijoiden välistä ymmärrystä turvallisuuden edistämisestä. Kokonaisuutena ympäristön turvallisuustavoite nivoutui Muotialan suunnittelussa elimelliseksi osaksi ympäristön laadullisia tavoitteita. Myös tutkimuksemme asukaskyselyn mukaan alueen suunnittelu oli varsin onnistunutta. Asukaskyselyn tulokset osoittivat, että Muotiala koetaan erittäin turvallisena alueena ja alueen julkisia tiloja käytetään vilkkaasti. PehmoGIS-metodin mahdollistama, tiettyjen turvallisuussuunnitteluun liittyvien ratkaisujen vertailu asukkaiden paikallistettuihin kokemuksiin, vahvistaa käsitystä Muotialan suunnittelun onnistuneisuudesta. Sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen pyrkivät suunnitteluratkaisut, kuten sosiaalista kanssakäymistä edistävä korttelirakenne ja laadukkaat pihat, ovat asukkaiden kokemusten paikannusten perusteella varsin onnistuneita ratkaisuja. Vastaavasti hyvin suunniteltu valaistus näyttää lisäävän turvallisuuden kokemuksia ja alueiden aktiivista käyttöä. Sosiaalista turvattomuutta koetaan hyvin vähän Muotialan alueen sisällä. Tulevaisuudessa turvallisuuslähtöiselle suunnittelulle saattaa olla kasvavaa kysyntää. Kestävän kehityksen mukaisten, tiiviisti rakennettujen urbaanien ympäristöjen kääntöpuolena saattaa olla juuri koettu turvattomuus. Tampereen Muotiala on toiminut turvallisuusajattelun test bed alueena ja laboratoriona. Tutkimuksemme on tuottanut periaatteita, kriteeristöä ja paikkatiedon analysoinnin tapoja, joita voidaan hyödyntää myös muiden asuinalueiden suunnittelussa. Peräänkuulutamme erityisen pohjoismaisen turvallisuusajattelun jalostamista. Tällöin turvallisen asuinalueen suunnittelun tulee lähteä avoimen yhteiskunnan ajatuksesta: rikoksen pelon ei pidä antaa rajoittaa elämäämme niin, että teemme ympäristöstämme tylsän, suljetun ja vartioidun.
Description
Keywords
asuinalueet, asuinympäristö, rakennettu ympäristö, suunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu, kaupunkisuunnittelu, valvonta, asukkaat, yhteisöllisyys, turvallisuus, rikollisuus, ennaltaehkäisy, CPTED, kokemukset, GIS
Other note
Citation
Permanent link to this item
https://urn.fi/urn:nbn:fi:tkk-012666