Pariisilaisia käytäntöjä koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten tavoittamiseksi ja ohjaamiseksi
Academia-opintovierailu Pariisiin keväällä 2015 tarjosi monipuolisen kattauksen erilaisia keinoja ja toimintatapoja koulupudokkaiden tavoittamiseksi. Tutustuimme vierailun aikana erityisesti kolmeen erilaiseen toimintamalliin, joiden tarkoituksena on ohjata nuoria löytämään koulutus- tai työpaikka sekä ranskalaiseen oppisopimuskoulutuskeskukseen Pariisin sydämessä.
Koulupudokkaat – yhteinen eurooppalainen huolenaihe
Nuorten syrjäytyminen koulutuksesta ja työelämästä on suuri huolenaihe koko Euroopassa. Erilaisten kansallisten toimien avulla pyritään ilman peruskoulun jälkeistä jatko-opiskelu tai työpaikkaa olevien nuorten osuus laskemaan Euroopassa alle kymmeneen prosenttiin ja helpottamaan koulutuksensa keskeyttävien nuorten paluuta opintojen pariin myöhemmällä iällä. (Järvinen & Vanttaja 2013, 509.)
Suomessa nuoret suuntautuvat rinnakkaisille koulutusväylille kaikille yhteisen yhdeksänvuotisen peruskoulun jälkeen. Lähes kaikki saavat peruskoulun päästötodistuksen, mutta koulutusjärjestelmän ulkopuolelle putoaa peruskoulun jälkeen 5–7 prosenttia ikäluokasta, ajautuen samalla työmarkkinajonon hännille. (emt., 515.) Vuosittain noin 4000 Suomessa asuvaa nuorta jää vaille peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa. (Pelkonen ym. 2013). Osalle nuorista karsiutuminen opiskelusta ja työelämästä heti oppivelvollisuuden jälkeen näyttää merkitsevän syrjäytymistä työmarkkinoilta myös aikuisiällä, mutta osa jatkaa opiskelua myöhemmin ja onnistuu kiinnittymään työmarkkinoille ikäluokkansa muiden nuorten tavoin. (Järvinen & Vanttaja 2013, 515.)
Pariisilaisia reseptejä koulupudokkaiden auttamiseksi
Myös Ranskassa jää suuri määrä nuoria koulutuksen ulkopuolelle. Opinnot keskeyttää vuosittain n. 17 % nuorista. Osa nuorista putoaa koulutusjärjestelmän piiristä jo perusasteella, osa toisen asteen opintojen aikana. (Drop Out seminaari 18.3.2015 Ranska, Bagnaux)
Tutustuimme Academia -vierailullamme maaliskuussa 2015 Pariisin alueella erilaisiin toisen asteen oppilaitoksiin ja ranskalaiseen ohjaus- ja koulutusjärjestelmään. Vierailumme koordinaattoreina toimivat Pariisin 8. ja 16. kaupunginosan ja Montrougen ohjauskeskusten opinto-ohjaajat. Meidän suomalaisten lisäksi osallistujia oli Espanjasta, Kreikasta ja Latvasta. Ranskalaisen ohjausjärjestelmän mukaisesti opinto-ohjaajat työskentelevät sekä kouluissa että alueellisissa ohjauskeskuksissa. Jokaisella opinto-ohjaajalla on nimetyt koulut, joiden oppilaiden ohjauksesta he vastaavat. Opinto-ohjaaja ei kuulu koulun henkilökuntaan.
Montrougen ohjauskeskus on vastuussa Pariisin eteläisten kaupunginosien ja esikaupunkien opintojen ohjauksesta. Ohjauskeskuksen psykologitaustaiset opinto-ohjaajat huolehtivat alueellaan olevien 25 koulun ja 1500 opiskelijan opintojen ja ammatinvalinnan ohjauksesta. Pariisin kahdeksannen ja kuudennentoista kaupunginosan ohjauskeskuksen vastuulla on 18 oppilaitoksen opiskelijoiden ohjaus.
Academia -vierailumme tavoitteena oli päästä tutustumaan erilaisiin koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten koulutukseen ja ohjaukseen sekä ranskalaiseen nuorten oppisopimuskoulutukseen.
Mission Locale – nuorten paikallinen kohtaamispaikka
Mission Locale Archimédellä on paikka kaikille 16–25 –vuotiaille nuorille ja sen eri toimipisteet ovat kaikkien nuorten käytettävissä. Mission Locale Archiméden tavoitteena on toimia nuorten apuna ja tukena omaan elämäntilanteensa kohentamisessa. Keskukset toimivat samalla linkkinä erilaisten viranomaisten tuottamien nuorille suunnattujen palveluiden välillä eli moniammatillisena palvelujen verkostona. Keskuksella on neljä paikallistoimipistettä Pariisin eteläisissä esikaupungeissa.
Archiméden toimintapisteet tavoittavat yhteensä yli 3000 nuorta vuosittain ja uusia rekisteröityjä nuorten kontakteja on 1275 joka vuosi. Koulujärjestelmästä pudonneita nuoria pyritään tavoittamaan esimerkiksi katutyön ja puskaradion kautta. Myös CIO (Centre d´information et d´orientation), eli ohjauskeskukset voivat lähettää nuoria paikalliseen Mission Localeen. Mission Localessa kartoitetaan nuoren elämäntilannetta ja häntä pyritään auttamaan kokonaisvaltaisesti pienissä asioissa, esimerkiksi lomakkeiden täyttämissä. Lisäksi keskuksissa tuetaan ja ohjataan asunnottomia ja paperittomia nuoria hankkimaan asunto.
Tavoitteena on saada kaikille keskuksessa asioiville nuorille työ- tai koulutuspaikka ja löytämään elämässä suunta ja tavoitteita. Useimmiten nuoret haluavat käydä Mission Localessa viikoittain ja pisimmillään kontakti nuoreen voi kestää vuosia. Keskuksen työntekijät toimivat yhteistyössä alueellisten toimijoiden, kuten sosiaalityöntekijöiden, koulujen ja paikallisviranomaisten kanssa. Psykologi käy pitämässä vastaanottoa kerran viikossa. Mission Localen työntekijöiden tavoite on ylläpitää kontaktia nuoriin vielä senkin jälkeen, kun varsinainen akuutti avun tarve on päättynyt.
Bagneux’n toimipaikassa, johon tutustumme, käy vuosittain noin 1000 nuorta, ja heistä uusia asiakkaita on vuodessa noin 450. Työntekijöitä oli 6-8, ja he olivat koulutustaustaltaan hyvin Toimintaa rahoittaa sekä valtio että aluehallinto. Organisaatio tuottaa myös erilaisia koulutuksia kielitaidottomille maahanmuuttajille ja järjestää erilaisia tapahtumia esimerkiksi kesätyömessuja.
Työkokeilujen kautta takaisin koulutus- tai työuralle
L’Ecole de la Deuxiéme Chance (”toisen mahdollisuuden ”) kouluun voivat hakeutua 16–25-vuotiaat nuoret, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai joiden koulutus on jäänyt kesken vähintään vuotta aikaisemmin. Nuoren motivaatio on koulutukseen pääsyn tärkein kriteeri. Haastattelun perusteella opettajat valitsevat nuoret 5 viikon kokeilujaksolle.
Koulu toimii työvaltaisesti, toiminnassa opiskelujaksot ja työharjoittelu vuorottelevat tiuhaan tahtiin. Koulutuksen aikana nuoret ehtivät tutustua keskimäärin 8 yrityksen toimintaan työharjoittelussa. Koulutus kestää 7 -10 kuukautta. Tavoitteena on erityisesti työelämässä tarvittavien sosiaalisten taitojen ja asenteen oppiminen.
Koulunkäynnin tavoite on, että nuoret pääsevät normaaliin päivärytmiin ja oppivat ottamaan vastuuta omasta elämästään ja valinnoistaan. Nuoret saavat opiskelun ja työkokemuksen kautta sekä ohjauksesta eväitä oman tulevaisuuden suunnitteluun. Opiskelujaksoilla opiskellaan esimerkiksi ranskaa, matematiikkaa, tietojenkäsittelyä ja yhteiskunnallisia aineita. Työjaksot yrityksissä ovat tarkoituksella lyhyitä 3 viikon mittaisia, jotta nuori harjaantuu toimimaan työelämässä erilaisissa vaihtuvissa tilanteissa. Osa nuorista ei pysty sitoutumaan koulutukseen (30 % aloittaneista), mutta ne, jotka suorittavat koko koulutuksen, löytävät työpaikan tai jatkavat opiskelua.
Toimintaa ylläpitää yksityinen organisaatio, mutta sitä rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, ministeriöt, paikallishallinto, kaupungit sekä alueen yksityiset yritykset. L’Ecole de la Deuxiéme Chancen toimintaa esitellyt opettaja kertoi, että he olivat hakeneet toimintaansa mallia myös suomalaisesta etsivän nuorisotyön toiminnasta, ja toiminnassa olikin havaittavissa sieltä tuttuja piirteitä.
Ilmiölähtöiset projektit väylänä jatko-opintoihin
Pariisin 13. kaupunginosassa sijaitseva Pole Innovant Lycéen (PIL), on koulu, jonka toiminta perustuu innovatiivisiin menetelmiin. Nuoret oppivat projekteissa ja jossa oppiminen on viety koulun seinien sisäpuolelta arkielämään. Opetus on oppiainerajat ylittävää, ilmiölähtöistä jossa opiskeltavaa asiaa tarkastellaan monesta erilaisesta näkökulmasta. Koulu on tarkoitettu 16–25 – vuotiaille, koulunkäynnin tai opiskelun keskeyttäneille nuorille. Opiskelu PIL:ssa kestää vuoden. Tavoite on, että kouluvuoden aikana nuori vahvistaa itseluottamustaan ja oppii ottamaan vastuun elämästään, ja jatkaa vahvempana sen jälkeen elämässä eteenpäin omien tavoitteidensa mukaan.
Koulun opettajat painottivat laaja-alaista työskentelyä nuorten kanssa. Ohjaus perustuu yhdenvertaisuuteen ja kumppanuuteen ja tämä näkyy myös koulun toiminnassa konkreettisesti mm. tilojen käytössä ja vuorovaikutuksessa. Opiskelijoita on 150 ja aamupäivällä opiskellaan kouluaineita ja iltapäivällä keskitytään projekteihin. Ryhmät ovat pieniä ja jokaisella opettajalla on 8 nuorta ohjattavana. Yksilöllistä ohjausta on tarjolla viikoittain ja opettaja seuraa opiskelua ja opiskelijan edistymistä tiiviisti. Opiskelija valitsee neljästä projektivaihtoehdosta itselleen mielenkiintoisimman.
- Le Lycée de la Solidarité Internationale, ympäristö ja solidaarisuusprojekti, joka huipentuu 3 viikon vapaaehtoistyöhön kehittyvissä maissa. Projektia on toteutettu muun muassa Nicaraquassa ja Senegalissa.
- Le Lycée des Futurs, nuorille, joilla on aikaisempaa työkokemusta. Aamupäivät opiskellaan perinteisiä teoriaopintoja ja iltapäivällä keskitytään työpajatyöskentelyyn esimerkiksi taide- tvt-, polkupyörä- tai puutyöpajassa.
- Le Lycée Intégral, opiskellaan tavallisia kouluaineita, mutta opetus lähtee uudesta näkökulmasta integroituna ulkomaailmaan. Opetus keskittyy kulttuuriteemoihin, jossa hyödynnetään teatteria, museoita, erilaisia näyttelyitä sekä järjestetään erilaisia kulttuuritapahtumia.
- Le Lycée Sports et Avenir, urheilusta ja liikunnasta kiinnostuneille nuorille. Opinnoissa voidaan perehtyä esimerkiksi olympialaisiin ilmiölähtöisesti eli tarkastellaan olympialaisia taloudellisesta ja urheilijan ravitsemuksen ja anatomian ja fysiologian näkökulmasta. Koulupäivän jälkeen opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä omaa projektia urheilun parissa. Samoin heillä on mahdollisuus oppisopimustyyppiseen osa-aikatyöhön liikunnallisessa ohjaustyössä.
Opiskelijoilla ja opettajilla oli yhteiset työ- ja taukotilat. Koulussa ei haluta erotella opettajia ja opiskelijoita omiksi ryhmiksi vaan kaikki tehdään yhdessä. Lähestymistapa erilaisiin ilmiöihin on käytännönläheinen ja holistinen.. Koulun kohtauspaikkana ja keskuksena toimii avoin tila, Agora, jossa yhdistyvät opettajanhuone, kirjasto, koulun hallinto ja kahvila. Vuoden aikana ei suoriteta tutkintoa vaan opiskelijat ohjataan ja kannustetaan jatkamaan opintojaan ”tavallisissa” kouluissa, Tavoitteena on myös tukea nuoren itsetuntoa ja tavoitteiden asettamista tulevaisuuteen. Opiskelijoista 75 % jatkaa toimimista jonkin tyyppisissä projekteissa myös koulussa viettämänsä vuoden jälkeen.
Pole Innovant Lycéessa yhteistyö nuorten vanhempien kanssa on myös keskeistä ja vanhemmat ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Vanhempien kanssa tavataan säännöllisesti ja heille on tarjolla ryhmämuotoista vertaistukea. Nuori ohjataan tarvittaessa myös terveys- ja tai sosiaaliviranomaisten tuottamien palvelujen pariin.
OPPISOPIMUKSELLA AMMATTIIN
Tutustuimme Academia-vierailulla Pariisissa myös Ranskan vanhimpaan oppisopimuskeskukseen C.F.A. Ecole de travail O.R.T. Oppilaitoksen historia ulottuu vuoteen 1852 ja sen tarjoama koulutus eroaa perinteisestä ranskalaisesta oppisopimuskoulutuksen mestari-kisälli-mallista siinä, että koulutus sisältää alusta alkaen työssäoppimisen lisäksi teoriaopintoja, kuten matematiikkaa, ranskaa, tietotekniikkaa. Tätä oppisopimusmallia käytetään myös kultaseppäkoulutuksen toteutuksessa.
Ecole de Travailella on kaksi toimipistettä Pariisin keskustassa ja kaksi Pariisin ulkopuolella. Pariisin ulkopuolella sijaitsevat yksiköt on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Koulu tarjoaa opetusta tekniikan ja liikenteen alan ammatteihin, kuten levyseppä tai sähköasentaja.
Ammatillisen koulutuksen voi tehdä suppeampana 2-vuotisena (CAP-tutkinto) tai 3 -vuotisena tutkintona (BAC PRO), mikä antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkea-asteen opintoihin. CAP-tutkinnon täydentää vuoden lisäkoulutuksella BAC-PRO tutkinnoksi ja tätä edelleen laajentaa vuoden mittaisilla lisäopinnoilla. Ecole de Travail mahdollistaa myös 15-vuotiaille perusopetuksen piirissä oleville nuorille 1-2 viikon mittaisia oppisopimuksen tutustumisjaksoja. Oppisopimuksella voi Ranskassa opiskella eri kouluasteilla, myös korkea-asteen tutkintoja, esimerkiksi insinööritutkinnon. Oppisopimuskoulutuksesta on mahdollista siirtyä takaisin ns. omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen ohjauskeskusten (CIO, centre information et orientation) kautta.
Myös Ranskassa työnantajia houkutellaan ottamaan oppisopimusopiskelijoita taloudellisin houkuttimin. Ranskassa oppisopimusopiskelijan saamaan palkkaan vaikuttavat ikä ja opiskelunvaihe. Palkka on osa minimipalkasta. Tosin palkka vaihtelee aloittain, ja tehdyt alakohtaiset sopimukset vaikuttavat. Työnantajan ei tarvitse maksaa minimipalkkaa saavan työntekijän sosiaaliturvamaksuja. Tästä syystä työnantajat palkkaavat mieluummin kokeneen työntekijän minimipalkalla kuin nuoren oppisopimusopiskelijan, joka vasta opettelee työelämän pelisääntöjä ja on vasta perehtymässä ammattiin. Yrityksillä on taipumus kaikin tavoin kiertää ylimääräisiä kustannuksia.
Työnantaja saa verohelpotuksia palkatessaan oppisopimusopiskelijan. Verohelpotusten hakeminen on kuitenkin kohtalaisen monimutkaista ja aiheuttaa paljon paperityötä varsinkin pienille yrityksille, koska oppisopimusvuosi on lukuvuoden mittainen ja verotusvuosi kalenterivuoden mittainen. Suomalaisen työnantajan saama koulutuskorvaus ja palkkatuki, jos työnantaja ottaa Suomessa näyttötutkintomuotoisena suorittava opiskelijat saavat työehtosopimuksen mukaista peruspalkkaa (www.oppisopimus.net). Näihin summiin verrattuna nuoren oppisopimusopiskelijan palkka tuntuu Ranskassa melko matalalta.
Taloudellinen taantuma tuntuu erityisesti tekniikan alan oppisopimuskoulutuksessa Ranskassa. Yrityksen konkurssi voi katkaista opiskelijan oppisopimuksen. O.R. T:ssä oli sillä hetkellä 50 oppisopimusopiskelijaa ilman työpaikkaa yritysten toiminnan lopettamisen takia. Heille etsitään uusia työpaikkoja ja tällä aikaa opiskelijat voivat jatkaa teoriaopintojaan koulussa.
Ecole de Travail’n toimintaa esitelleen Monsieur Rimbaultin mukaan oppisopimuskoulutuksessa ei toteudu yhdenvertaisuus. Hänen mukaansa opiskelijat, joilla on laaja-alaisia oppimisen haasteita tai eri tavoin vammaiset opiskelijat pystyvät harvoin onnistumaan oppisopimuskoulutuksessa. Oppisopimuksessa vanhemmat opiskelijat ohittavat oppisopimusten solmimisessa nuoremmat. Työnantajat suosivat heitä, koska heillä on usein enemmän osaamista jo koulutuksen alkuvaiheessa nuoriin opiskelijoihin verrattuna. Ammattialojen sukupuolen mukainen eriytyminen näkyi hyvin tekniikan alalla. Naisia oli Ecole de Travailessa vain muutamia. Tämä johtui hänen mukaansa ennakkoluuloista ja yksinkertaisesti siitä syystä, että pienetkin yritykset joutuivat järjestämään työpaikalla naisille omat sosiaalitilat.
Vierailukohteena Ecole de Travail oli erityisen kiinnostava siitä syystä, että siellä opiskeli nuoria oppisopimusopiskelijoita, 16–25-vuotiaita, eli juuri se kohderyhmä, jonka tarpeisiin myös Suomessa kehitetään oppisopimuskoulutusta. Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen on ajankohtainen kysymys myös Suomessa. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt eivät ole levinneet oppisopimuskoulutuksen piirissäkään vielä kovin laaja-alaisesti. Työtä tehdään sen hyväksi, että osaamisen tunnustamisen kautta oppisopimusopiskelijan olisi mahdollista saada osatutkintodiplomi. Oppisopimusteitse valmistuneet työllistyvät helpommin kuin ammattikouluista valmistuneet.
LOPUKSI
Nuorten koulutukseen ja työelämään kiinnittymisen haasteet ovat ylikansallisia, eivät pelkästään suomalaiseen työelämän ja koulutuksen traditioihin liittyviä ongelmia. Academia-vierailumme Pariisissa oli erittäin hyvin organisoitu ja oli ilo tutustua moniin mielenkiintoisiin kohteisiin ja niissä toteutettaviin ohjausmalleihin. Toimintamuodoissa oli samankaltaisuutta suomalaisiin malleihin verrattuina ja aihepiiriin tutustuttaessa oli ilo havaita, että uusia toimintamuotoja on koko ajan kehitteillä, mm. Suomessa Ohjaamo-hankkeet. Koulutuksen ulkopuolelle jäävät nuoret tarvitsevat erilaisia tuki- ja ohjausmalleja ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta heille avautuisi mahdollisuuksia löytää oma tiensä koulutuksen pariin tai työelämään.
Kirjoittajat:
Kati Juujärvi (VTM, HuK) toimi lehtorina ja opinto-ohjaajana Diakonia-ammattikorkeakoulussa.
Eija Nieminen (VTM, sosiaalipsykologi) toimi lehtorina, opinto-ohjaajana ja opiskelijoiden ohjauksen ja kasvun kehittämisryhmän vastaavana Diakonia-ammattikorkeakoulussa.
Mia Suokas (TtM), toimi opinto-ohjaajana nuorten lähihoitajakoulutuksessa Helsingin diakoniaopistossa.
Kirsi-Marja Ylönen, (KM) toimi opinto-ohjaajana Helsingin Diakoniaopistossa
Lähteet:
Drop Out seminaari 18.3.2015 Ranska, Bagnaux
Järvinen Tero, Vanattaja Markku. 2013. Koulupudokkaiden työurat. Vuosina 1985 ja 1995 koulutuksen ja työn ulkopuolella olleiden nuorten urapolkujen vertailua. Yhteiskuntapolitiikka 78 (2013):5
Ohjaamo-toiminnan yleiskuvaus, Keski-Suomen ELY-keskus.
Oppisopimusopas. Oppisopimus.net. (Päivitetty 2023)
Pelkonen Marjaana, Hakulinen-Viitanen Tuovi, Hietanen-Peltola Marke ja Puumalainen Taneli (toim.) 2013. Hyvinvointia useammille – lasten ja nuorten palvelut uudistuvat. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportti, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:36.