Urabaari avasi tiskin nuorille
Hallituksen kärkihanke Nuorisotakuu siivitti viime vuonna päättyneen Urabaari -kehittämisverkoston uuden yhteisen hankkeen pariin vuosiksi 2013–2016. Verkosto elää ja luo uusia toimintatapoja jatkuvasti, mutta yhteinen tahtotila, laadukkaiden ohjauspalveluiden tarjoaminen, pysyy.
– Verkostossa keskeistä on, että ohjaustyön ammattilaiset tulevat tutuiksi keskenään, silloin suurin kivi on pois kengästä, jos ajatellaan ohjaustyötä ja asiakaspolkua, tuntee ja tietää, kenelle ja mihin ohjaa. Pääkaupunkiseudulla verkosto on välttämätön, koska alueella on paljon toimijoita, jotka eivät tunne toisiaan automaattisesti. Verkosto laajenee, suoraa ohjaustyötä tekeviä tulee mukaan koko ajan lisää, kouluttaja Hilppa Visa Amiedusta sanoo.
– Tavoitteena on muodostaa yhteinen käsitys, minkälaisista asioista syntyvät laadukkaat ja kustannustehokkaat tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalvelut aikuisväestölle.
Urabaariverkostossa jatkavat mukana 12 koulutuksen järjestäjää, jotka ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen joulukuussa 2012.
– Verkosto on sitoutunut toteuttamaan TNO-palveluja asiakkaan omista lähtökohdista. Hakeutuja saa ohjausta oman uran ja oppimispolun suunnitteluun ja tietoja itselleen parhaiten soveltuvista palveluista, tuli hän mihin tahansa verkoston oppilaitokseen, Amiedun kehityspäällikkö Tapani Leino muotoilee.
– Urabaari on ollut olemassa vuodesta 2007. Luottamus ei synny hetkessä. Fokus löytyi yhdessä tekemisen ja dialogin kautta, Hilppa Visa muistuttaa, –Tavoitteena oli hakeutumispalvelujen kehittäminen ja asiakkaan ohjaaminen urapolulle.
Visan ja Leinon mukaan käytännön toiminnassa keskiössä on ollut osaamisen kehittäminen, jota on tuettu koulutussarjalla, hyvien käytäntöjen benchmarkkauksella ja vertaisarvioinnilla. Urabaari loi foorumin asian käsittelylle. Koulutuksen järjestäjien johtohenkilöiden sitoutuminen on ollut alusta lähtien tärkein edellytys laajenevalle yhteistyölle.
Uudenmaan ELY-keskuksen rooli alueellisen elinikäisen ohjauksen verkoston koordinoinnissa on tuonut merkittävän uuden impulssin pitkään jatkuneelle kehitykselle.
– Kytkös viranomaistahoon pääkaupunkiseudulla on tärkeä, kun luonnolliset yhteydet puuttuvat. Verkostoyhteistyön lisäarvo tulee näkyväksi toimijoiden tuttuutena, ilman sitä ei voi tehdä yhteisiä asioita, Hilppa Visa tähdentää.
Urabaarissa toimijat ovat tulleet omista siiloistaan tekemään asioita. Sitä edeltänyt NOSTE oli ensimmäinen verkostomainen hanke. Verkostoyhteistyö on jatkunut Lasipalatsin ohjauspisteestä Opin oveen. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa yhteinen tavoite on helpottaa 20–29 -vuotiaita nuoria kehittämään ammatillista osaamistaan ja löytämään polut työelämään.
– Toimijoiden osaamisen kehittäminen on tärkeää, koulutuksen järjestäjien pitää katsoa omia prosessejaan tarkemmin ja pohtia, miksi joku ryhmä on jäänyt ulkopuolelle? Tapani Leino kysyy.
– Aikuiskoulutus on haastettava tarkastelemaan omia käytäntöjään ja pedagogisia rutiineja, jos nuoret eivät jaksa suorittaa tutkintoa loppuun asti ja oppimispolut muuttuvat yhä henkilökohtaisemmiksi, Hilppa Visa luettelee. Tarvitaan uudenlaista ajattelua.
– Kuvastaa tätä aikaa, että asioiden merkitykset ja tavoitteet muuttuvat. Mielenkiintoista on, että OKM:n mukaan aikuiskoulutuksen toteuttajat ovat nopeita reagoimaan erilaisiin asiakastilanteisiin, kuten Nuorten aikuisten osaamisohjelman käynnistyksessä on huomattu, Tapani Leino sanoo. Tulevaisuuden toiveissa hän näkee verkoston laajentumisen ja alueellisen kehittymisen, avoimesti toimivan verkostojen verkoston:
– Tarvitsemme tilaa asioiden käsittelylle yhdessä, ohjaajan taidoilla on kysyntää myös työelämässä osaamisen kehittämisessä, johtamisessa, urapolkujen rakentamisessa ja mentoroinnissa. Ihanteellista olisi, että asiantuntevaa ohjausta olisi saatavilla siellä, missä kysyntää syntyy. On huolehdittava, ettei opiskelija putoa koulutuksesta ja ettei työntekijä putoa työstä tyhjän päälle. Palvelujen tarkoitus on aina voimaannuttaa ja lisätä ihmisen omaa kykyä vaikuttaa elämäänsä.
– Jatkossa työpaikoilla hyödynnetään yhteistyön ja elinikäisen ohjauksen lukemattomia mahdollisuuksia, Hilppa Visa tiivistää.
Teksti: Suvi-Maaria Kronholm
Kuva: Klaus Pulli