Koko ikäluokka haltuun – syrjäytymistä vastaan

Nuorten syrjäytymiskeskustelu on käynyt kiihkeänä eri medioissa. Parasta syrjäytymisen ehkäisyä on kuitenkin se, että nuorella on lähellä luotettavia aikuisia ja että nuori on koulussa tai jossain muussa ohjatussa toiminnassa. Onko nuoruus muuttunut? Maailma on monimutkaistunut, reaaliaikaistunut sekä yksilöllistynyt. Kaikki muutos on tapahtunut nopeasti. Pysyvätkö perinteiset instituutiot mukana muutoksessa?

Kukaan nuori ei varmasti päätä, että syrjäydyn, eivätkä nuoret, jotka ovat syrjäytyneitä, koe olevansa sitä. Nuorten maailmaan mahtuu monenlaisia ylä- ja alamäkiä. Nuoret elävät muuttuvassa ympäristössä tunteiden turbulenssissa. Opettajina ja ohjaajina kysymme usein toisiltamme, miten syrjäytymisvaarassa olevia nuoria autetaan. Niillä nuorilla, joita syrjäytyneisyys eniten uhkaa, puuttuvat usein ne läheiset aikuiset, jotka ovat nuorelle tärkeitä ja jotka auttavat häntä vaikeina hetkinä. Meidän kasvattajien tulisi tunnistaa ne aikuiset. Parhaimmillaan heitä ovat omat vanhemmat ja sukulaiset.  Jos nuorelle ei löydy läheisestä tukea, on tärkeää, että tukihenkilö löytyy muualta esim. nuorisotyön työntekijästä. Lisäksi meidän tulisi tietää mahdollisuudet ohjata nuori asiantuntijalle tarvittaessa. Tärkeää on, että jokaisella nuorella on ainakin yksi aikuissuhde, joka vahvistaa ja selkeyttää nuoren valintoja. Usein nämä nuoret ovat meille päättäjille ja toimijoille tilastoissa merkityksellisiä. Silti tärkeintä on muistaa, että jokainen nuori kaipaa häntä tukevaa aikuista.

Koko ikäluokka haltuun Jyväskylässä

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä käynnisti ESR-rahoitteisen Koppari – koko ikäluokan parhaaksi -hankkeen yhteistyössä Jyväskylän kaupungin perusopetuksen kanssa vuonna 2010. Hankkeen keskeiset tavoitteet olivat:

  • Vahvistaa ja selkeyttää Jyväskylän seudun nuorten ohjauksen yhteistoimintaverkoston toimintaa.
  • Mallintaa, kuinka kerätään ajantasaista tietoa nuorista, jotka jäävät ilman toisen asteen opiskelupaikkaa tai keskeyttävät opintonsa.
  • Luoda toimintamalli, jonka avulla tuetaan ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jäävien tai opintonsa toisella asteella keskeyttäneiden nuorten ohjautumista koulutukseen tai työmarkkinoille.

Syksyllä 2010 aloimme pohtia, kuinka otetaan huomioon koko peruskoulutusta tuleva ikäluokka – silloin jo puhuttiin tulevasta koulutustakuusta. Perusopetuksesta toiselle asteelle siirryttäessä on tehty tiivistä yhteistyötä jo pitkään. Silti mitään tarkkaa tietoa ei löytynyt siitä, kuinka moni peruskoulun päättävä jyväskyläläinen nuori todella jäi koulutuksen tai työpajatoiminnan ulkopuolelle. Tätä tiedonkeruuta ei myöskään ollut nimetty kenellekään taholle.

Perusopetuksen kanssa aloitettiin tiedonkeruun mallintaminen. Vuosina 2010–2013 kerättiin manuaalisesti tietoa Jyväskylän kaupungin perusopetuksen päättäneistä nuorista ja heidän sijoittautumisestaan.  Käsityönä tehtävä tiedonkeruu antoi hyvän käsityksen jyväskyläläisten nuorten sijoittautumisesta. Lähes kaikki perusopetuksen nuoret hakivat jatko-opintoihin. Joukossa oli ainoastaan muutamia nuoria, jotka eivät hakeneet yhteishaussa. Heillä oli suunnitelma tulevalle vuodelle: osa lähti vaihto-opiskelijaksi, vapaan sivistystyön oppilaitoksiin tai ns. nivelvaiheen koulutuksiin (perusopetuksen lisäopetus, ammattistartti) tai sitten he eivät saaneet päättötodistusta.

Kuka vastaa nuoresta hänen opinpolkunsa siirtymävaiheissa?

Totesimme, että niin perusopetuksen kuin toisen asteen puolella ei ollut selkeää kuvaa siitä, kuka on vastuussa nuoresta, erityisesti siirryttäessä perusopetuksesta toiselle asteelle.

Siirtymät ovat aina riski, hahmottamalla opiskelijoiden opintopolkuja saimme esille ei pelkästään asiakaslähtöisen tavan tarkastella asioita vaan lisäksi näkyviin mahdolliset siirtymät opintojen alussa ja aikana (kuten määräaikainen keskeyttäminen, tutkinnon vaihto, pitkät poissaolot). Lisäksi saimme määriteltyä vastuut nuoren opiskelupolun aikana. Näin sai alkunsa ”Opiskelijavirrat” -kuvio.

Avaa kuva suuremmaksi napauttamalla sitä.

Lähtökohta oli, että saataisiin ohjaukselliset vastuut kirkastettua eri toimijoiden välissä. Lisäksi ohjaukseen oli tullut yksi toimija lisää: etsivä nuorisotyö. Valtakunnallisessa keskustelussa meitä hämmensi käytettävien termien kirjo: milloin puhuttiin keskeyttäneistä, milloin eronneista ja missä asia yhteydessä nämä termit olivat käytössä.  Liikkeelle oli lähdettävä siitä, että määritellään käytettävät termit ja niiden sisältö. Toimijoilla täytyy olla yhteinen käsitys termien sisällöistä ja toimenpiteistä.

Laissa ei määritelty mitään tarkkaa ajankohtaa, että milloin vastuu nuoresta siirtyy perusopetuksesta toiselle asteelle. Tämän vuoksi aloitimme neuvottelun Jyväskylän kaupungin opetuspalveluiden kanssa. Neuvotteluiden tulos oli se, että perusopetuksen paikalliseen ohjauksen opetussuunnitelmaan saatiin päivämäärä, milloin vastuu siirtyy toiselle asteelle. Päivämääräksi määriteltiin 20.9. eli toisen asteen ns. laskentapäivä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että perusopetus vastaa niistä nuorista, jotka eivät ole saaneet tai vastaanottaneet paikkaa toisella asteella.  Me vastaavasti toisella asteella (meidän tapauksessamme Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toimijat) otamme vastuun siitä hetkestä lähtien, kun nuori tulee valituksi koulutukseen ja vastaanottaa opiskelupaikan. Eli toisen asteen vastuu alkaa, vaikka nuori ei koskaan ilmaantuisi tai jättäisi tulematta kouluun.

Aina opinnot eivät suju

Kuten jo aiemmin mainittu, siirtymät ovat aina riski, myös opintojen aikana on mahdollista tulla siirtymiä. Hyvä on muistaa, että valtaosa nuorista suorittaa opinnot ilman minkäänlaisia keskeytyksiä. Osalla opiskelijoita opinnot eivät suju. Nuoren elämä on monimutkaistunut, on terveydellisiä haasteita, ongelmia ihmissuhteissa, kotioloissa, taloudellisia vaikeuksia, riippuvuuksia jne. Tärkeää niin opiskelijan kuin oppilaitoksen kannalta on, että ne toimet mitä nuoren eduksi tehdään, tehdään tasa-arvoisesti ja suunnitelmallisesti. Huomioitavaa on, että myös opintojen keskeyttäminen tai eroaminen oppilaitoksesta on joskus hyvä vaihtoehto. Tällöin sen tulee olla ohjauksellinen tapahtuma, joka tehdään hallitusti ja suunnitelmallisesti. Tärkeintä on, että ketään nuorta ei jätetä tyhjän päälle.

Tilastollisesti on havaittu ryhmiä, joiden syrjäytymisvaara on muita suurempi. Näitä ryhmiä ovat sijoitetut- ja maahanmuuttajanuoret. Panostamalla näihin ryhmiin opitaan tunnistamaan ryhmien erityispiirteet.

Kehittämiskohteet ja prosessit esille – työmme jatkuu

Opiskelijavirrat-kuvion kautta olemme onnistuneet löytämään uusia kehittämiskohteita ja kuvaamaan tehtyjä ja tekemättömiä prosesseja.  Kuvio, toimintaohjeet sekä seuranta kohdentuu ammattiopistojen ammatillisiin perustutkintoihin, ammattistarttiin ja perusopetuksen lisäopetukseen sekä lukiokoulutukseen.  Ohjeistus, joka on laadittu tämän kuvion pohjalta, koskettaa noin 6400 opiskelijaa.

Tällä hetkellä olemme työssämme siinä vaiheessa, että kehitämme sisäiseen raportointiin raportointijärjestelmää, jolla saadaan helposti ajantasaista tietoa eri toimijoille, ilman erillistä käsityötä.

Kirjoittajat:

Minna Ahokas & Sirkka Ihatsu

Kuva:
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylä

URN: http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-52