Miten uraohjauksella tuetaan opiskelijan elinikäisten urasuunnittelu- ja urataitojen kehittymistä?
Miten korkeakoulussa voidaan yhdenvertaisesti ja yksilöllisesti tukea opiskelijan urasuunnittelutaitoja ja kannustaa opiskelijaa tekemään itselleen mielekkäitä urasuunnitelmia? Artikkelissa tarkastellaan kirjallisuuden sekä korkeakoulusta valmistuneiden, epätyypillisen uravalinnan tehneiden naisten haastatteluaineiston pohjalta uraohjausta korkeakouluissa.
Artikkeli on kirjoitettu Naiset tasa-arvoisesti uralle NAU! -hankkeessa (ESR S21952, 2020-2022), jonka tavoitteena on kehittää ja tukea naisten uraohjausta ja -polkuja etenkin tekniikan alan opinnoissa. Lisäksi hankkeessa pyritään kasvattamaan korkeakoulujen ja työelämän ymmärrystä yhdenvertaisuudesta sekä tuottamaan tutkimus- ja selvitystietoa ammattien sukupuolittumisen syistä, nykytilasta ja seurauksista. Kirjoittajat ovat toimineet NAU!-hankkeessa Jyväskylän ammattikorkeakoulun hankeasiantuntijoina.
Mitä uraohjaus ja urasuunnittelutaidot ovat? Entä mitä tarkoitetaan urasuunnittelulla?
Uraohjaus on tavoitteellinen prosessi, jossa opiskelijan urasuunnittelutaidot kehittyvät. Tavoitteena on sekä opiskelijan toimijuuden vahvistuminen että päätöksentekotaitojen kehittyminen, jotta hän voisi rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa itsetuntemustaan, oppii keräämään ja käsittelemään tietoa koulutus- ja uramahdollisuuksistaan sekä tekemään niihin liittyviä ratkaisuja erilaisissa muuttuvissa elämäntilanteissa. Kuurilan (2014) mukaan opiskelijat kykenevät ottamaan vastaan vain sellaisen uraohjauksen, joka sopii opiskelijan käsitykseen itsestään ja siihen käsitykseen, millaisia mahdollisuuksia hän uskoo itsellään olevan työmarkkinoilla. (Ks. esim. Hänninen, Kauppila, Leppänen, Mäkinen & Pasanen 2019.)
Urasuunnittelutaidot viittaavat useisiin kompetensseihin, jotka antavat yksilöille ja ryhmille hallitun tavan kerätä, analysoida ja jäsentää omaa itseään, koulutusta ja ammatteja koskevaa tietoa. Tarvitaan myös taitoa käsitellä ko. tietoa ja tehdä sekä toimeenpanna erilaisia urapäätöksiä. Turpeen (2019) mukaan uraohjauksen ja urasuunnittelun ohjauksen tarkoituksena on tukea opiskelijan näkemystä valitsemastaan ammattialasta, jatko-opinnoista tai työllistymisestä. Lisäksi hänen mukaansa urasuunnittelun tavoitteena on myös opiskelijan urataitojen, itsetuntemuksen, minäpystyvyyden, ammatti-identiteetin, osallisuuden, aktiivisuuden ja ennakointi- ja päätöksentekotaitojen vahvistaminen. (ELGPN Tools No. 1. Lifelong Guidance Policy Development: A European Resource Kit 2012, 17.)
Urasuunnittelulla tarkoitetaan opiskelijan urasuunnitteluvalmiuksien kehittymistä ja valmistautumista kohtaamaan elämään liittyviä ammatillisia ja koulutuksellisia muutoksia. Urasuunnittelun tavoitteena on se, että opiskelija kartoittaa hänelle mielekkäitä koulutus- ja työmahdollisuuksia. Hän etsii ja arvioi, millaista osaamista ja millaisia vaatimuksia eri vaihtoehtoihin liittyy. Itsetuntemus on se pohja ja perusta, jonka kautta opiskelija arvioi ja puntaroi omia mahdollisuuksiaan. Valinnat edellyttävät opiskelijalta halua ja kykyä tehdä urapäätöksiä ja toimia niiden mukaisesti. Uraohjausta tekevä henkilö ohjaa ja tukee tässä kaikessa opiskelijaa hänen ohjaustarpeensa mukaisesti. Tavoitteena on, että opiskelijan urasuunnittelu- ja elinikäiset urataidot kehittyisivät.
Uraohjaus ammatillisessa koulutuksessa
Ammatillisessa koulutuksessa urasuunnitelma-ajattelussa tähtäin on opiskelun jälkeisessä ajassa ja urasuunnitelmien avulla pohditaan mahdollisia tavoiteltavia vaihtoehtoja opintojen jälkeen ja tehdään opiskelun aikaisia valintoja, jotka tukevat sopivan tavoitteen toteutumista (Kukkonen-Jussila-Rantanen 2020). Ammattikorkeakoulussa opiskelijan urasuunnittelua ja elinikäisten urasuunnittelutaitojen kehittymistä tuetaan tavoitteellisella, oikea-aikaisella ja yksilöllisellä uraohjauksella. Jokaisessa ammattikorkeakoulussa tehdään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Tämä ei saisi kuitenkaan jäädä vain suunnitelman tasolle. Tärkeää on, että ammattikorkeakouluissa asioita pohditaan, arvioidaan ja kehitetään yhdessä. Heinosen Opetushallituksesta (2020) mukaan ”tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyö on meidän kaikkien tehtävä.”
Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen uraohjaus ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillisissa oppilaitoksissa tulee olla tavoitteellinen ja hyvin suunniteltu ohjauspalveluiden kokonaisuus. Tähän kuuluu ohjausvastuiden tarkoituksenmukainen jakaminen. Ohjausvastuiden tulisi olla mahdollisimman läpinäkyviä sekä opiskelijoille että koko henkilöstölle. Tärkeää on myös rakentaa ja luoda yhteistä ymmärrystä siitä, mitä uraohjaus on ja mitkä ovat sen tavoitteet ja sisällöt omassa oppilaitoksessa. Pohdittavana on myös se, mitä on yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus tekoina ja toimintoina.
Elinikäisen ohjauksen strategiassa uranhallintataidot nostettiin yhdeksi keskeiseksi ohjauksen tavoitteeksi. Ohjauksen keskiössä tulisi olla opiskelijoiden tukeminen itsenäisiin, ei-perinteisiin koulutus- ja ammatinvalintoihin. Opiskelijoita on rohkaistava tekemään yksilöllisiä ja juuri hänelle mielekkäitä valintoja. Mitä paremmin yksilö on tietoinen tiedoistaan, taidoistaan ja tavoistaan toimia eri tilanteissa, sitä paremmin hän pystyy suunnittelemaan omaa uraansa ja elämäänsä sekä tekemään tarkoituksenmukaisia elämäänsä ja uraansa koskevia valintoja.
Henkilökohtaisessa ohjauksessa ohjaajalta edellytetään herkkyyttä tunnistaa opiskelijan identiteettiin ja arvoihin liittyviä pohdintoja ja niiden merkitystä ja vaikutusta opiskelijan tulevaisuutta koskevissa päätöksissä ja valinnoissa. Ohjaajien on hyvä pohtia, merkitseekö toimijuuden vahvistuminen eri sukupuolten kohdalla eri asioita. (Kyhä & Eskola-Salin 2020.)
Huomiot ja havainnot haastatteluaineistosta
Tätä kirjoitusta varten haastateltiin yhteensä viittä (5) epätyypillisen uravalinnan tehnyttä, korkeakoulusta valmistunutta ja työelämässä toimivaa naista uraohjauksen ja opintojen ohjauksen merkityksestä heidän urasuunnnitelmiinsa. Heistä kahta (2) haastateltiin keväällä 2021 ja kolmea (3) haastateltiin syksyllä 2022. Ohjauksen lähtökohdiksi haastattelujen perusteella nousivat esiin selkeästi tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet.
Kaikille opiskelijoille tulisi olla tarjolla riittävää tukea ja ohjausta tarpeiden mukaisesti. Haastatellut olivat kaikki samaa mieltä siitä, että jokainen opiskelija tarvitsee vahvistamista, huomioiduksi ja kuulluksi tulemista sekä kohtaamista. Erityisesti koronakriisin jälkeen ja ohjauspalvelujen tulevaisuudessa entistä enemmän sähköistyessä, korostuu monikanavaisen tiedottamisen lisäksi henkilökohtaisen kohtaamisen tarve. Haastateltavat olivat tyytyväisiä ohjauspalvelujen ja ohjauksen siirtyessä entistä enemmän digitaalisiksi, jos henkilökohtaista ohjausta on edelleen tarjolla kohdennetummin sitä tarvitseville. Digitaalisten palvelujen ja ohjauksen myötä henkilökohtaista, kasvokkaista, ohjausta tulisi pyrkiä tarjoamaan kohdennetummin sitä tarvitseville.
Opiskelualan valinta ja asiat, jotka siihen vaikuttavat – lapsuudesta aikuisuuteen
Haastattelussa ilmeni, että vastaajille oman koulutusalan valinta ei ollut selkeä, vaan sitä tuli hakea erilaisten koulutusten kautta.
Oman koulutusalan valinta ei ollut selkeä, mutta jotakinhan sitä oli koitettava.
Ammattialoista ja erilaisista urapolkumahdollisuuksista tarvitaan lisää tietoa. Tiedon tulisi olla monipuolista ja realistista. Haastateltavat kertoivat, että tekniikan alaa tulisi tuoda mielenkiintoisemmin esille. Vanhemmilla ja lähipiirillä on tässä oma tärkeä merkityksensä ja vaikutuksensa. Vanhemmille voi olla vaikeaa kertoa monipuolisesti erilaisista ammateista ja mahdollisuuksista, jos ko. tietoa heillä itselläkään ei ole. Vanhempien ja lähipiirin kannustuksella on myös suuri vaikutus henkilön valintoihin koko urapolun aikana.
Lapsesta lähtien voisi kannustaa ja ottaa mukaan harrastuksiin. Vanhemmille vaikeaa kannustaa lapsia it-alalle, kun vanhemmat eivät alasta itsekään tiedä.
Tekniikan alaa pitäisi tuoda mielenkiintoisemmin esille.
Jokainen haastateltavista naisista tiesi tehneensä epätyypillisen uravalinnan, mutta oli lähtenyt opintoihin rohkein mielin. Opiskeluaikana he luonnollisesti edustivat sukupuolivähemmistöä, eivätkä kokeneet, että heidän opintoihin kiinnittymisensä tai opintoihin sitoutumisensa olisi ollut heikompaa kuin muilla. Joku haastateltavista kuitenkin totesi, että olisi varmasti hyötynyt opintojensa loppuvaiheessa paremmista urasuunnittelutaidoista ja uraohjauksesta, jotta olisi päässyt siirtymään valmistumisensa jälkeen sujuvammin työelämään ja saanut omaa itsetuntoa vahvistavia valmiuksia. Eräs haastatelluista totesi oman työelämään siirtymisen olleen varsin sekavaa, epävarmuutta ja turvattomuutta luovaa, jossa yksilölliselle uraohjaukselle olisi ollut tarve.
Opinto-ohjauksella kaikilla kouluasteilla on merkittävä rooli ja tehtävä opiskelijan urasuunnittelussa ja elinikäisten urasuunnittelutaitojen kehittymisen tukemisessa. Oppilaanohjaajat perusopetuksessa, opinto- ohjaajat ammatillisella toisella asteella ja lukiokoulutuksessa sekä korkea-asteella ovat parhaimmillaan rinnalla kulkijoita opiskelijan urapolulla. Ohjaushenkilöstön ohjaus ja tuki sekä oppimisen ja opiskelun kuin myös urasuunnittelussa on tärkeässä roolissa. Parhaimmillaan opiskelija, niin nuori kuin aikuinenkin, kehittävät omia elinikäisiä urasuunnittelutaitojaan, jotka edistävät heitä oman tulevaisuutensa suunnittelussa myös koulutuksen jälkeen erilaisissa muuttuvissa tilanteissa.
Haastateltujen oman kokemuksen mukaan työelämäyhteistyö opinnoissa oli merkittävä osa opiskelua ja uraohjausta. Jo opintojen aikana on hyvä saada kokemusta aidoista työtehtävistä erilaisten projektien, toimeksiantojen ja työharjoittelun kautta. Työelämäyhteydet ovat kuitenkin opiskelijoilla eri tavalla toimivia, jolloin osa opiskelijoista tarvitsee enemmän oman korkeakoulunsa yhteyksiä työnantajiin sekä muihin työelämäkumppaneihin. Haastatelluista joku nosti esiin myös monimuotoistuvien työyhteisöjen ja opiskelijoiden merkityksen huomioimisen, mikä tuo omat haasteensa oppilaitosten ja opiskelijoiden väliseen yhteistyöhön.
Tämän päivän ja tulevaisuuden työelämässä urasuunnittelutaidot nousevat entistä merkittävämpään rooliin. Haastatelluista joku totesi, että vuosia sitten hänen korkeakouluopinnoissaan ohjauksessa ei käytetty uraohjauksen termiä, vaan puhuttiin kaiken kattavalla opintojen ohjauksen -termillä. Urasuunnittelusta ei korkeakoulussa tuolloin puhuttu vielä mitään. Tuolloinkin urasuunnittelua koulussa luonnollisesti tehtiin, mutta se keskittyi opintojen ohjauksen osalta haastateltavan mukaan lähinnä itsetuntemukseen ja erilaisten uravaihtoehtojen tuntemukseen sekä työnhakutaitoihin urasuunnittelu- ja siirtymätaitojen sijaan. Useampi haastatelluista totesi, että heitä olisi hyödyttänyt, jos heidän urasuunnittelutaitojansa olisi kehitetty korkeakouluopintojen aikana, ja erityisesti loppuvaiheessa opintoja.
Haastatelluista jokainen olisi kaivannut opintoihinsa enemmän yksilöllistä ohjausta ”oman näköisten” opinto- ja urapolkujen luomiseen. Työharjoittelupaikat ja opinnäytetyötoimeksiannot tulivat valituksi ja tehdyksi sen mukaan, miten korkeakoulussa silloin tavattiin tehdä, sen sijaan että haastatellut naiset olisivat jo opintojensa tuossa vaiheessa päässeet miettimään enemmän omia tavoitteita ja suuntaamaan erilaisille ja uudenlaisille urapoluille. Ohjauksen näkökulmasta tarve opiskelijan opintopolun huomioimiseksi yksilöllisesti opintojen ja elämän eri vaiheissa on selkeästi tärkeää.
Kysyttäessä haastateltavilta sitä, onko uran aikana tullut tilanteita, joissa sukupuoli on tullut esille, selvisi että oppilaitosten opettajien ja henkilöstö kohtaa opiskelijat hyvin tasa-arvoisesti. Myös työpaikoilla ja työharjoittelupaikoilla opiskelijat kohdataan tasa-arvoisesti hyvä tasa-arvoinen tilanne.
Työpaikoilla on ollut tasa-arvoista …Suomessa on hyvä tilanne.
Työharjoittelupaikoille ja työpaikoille halutaan naisopiskelijoita mukaan ja lisää. Naiset rauhoittavat työyhteisöä.
Naisia halutaan ja työpaikoilla kannustetaan naisia tekniikan alalle.
Työelämässäkin tarvitaan ohjausta ja urasuunnittelutaitoja
Haastattelemamme henkilöt toivat esille, että opiskelijoita tulisi ohjata toimimaan yhdenvertaisesti muiden kanssa paitsi opintojen aikana niin myös työelämään siirryttäessä ja työelämän aikana. Epätyypillisen uravalinnan tehneinä haastatelluille oli selvää, että työelämä saattaa haastaa heitä mukavalla, mutta välillä myös ei niin mukavalla tavalla. Joku haastatelluista kertoi edustavansa alaa, joka koetaan “miesten alaksi”, ja jossa “naisen uralla etenemistä ei aina katsota hyvällä”. Yksi haastatelluista nosti esiin yhdenvertaisuudesta keskusteltaessa työelämän roolin yhdenvertaisuuden edistäjänä. Työelämä, työpaikat ja työyhteisöt tarvitsevat selkeästi myös yhdenvertaisuuden edistämisen tukemista ja kehittämistä.
Muutama haastatelluista nosti esiin urasuunnittelun tarpeen työelämään siirtymisen jälkeen. Työelämässä miesvaltaisilla aloilla oli yhdelle haastatelluista naisista tullut eteen tilanteita, joissa joutui pohtimaan omien valintojensa perusteluja, ja omaa tulevaisuuttaan kyseisessä yrityksessä ja alalla ylipäätään. Haastatellut olivat kokeneet tarvetta voida tarkastella omaa alaa ja ammattia kokonaisvaltaisemmin jo aikaisemmin omalla uralla sekä päästä tekemään tarkastelua etenkin yhdessä ohjauksen ja uraohjauksen ammattilaisen kanssa. Olisi ollut hyödyllistä päästä tarkistelemaan omaa alaa laajemmin, eli että mitä muita vaihtoehtoja oma ala ja ammatti työntekijälle tarjoaa, sen sijaan että ainoaksi vaihtoehdoksi urasuunnittelun näkökulmasta nähdään uuteen ammattiin opiskeleminen. Esimerkiksi metsätalousinsinöörin kohdalla ura tulisi nähdä laajemmin niin, että asiakkaiden metsänhoidollisten työtehtävien lisäksi metsätalousinsinööri pystyy työskentelemään muun muassa kehittämishankkeiden projektipäällikkönä, yhdistysten toiminnanjohtajana ja ammatillisissa oppilaitoksissa opettajana.
Uraohjauksen tarve työuran aikana korostuu erilaisissa elämän ja työuran siirtymissä ja muutostilanteissa ja varsinkin silloin, kun niihin liittyy epävarmuutta tai epätietoisuutta. Uraohjauksen myötä henkilön urasuunnittelutaidot vahvistuvat ja niitä voi oppia kehittämään myös tietoisesti. (Hänninen ym. 2019.) Urasuunnittelun valmiudet ja taidot auttavat yksilöä suuntaamaan urapolkuaan ja elämäänsä. Jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä niillä on myös yksikön hyvinvointiin ja työllistymiseen myönteinen vaikutus.
Lähteet
Elinikäisen ohjauksen strategia 2020–2023. ELO-foorumi. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:34. Viitattu 14.12.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162576/VN_2020_34.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
ELGPN Tools No. 1. Lifelong Guidance Policy Development: A European Resource Kit. 2012. The European Lifelong Guidance Policy Network (ELGPN). Viitattu 12.12.2022. http://www.elgpn.eu/publications/elgpn-tools-no1-resource-kit.
Heinonen, O-P. 2020. Onko tasa-arvolla merkitystä suomalaisessa koulussa? Viitattu 13.12.2022. https://www.sttk.fi/2020/11/05/onko-tasa-arvolla-merkitysta-suomalaisessa-koulussa/.
Hänninen, P., Kauppila, P., Leppänen, A., Mäkinen, S. ja Pasanen, M. 2019. Urataidoilla eteenpäin! – uraohjaus Ohjaamossa. Elinkäisen ohjauksen verkkolehti, JAMK. Viitattu 9.12.2022. http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-105.
Kukkonen, H., Jussila, A., & Rantanen, J. (2020). Ohjauksen ammattilaisesta noviisiksi? Ohjaus ammatillisen koulutuksen reformin pyörteissä. TAMKjournal, 25.06.2020. Viitattu 14.12.2022. http://tamkjournal.tamk.fi/ohjauksen-ammattilaisesta-noviisiksi/.
Kuurila, E. 2014. Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja – ser. C osa – tom. 384. Scripta Lingua Fennica Edita. Turku 2014. Viitattu 14.12.2022. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/98607/AnnalesC384KuurilaVK.pdf?sequence=2&isAllowed=y.
Kyhä, H. & Eskola-Salin, N. 2020. Opetus ja ohjaushenkilöstön näkemys tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta ammatillisessa oppilaitoksessa. TAMKjournal, 6.5.2020. Viitattu 14.12.2022. https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/pedagogiset-ratkaisut/opetus-ja-ohjaushenkiloston-nakemys-tasa-arvon-ja-yhdenvertaisuuden-toteutumisesta/.
Turve, I. 2019. Oikea-aikaisella ohjauksella parempiin tuloksiin uraohjauksessa. HAMK Unlimited Journal. Viitattu 14.12.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111690395.
Kirjoittajat
Pekkarinen Virva-Liisa
Lehtori, uraohjaaja, NAU!-hankkeen asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Pitkänen Johanna
Asiantuntija, NAU!-hankkeen osatoteuttajan vastuuhenkilö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hanke toteutettiin Euroopan sosiaalirahaston rahoittamana 1.3.2020-31.12.2022. Hankkeen päätoteuttaja on Tampereen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajat ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Tekniikan Akateemiset ry, Aalto-korkeakoulusäätiö sr ja Tampereen korkeakoulusäätiö sr. Hankkeen päätavoitteena on edistää ja tukea naisten määrällisesti ja laadullisesti tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä. Hankkeessa keskitytään erityisesti tekniikan alaan, lisäksi mukana olivat liiketalous sekä turva- ja riskienhallinta-ala. Varsinaisia hankkeen kohderyhmiä ovat kohdealojen naispuoliset korkeakouluopiskelijat ja korkeakouluista valmistuneet; korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö; korkea-asteen ja toisen asteen koulutusorganisaatiot; hankkeeseen osallistuvat yritykset ja niiden henkilöstö.