Työelämä digitaalistuu – miten se vaikuttaa urataitoihin?
Yksi tärkeä osa opinto-ohjausta on uraohjaus ja ohjattavan urasuunnittelutaitojen tukeminen. Uraohjaus auttaa ihmisiä ymmärtämään omia tavoitteitaan, mielenkiinnonkohteitaan ja osaamistaan sekä tarkastelemaan niitä koulutuksen ja työelämän näkökulmasta (Career guidance and public policy 2004, 19). Urasuunnittelutaidoilla tarkoitetaan sellaisia taitoja, joiden avulla yksilöt osaavat kerätä ja analysoida itseensä ja koulutukseen sekä ammattiin liittyvää tietoa. Tämän avulla he voivat tehdä esimerkiksi jatko-opintoihin tai työuraan liittyviä päätöksiä. (Urasuunnittelutaidot 2016.) Yksi osa näitä urataitoja ovat digitaaliset urataidot, joiden merkitys on viime vuosina digitalisaation myötä luonnollisesti kasvanut. Opinto-ohjaajien ja ohjausalan haasteena on pysyä tässä kehityksessä mukana.
Mitä ovat digitaaliset urataidot?
Digitalisaatio muuttaa koko työelämää niin nopealla tahdilla, ettei kenenkään työnkuva tai -tehtävät pysy ennallaan koko työuran ajan. Internet mahdollistaa uraan ja työllistymiseen liittyvän tiedonhaun ja tiedon tuottamisen kenelle vaan. Myös esimerkiksi täydennyskouluttautuminen voi nykypäivänä tapahtua verkon välityksellä kätevämmin kuin oppilaitoksen luokkatilassa istumalla. Vaikka 1990-luvun alkupuolen jälkeen syntyneitä kutsutaankin monesti diginatiiveiksi, ei tämä tarkoita sitä, että he olisivat todellisuudessa välttämättä kovin taitavia hyödyntämään digitalisaatiota omien opintojensa tai uransa suunnittelussa ja edistämisessä. Olen omassa ohjaustyössäni huomannut, että kaikki nuoret ja nuoret aikuiset eivät ole automaattisesti diginatiiveja, vaan osa heistä suhtautuu myös kielteisesti digitalisaation tuomiin muutoksiin. Vaikka moni nuori käyttääkin suuren osan vapaa-ajastaan verkossa, heidän osaamisensa ei aina suoraan riitä esimerkiksi työnhakuun verkossa tai verkosta löytyvän tiedon kriittiseen arviointiin.
Hooley (2017, 10) on jakanut digitaaliset urataidot seitsemään C:hen, The seven Cs of digital career management. Näistä ensimmäinen on sopeutuminen (changing), jonka myötä ihminen suhtautuu myönteisesti teknologian aiheuttamiin muutoksiin, sopeutuu uusiin ympäristöihin ja osaa toimia niissä tehokkaasti edistääkseen omaa uraansa ja työllistymistään. Toinen C on tiedonkäsittely (collecting), koska Hooleyn mukaan tieto on valtaa. Tiedonhaun avulla voi löytää verkosta tarvittavan, oikean tiedon työllistymis- ja uramahdollisuuksista. Kolmas C liittyy kriittisyyteen (critiquing) ja medialukutaitoon. Tämän digitaalisen urataidon avulla ihminen kykenee arvioimaan verkossa ja muuallakin olevien tietojen alkuperää ja hyödyllisyyttä oman uran edistämisessä.
Hooleyn teoriassa neljäntenä tulee verkostoituminen (connecting), jonka avulla ihminen osaa muodostaa ja ylläpitää sellaisia suhteita, jotka voivat edesauttaa työllistymistä ja omaa uraa. Viides C viittaa verkkovuorovaikutukseen (communicating), jolloin ihminen osaa viestiä tehokkaasti ja oikealla tavalla erilaisissa verkkoympäristöissä ja oikeiden ihmisten kanssa. Kuudes C on sisällöntuotanto (creating). Verkossa voi luoda itsestään näkyvän henkilöbrändin ja julkaista kaikille avointa tietoa itsestä ja omasta osaamisesta. Viimeinen eli seitsemäs C on verkkonäkyyys (curating), jonka myötä ihminen pystyy vaikuttamaan omaan digitaaliseen jalanjälkeensä ja verkostoihinsa ja hän ymmärtää näiden merkityksen osana oman uran rakentamista. (Hooley 2017, 10.)
Nykypäivän korkeakouluopiskelijoiden digitaaliset urataidot
Digitaalisia urataitoja ei voi nykyään erottaa erilliseksi osa-alueeksi, vaan käytännössä kaikessa urataitoihin liittyvässä ohjauksessa on huomioitava myös digitaalisuus. Siksi näiden taitojen kehittymistä tulee tukea myös ohjaustilanteissa. Esimerkiksi työnhaku Suomessa on nykyään hyvin pitkälti digitaalistunut: työpaikkailmoitukset julkaistaan internet-sivustoilla tai sopivia työntekijöitä etsitään suoraan LinkedInistä, työhakemukset lähetetään sähköpostitse tai nettilomakkeen kautta, CV voi olla esimerkiksi videomuodossa tai digitaalisena portfoliona ja työhaastattelu saatetaan toteuttaa Zoom-puheluna.
Nämä työelämän muutokset edellyttävät digitaalisia urataitoja muun muassa heiltä, jotka ovat viimeistelemässä opintojaan ja hakeutumassa ensimmäistä kertaa oman alan työpaikkoihin. Tampereen ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun, Lapin ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen Someta duuniin – sosiaalinen media työhaun ja rekrytoitumisen apuna -hanke perehtyi vuosina 2016–2019 korkeakoulutettujen työllistymiseen digitalisoituvassa yhteiskunnassa, työnantajien ja korkeakoulutettujen kohtaamiseen digitalisoituvissa ympäristöissä sekä korkeakoulujen uraohjauksen rooliin tässä digiloikassa. Hankkeen toteuttaman selvityksen mukaan korkeakouluopiskelijoiden vahvimmat digitaalisten urataitojen osa-alueet Hooleyn seitsemän C:n näkökulmasta ovat tiedonkäsittely, sopeutuminen ja kriittisyys (Someta duuniin 2018). Heikoimmiksi osa-alueiksi osoittautuivat verkkovuorovaikutus ja verkkonäkyvyys. Kun ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoita verrattiin keskenään, huomattiin, että ammattikorkeakouluopiskelijoilla on vahvemmat valmiudet sopeutumisen osa-alueella ja yliopisto-opiskelijoilla taas kriittisyyden osa-alueella. (Someta duuniin 2018.) Korkeakouluopiskelijoiden uraohjauksessa kannattaisi näiden tulosten perusteella siis keskittyä erityisesti verkkovuorovaikutuksen ja verkkonäkyvyyden taitojen harjoitteluun, mutta kaikkien osa-alueiden vahvistaminen voisi edesauttaa työnhakua ja oman uran löytymistä.
Miten ohjauksessa voisi tukea digitaalisten urataitojen kehittymistä?
Omassa työssäni ohjaan nuoria aikuisia, jotka ovat aloittamassa korkeakouluopintojaan. Kuten suuri osa suomalaisista opinto-ohjaajista, itsekin olen syntynyt ennen diginatiivien aikakautta ja hakeutunut nykyiseen työpaikkaani aikana, jolloin esimerkiksi video-CV, LinkedIn tai oma henkilöbrändi verkossa eivät olleet minkäänlaisessa roolissa työnhakuprosessissa. Arvelen, että monella opinto-ohjaajalla voikin olla tarvetta päivittää omaa osaamista ja ohjauksen sisältöjä digitaalisten urataitojen näkökulmasta. Tästä syystä pohdin Hooleyn seitsemän C:n näkökulmasta, minkälaisia teemoja ohjauksessa voisi nostaa esiin, jotta se tukisi ohjattavien digitaalisia urataitoja ja samalla vahvistaisi myös ohjaajan omia taitoja.
Digitaalisten urataitojen sopeutumisen osa-alue liittyy kaikkiin muihin osa-alueisiin, koska digitalisaation tuomat muutokset vaikuttavat niihin kaikkiin. Sopeutumisen taito onkin mielestäni yksi tärkeimmistä, koska se liittyy omaan halukkuuteen oppia uutta ja suhtautua positiivisesti näihin muutoksiin. Jos opinto-ohjaaja itse suhtautuu negatiivisesti työelämän muutokseen, näkyy se varmasti myös ohjaustilanteissa. Siksi olisikin hyvä, että ohjaajalla itsellään on jonkin verran kokemusta esimerkiksi uudemmista työnhakutaidoista. En itse ole hakenut töitä yli kymmeneen vuoteen, joten CV:ni oli pitkään päivittämättä. Kävin kuitenkin erään täydennyskoulutuskurssin, jossa piti tehdä esimerkiksi video-CV ja taitopohjainen ansioluettelo, mistä oli minulle hyötyä, kun käyn näitä taitoja omien opiskelijoideni kanssa läpi.
Tiedonkäsittelyn ja kriittisyyden taitojen tukena kannattaa käyttää erilaisia nettisivuja, joista löytyy koulutukseen ja työelämään liittyvää tietoa. Samalla kun keskustellaan sivujen antamasta tiedosta, voi sivujen luotettavuutta arvioida yhdessä tutkimalla esimerkiksi sitä, kuka tiedon on julkaissut, milloin ja missä se on julkaistu ja mihin tieto perustuu. Tämä auttaa ohjattavia löytämään oikean, luotettavan tiedon lähteelle. Toisaalta ohjauksessa voi mielestäni hyvin käyttää lähteinä välillä myös esimerkiksi nettikeskusteluita tai blogikirjoituksia, jolloin saa laajempaa kuvaa ja erilaisia näkökulmia verrattuna virallisten tahojen tuottamaan tietoon.
Verkostoitumisen näkökulmasta olen huomannut, että ohjattavani saattavat vähätellä sen merkitystä. He ovat pääasiassa noin 20-vuotiaita nuoria, jotka ovat juuri valmistuneet toiselta asteelta ja ovat aloittamassa ensimmäistä korkeakoulututkintoaan. Moni heistä kokee, että työelämää koskeva verkostoituminen tapahtuu vasta joskus myöhemmin. Oppilaitoksemme opiskelijat tulevat eri puolilta Suomea, ja koska suurin osa heistä asuu opiston asuntoloissa, he muodostavat lukuvuoden aikana uusia, tiiviitä ystävyyssuhteita. Lukuvuoden jälkeen opiskelijat lähtevät opiskelemaan eri yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin ympäri Suomea. Näin heillä on tulevaisuudessa tuttavia monella eri paikkakunnalla ja monelta eri alalta, mikä saattaa jossakin vaiheessa poikia yhteistyötä tai uusia mahdollisuuksia työelämässäkin. Järjestämme oppilaitoksessamme vuosittain alumnipäiviä vahvistaaksemme opiskelijoiden verkostoitumista. Lisäksi jokaisella opintolinjalla on oma WhatsApp-ryhmä, joka pidetään pystyssä lukuvuoden jälkeenkin, jotta yhteydenpito on helppoa. Oppilaitoksessa käy lukuvuoden aikana myös kymmeniä entisiä opiskelijoita kertomassa omista opinnoistaan tai työurastaan, ja joskus näistä esittelyistä syntyy uusia yhteyksiä. Ohjaan opiskelijoita verkostoitumaan myös oppilaitosyhteisön ulkopuolella esimerkiksi perustamalla opintojen aikana LinkedIn-profiilin ja luomaan siellä omaa ammatillista verkostoa tai liittymällä oman alan sosiaalisen median ryhmiin jo opiskeluaikana.
Verkkovuorovaikutus oli toinen Someta duuniin -hankkeessa löydetty osa-alue, jota korkeakouluopiskelijat voisivat kehittää. Diginatiiveja saatetaan pitää verkkovuorovaikutuksen osaajina, koska he ovat koko ikänsä viestineet verkossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he olisivat urataitojen näkökulmasta vahvoja ja tehokkaita viestijöitä. Osalle voi olla vaikeaa arvioida, minkälainen viestintä on esimerkiksi liian epämuodollista työelämässä. Erityisesti tehokas ja toimiva vieraskielinen sähköposti- ja videopuheluviestintä voi olla haastavaa, koska vieraalla kielellä viestiessä tulee huomioida vastaanottajan kulttuuritausta. Suomalaisten suoraa viestintätyyliä saatetaan pitää epäkohteliaana. Diginatiivien kanssa voi keskustella siitä, että vaikka sosiaalinen media ja nykypäivän viestintävälineet ovat muuttaneet viestintätapaa välittömämpään ja epämuodollisempaan suuntaan, kannattaa erityisesti tuntemattomalle vastaanottajalle kirjoittaessa muistaa kohtelias tyyli. Sama pätee myös uraan liittyvään viestintään Suomessa: vaikka sähköpostiviestintä onkin luonteeltaan vapaampaa kuin perinteinen kirjeviestintä, on parempi kirjoittaa liian muodollinen kuin liian epämuodollinen viesti.
Sisällöntuotantoon liittyviä digitaalisia urataitoja voi ohjattavien kanssa kehittää muun muassa harjoittelemalla erilaisten ansioluetteloiden tekemistä esimerkiksi Canva-sovelluksella ja Piktochart-sivustolla, jolloin siitä saa helposti visuaalisesti värikkäämmän ja monipuolisemman kuin pelkällä tekstinkäsittelyohjelmalla. Kannattaa myös harjoitella videon editointia sekä video-CV:n tekemistä omalla puhelimella tai tietokoneella. Tulevaisuudessa työnhakijan digitaalisen uraportfolion painoarvo voi olla nykyistä merkittävämpi, joten sen tekemisen voi aloittaa jo opintojen aikana ja työkokemuksen karttuessa.
Verkkovuorovaikutuksen ohella verkkonäkyvyys oli toinen Someta duuniin -hankkeessa löydetty osa-alue, jota voisi erityisesti korkeakoulujen uraohjauksessa vahvistaa. Tämä saattaa asettaa ohjaajan osaamisen todelliseen testiin, jos ohjaajalla itsellään ei ole omaa kokemusta asiantuntijaviestinnästä sosiaalisen median alustoilla. Verkkonäkyvyyttä voidaan ohjauksessa käsitellä niin, että ohjattavat tarkastelevat, millaista tietoa heistä löytyy verkosta ja minkälaisen kuvan heistä voi sen perusteella saada. Hooleyn (2017, 10) mukaan työnhaussa voi vaikuttaa myös se, jos hakijasta ei löydy verkosta paljoa tietoa. Lisäksi yksi tärkeä tekijä digitaalisissa urataidoissa on tietoturva ja tietosuoja, joita voidaan jo kuvata nykyajan kansalaistaidoiksi (Hakkarainen, Kolehmainen ja Peltola 2017, 94–95). Ohjattavien tulee olla tietoisia esimerkiksi siitä, mitä tietoa he voivat itse levittää digitaalisissa kanavissa. Näiden perustaitojen pohjalta ohjauksessa voisi keskittyä enemmän siihen, miten ohjattava voi positiivisesti vahvistaa omaa digitaalista jalanjälkeään siten, että se edistäisi omaa uraa ja työllistymistä.
Kuten alussa totesin, digitalisaatio ja digitaalisten urataitojen merkitys haastaa opinto-ohjaajiakin päivittämään omaa osaamistaan. Digitalisaatio auttaa onneksi tässäkin, koska verkosta löytyy jo nyt paljon tietoa ja valmista materiaalia, jonka avulla opinto-ohjaajat pääsevät helposti vauhtiin digitaalisten urataitojen käsittelyssä omassa ohjauksessaan. Verkon suomat mahdollisuuden ovat lähes rajattomat – kunhan vaan muistaa arvioida lähteitä myös kriittisesti medialukutaitoa hyödyntäen!
Kirjoittaja:
Reetta Seppälä, FM
Kirjoittaja opiskeli opinto-ohjaaksi Jamkin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja työskentelee Alkio-opistossa linjanjohtajana ja englanninopettajana.
Lähteet:
Career guidance and public policy. Bridging the gap. 2004. OECD. Viitattu 14.4.2022.
https://www.oecd.org/education/skills-beyond-school/34050171.pdf.
Hakkarainen, T., Kolehmainen, A. & Peltola S. 2017. Tietoturva, tietosuoja ja tekijänoikeudet. Teoksessa Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. Toim. T. Guttorm, T. Hakkarainen, A. Kolehmainen, K. Mäenpää, S. Peltola & H. Ylönen. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 38. Viitattu 23.4.2022.
http://www.oamk.fi/epooki/index.php?cID=1135.
Hooley, T. 2017. Developing your career: harnessing the power of the internet for “digital career management”. Development and Learning in Organizations, 31, 1, 9-11. https://janet.finna.fi, ProQuest Central.
Rantanen, O. 2019. Digiajan ohjaajuuden kehittäminen: ohjaajien ja opetushenkilöstön koulutustarpeita kartoittamassa. Teoksessa Someta duuniin: digitaaliset urataidot korkeakoulujen uraohjauksessa. Toim. O. Rantanen, T. Isosuo, & M. Merivirta. Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja, Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset, s. 62 – 67. Viitattu 25.4.2022.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-330-0.
Someta duuniin. Sosiaalinen media rekrytoimisen ja työnhaun apuna 2018. Opiskelijakyselyn tuloksia. Viitattu 25.4.2022. http://sometaduuniin.fi/opiskelijakyselyn-tuloksia/.
Urasuunnittelutaidot. Toimintapolitiikan suunnittelu ja toteuttaminen. 2016. ELGPN Tools No. 4. Eurooppalainen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan neuvosto (ELGPN). Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. Viitattu 14.4.2022.
http://www.elgpn.eu/publications/browse-by-language/finnish/urasuunnittelutaidot-toimintapolitiikan-suunnittelu-ja-toteuttaminen-tiivistelma.
Kuva:
Unsplash / Surface