12 vinkkiä yhteiskirjoittamiseen
Ammattikorkeakoulun opettajalla on kolme päätehtävää: opettaminen, julkaiseminen ja alueellinen yrityskehittäminen. Jotta päivittäinen työ olisi sujuvaa, näitä tehtäviä usein yhdistetään toisiinsa. Yhdistämistä voi tehdä monin tavoin: opiskelijoita voi esimerkiksi ottaa mukaan yritysten kehittämisprojekteihin tai kehittämisprojekteista voi kirjoittaa julkaisuja.
Kansainväliset koulutuksen laatustandardit (esimerkiksi EFDM ja AACSB) edellyttävät ammattikorkeakoulun opettajilta julkaisemista, jonka katsotaan standardeissa olevan osa yhteiskunnallista vaikuttamista: korkeasti koulutetut opettajat levittävät osaamistaan ja asiantuntemustaan kirjoittamalla julkaisuja oman osaamisalueensa tiimoilta. Opiskelijoiden kanssa yhteistyössä tehtävä tutkimus- ja kirjoitustyö myös lisää opettajan asiantuntemusta omalta ammattialaltaan (Sharen, Feltham ja Braecker 2017; Morales, Grineski ja Collins 2017).
Samalla tavoin opettajien ja opiskelijoiden yhteistyö, oli se sitten missä muodossa tahansa, on arvokasta sekä koulutuksen laadunarvioinnin kannalta että opiskelijan ammattitaidon kehittymisen kannalta. Opiskelijalle erilaiset kirjoittamisen tehtävät ovat ajattelun väline, jolla hän kehittää ja tuo näkyviin osaamistaan. Kirjoittaminen yhdessä opettajan kanssa voi siten olla tapa kehittää oman ammattialansa osaamista ja saada oppimisensa tulokset julki. Toisaalta yhteistyö voi myös auttaa opiskelijaa näkemään itsensä oman ammattialansa kehittäjänä. Opetuksen laadun arvioinnin näkökulmasta yhteistyö mahdollistaa opiskelijan hyötymisen opettajan osaamisesta ja ammattitaidosta todistettavalla, julkisella tavalla.
Yhteiskirjoittamisen tavat
Opettajan ja opiskelijan yhteiskirjoittaminen on yksi tapa täyttää edellä mainittuja julkaisemisen ja yhteistyön vaateita. Yhteiskirjoittamista voi tehdä esimerkiksi opinnäytetyötutkimuksen pohjalta, kuten Hundal ja Zinakova ovat tehneet (Hundal & Zinakova 2020). Näillä artikkeleilla on hyvät julkaisumahdollisuudet alan konferensseissa ja kirjoissa, mutta toisaalta opinnäytetyön muotoilu julkaistavaksi artikkeliksi saattaa vaatia kirjoittajilta paljonkin työtä varsinaisen opinnäytetyötutkimuksen lisäksi.
Opinnäytetyötä kevyempi yhteiskirjoittamisen muoto on erilaisten ammatillisten lehtiartikkelien tai asiantuntijablogien kirjoittaminen. Kokeilin tällaista yhteiskirjoittamista opintojaksollani ”Digital business models and agile methods”. Opintojakso on 5 opintopisteen laajuinen ja sen päätavoitteena on tutustuttaa opiskelijat erilaisiin digibisneksen liiketoimintamalleihin ja analysoida malleja esimerkkien kautta. Lisäksi opintojaksolla tutustutaan ketteriin menetelmiin. Opintojaksolla on useita erimuotoisia arvioitavia tehtäviä, joista yhtenä on tuottaa ammatillinen artikkeli annetusta aiheesta. Tehtävän tavoitteena on syventää opiskelijan osaamista aiemmin esitellystä teoreettisesta mallista ja soveltaa sitä käytännön yritysesimerkkiin. Opiskelija tuo osaamisensa esiin jäsentämällä ajatuksensa artikkelimuotoiseksi tekstiksi.
Yhteiskirjoittamisen tuloksena syntynyt artikkeli julkaistiin JAMKin Finnish Business Blog -asiantuntijablogissa. Se julkaisee JAMKin asiantuntijoiden ammatillisia, tieteellisiä ja taiteellisia artikkeleita liiketalouden alalta.
Seuraavassa jaan opettajille ja ohjaajille vinkkini onnistuneen yhteiskirjoittamisen toteuttamiseen opintojaksolla.
12 askelta yhteiskirjoittamiseen opintojaksolla
- Etsi valmiiksi aiheeseen sopiva julkaisukanava, esimerkiksi JAMKin verkkolehdistä.
Tarvittaessa voit kysyä toimituskunnalta etukäteen, soveltuuko kaavailemasi aihe julkaistavaksi. - Kerro opiskelijoille tehtävän tavoite.
Omalla opintojaksollani tehtävän tavoitteena on oppia soveltamaan annettua teoreettista mallia käytännön esimerkkiin. Toisena tavoitteena on tuoda omaa asiantuntemusta esiin artikkelikirjoittamisen muodossa. - Kerro etukäteen, että teksti saatetaan julkaista. Anna opiskelijoille aito mahdollisuus kieltäytyä julkaisusta.
Kerro myös, että julkaisu tulee olemaan yhteiskirjoitettu, jolloin sinulle jää editoijan rooli. - Anna muutama lähdeartikkeli tai muuta lähdemateriaalia valmiiksi, jotta artikkelissa on ajantasainen tietoperusta. Tämä myös ohjaa ja auttaa opiskelijoita pysymään aiheessa.
Omalla opintojaksollani käytän ”Flipped learning” -tekniikkaa: opiskelijat saavat jokaista kontaktikertaa varten opiskeltavakseen yhden tekstin tai videon, joita sitten käytetään tehtävien tukena. - Pyydä opiskelijaa etsimään käytännön esimerkki, johon hän soveltaa lähdemateriaalia.
Itse olen todennut toimivaksi tavaksi käyttää lähteenä jotakin ”kehystä” tai mallia, johon opiskelijat sijoittavat oman esimerkkinsä. - Ohjeista ”hyvän artikkelitekstin” tunnusmerkit.
Omat ohjeeni olivat lyhyet: Mieti oma näkökulmasi ja pysy siinä. Keskity yhteen asiaan. - Määritä tekstin tavoitepituus etukäteen. Hyvä pituus määräytyy julkaisukanavan mukaan.
- Pyydä merkitsemään käytetyt lähteet ja pidä tämä osana tehtävän arviointia.
Jos opiskelijasi ovat 2.–3. vuoden tutkinto-opiskelijoita, heiltä voi vaatia korkeakoulun raportointiohjeen noudattamista. Myös valittu julkaisukanava voi määritellä lähteiden merkitsemisessä käytettävän tavan. - Anna arviointikriteerit etukäteen.
Omassa tehtävässäni arviointikriteereitä olivat tekstin pysyminen aiheessa (annettujen artikkelien hyödyntäminen ja soveltaminen käytäntöön) ja opiskelijan valitseman esimerkin uutuus tai innovatiivisuus. Näiden lisäksi arviointiin vaikutti ajoissa palauttaminen, tekstin pituus ja lähteiden asiallinen käyttö. - Pyydä palautukset Word-muodossa, jotta pystyt helposti editoimaan opiskelijoiden tuotoksia.
- Määritä tehtävän palautus siten, että tekstistä tarkistetaan samankaltaisuudet (esim. Turnitin palautuslaatikossa).
- Pyydä opiskelijaa hyväksymään lopullinen teksti ennen julkaisua. Samalla hän voi kirjoittaa oman esittelytekstinsä julkaistavaksi artikkelin yhteydessä.
Kirjoituksen viimeistely ja julkaisu
Opiskelijoiden palautettua tehtävänsä arvioin ne arviointikriteerien kautta ja annoin kullekin opiskelijalle sanallisen palautteen. Palautteessani huomioin erityisesti annetun mallin soveltamisen, sillä tämä kertoo eniten opiskelijan oppimisesta. Kerroin myös sen, etenemmekö sen pohjalta julkaistavaan artikkeliin saakka. Seuraavalla kontaktitunnilla pyysin vielä palautetta tehtävästä yleisesti ja oioimme joitakin ilmenneitä väärinkäsityksiä koskien annettua mallia. Kukaan tehtävän palauttanut opiskelija ei kieltänyt tekstinsä julkaisua. Erityisen hyviä artikkeleita julkaisua ajatellen oli tässä kokeilussa kaksi. Näissä molemmissa annettu teoreettinen malli oli ymmärretty oikein, ja opiskelija oli osannut analysoida sitä monipuolisesti valitsemansa esimerkin avulla. Esimerkit olivat innovatiivisia ja harvoin käytettyjä. Esimerkkinä käytettävän yrityksen tai tuotteen valinta on tehtävässä tärkeää, sillä digibisneksessä jotkut yritykset tai tuotteet (esim. Facebook, AirBnB) ovat hyvin kuluneita, eivätkä siten juuri lisää lukijan oppimista.
Mielestäni oli hyvä, että kaikilla opiskelijoilla oli tehtävässä sama aihe. Se yhtenäistää tehtävän arviointia ja toisaalta vähentää opiskelijan työmäärää ja stressiä, kun aiheen valintaa ei tarvitse erikseen pohtia. Kuitenkin, koska kaikilla oli tässä kokeilussa sama aihe, niin oli järkevää tuottaa vain yhdestä opiskelijatekstistä varsinainen julkaistava artikkeli.
Tällä yhteiskirjoittamisen käytänteellä oma työmääränikin pysyi hyvin maltillisena: päivitin opiskelijan tuottamaan tekstiin luotettavamman lähteen, muotoilin tekstiä, väliotsikointia ja lähdemerkintöjä julkaisukanavan vaateiden mukaisesti. Lopuksi pyysin opiskelijalta hyväksynnän tekemilleni muutoksille. Kun artikkeli julkaistiin meidän molempien nimissä, oli tärkeää, että me molemmat olimme lopputulokseen tyytyväisiä. Kokonaisuudessaan kirjoituksen editointiin kului alle puoli päivää.
Opiskelija, jonka kanssa tein yhteistyötä, oli todella tyytyväinen saatuaan tekstinsä julkaistuksi. Hänen palautteestaan päätellen opiskelijalle on arvokasta päästä yhteistyöhön opettajan kanssa ja tuoda se julkisesti näytille.
Itse aion hyödyntää samaa yhteiskirjoittamisen mallia myös muilla opintojaksoilla. Opiskelijoilta saamani palautteen mukaan he olivat tyytyväisiä tehtävän tyyppiin; rajatun pituisen artikkelitekstin kirjoittaminen koettiin motivoivammaksi kuin raportin tai referaatin tuottaminen. Seuraavalla opintojaksolla vaihdan kirjoitustehtävän aihetta tai ainakin päivitän lähdemateriaaleja, jotta tuotettavilla artikkeleilla on uutuusarvoa julkaisukanavassa. Päivitän tehtävänantoa myös siltä osin, että pyydän opiskelijoita nimenomaan analysoimaan esimerkkiään antamani taustamateriaalin kautta. Uskon, että tämä ohjaa opiskelijoita entistä laadukkaampaan oppimiseen, kun he ymmärtävät, ettei pelkkä kuvaileminen ole ensisijainen tavoite.
Julkaistun blogin voit lukea JAMKin Finnish Business Blogin sivuilta:
Kirjoittaja:
Riikka Ahlgren, KTT, riikka.ahlgren@jamk.fi. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu.
Kirjoittaja Riikka Ahlgren on kauppatieteiden tohtori, joka työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa digitaalisen liiketoiminnan lehtorina. Työssään hän hyödyntää erityisesti kokemustaan ketterästä kehittämisestä ja jatkuvasta parantamisesta.
Lähteet:
Finnish Business Blog 2020. Julkaisuohjeet kirjoittajalle. Viitattu 7.1.2021. https://blogit.jamk.fi/fbb/julkaisuohjeet-kirjoittajalle/
Hundal, S. & Zinakova, T. 2020. Financial technology in the Finnish banking sector and changing stakeholder dynamics in the Covid-19 era. Proceedings of the International Online Conference: Corporate Governance: An Interdisciplinary Outlook in the Wake of Pandemic. November 19–20, 2020, 117.
Morales, D. X., Grineski, S. E. & Collins, T. W. 2017. Increasing Research Productivity in Undergraduate Research Experiences: Exploring Predictors of Collaborative Faculty-Student Publications. CBE life sciences education. 16(3), 42. Viitattu 7.1.2021: doi:10.1187/cbe.16-11-0326
Sharen, C., Feltham, M. & Braecker, M. 2017. The Collaborative Case: From Class Assignment to Publication. Collected essays on learning and teaching. 10, 189-196. Viitattu 7.1.2021: doi:10.22329/celt.v10i0.4759
Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen