Jatkuvan oppimisen käytänteiden kehittämistyö Jyväskylän ammattikorkeakoulussa

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on ennakoitu koulutuksen kysynnän kasvun suuntautumista tutkintokoulutuksesta lyhytkestoisempaan koulutustarjontaan. Kiihtyvä teknologian ja digitalisaation kehitys muuttavat yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia osaamistarpeita, jolloin myös korkeakoulutuksen tarpeet muuttuvat.

Tältä pohjalta JAMK on antanut strategiassaan koulutuslupauksen, jonka mukaisesti JAMK huolehtii oppijan osaamisesta koko hänen työuransa ajan. Siksi elinikäisen eli jatkuvan oppimisen käytänteitä on lähdetty uudistamaan.

Elinikäisen oppimisen työkalut JAMKissa ovat avoin ammattikorkeakoulutus, erikoistumiskoulutukset, kotimainen tilauskoulutus, opettajankoulutus, työvoimakoulutukset, täydennyskoulutukset sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Vuosina 2017–2020 tavoitteena on ollut uudistaa elinikäistä oppimista tukevat menettelytavat, pedagogiset ratkaisut ja innovatiiviset koulutusmuodot, joilla varmistetaan oppijan osaamisen ajankohtaisuus koko hänen työuransa ajan. Toiminnan tavoitteena on ollut mahdollistaa elinikäisen oppimisen muotojen laajentuminen JAMKissa myös opinto-ohjausta, neuvontaa ja opiskelijahallintoa kehittämällä palvelemaan paremmin eri opintoihin hakeutuvia opiskelijoita. Kehittämistyössä on pyritty huomioimaan erilaisten opiskelijoiden moninaiset tarpeet niin ohjauksessa, sisällöissä, ajoituksissa, oppimisympäristöissä kuin toteutustavoissa.

Jatkuvaa oppimista voidaan tukea joustavoittamalla opintoja eri tavoin. Näin osaamista on mahdollista täydentää myös uran eri vaiheissa ja siirtymissä. Aikuisen uranaikaista osaamisen kehittämistä tukevat monimuotoisesti työn ohella suoritettavat opinnot sekä työn opinnollistaminen, jolloin opiskelu kytkeytyy luontevasti osaksi työn arkea.

Jatkuva oppiminen teemana Koulutuksen kehittämisen katsauksessa

Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisusarjan Koulutuksen kehittämisen katsaukset ovat ammatilliselle yhteisölle suunnattuja verkkojulkaisuja, joihin on koottu vuodesta 2014 saakka esimerkkejä korkeakoulun pedagogisesta kehittämisestä. JAMKin elinikäisen oppimisen (ELO), eli jatkuvan oppimisen, käytänteiden kehittämistyöhön, luodaan katsausta sarjan kuudennessa osassa, joka ilmestyi 2020.

JAMK:n ELO-kehittämistyötä on julkaisussa esitelty 2010-luvulta tuleviin Koulutuksen kehittämisen katsaus 2019 ELO JAMKissa -julkaisun kansikuva, jossa pieni ryhmä aikuisia miehiä ja naisia ovat kumartuneena toisiaan kohti ja tutkivat mobiililaitteiden näyttöä.vuosiin luodaten koulutuksen kehittämispäällikkö Hannu Ikosen (2020) artikkelissa. ELO-toiminnan ja jatkuvan oppimisen kehittämistyö perustuu selvitystyöhön, joka nosti esille kehittämistarpeita sekä rakenteisiin, organisoitumiseen, prosesseihin että sisältöihin. Jaana Ahlqvist (2020) avaa artikkelissaan tehtyä selvitystyötä sekä oivalluksia jatkuvan oppimisen kokonaisuuden kehittämistarpeista.

Yksi havaituista kehittämiskohteista on koulutusten saavutettavuuden parantaminen, johon liittyen on uudistettu myös ammattikorkeakoulun ELO-tuotteiden viestintää ja markkinointia. Ammattikorkeakoulun tarjoamista jatkuvan oppimisen mahdollisuuksista tutkintokoulutuksen rinnalla on oltava selkeästi saatavaa tietoa verkossa. Uusien koulutustuotteiden asiakaslähtöistä markkinointia on testattu konkreettisesti verkkokauppapilotissa (Toivola 2020), jonka huomioita tullaan viemään myös JAMK:n verkkosivu-uudistukseen tulevana vuonna. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksista on lisättävä tietoisuutta, jotta osaamisen kehittämisen paikat ja vaihtoehdot tunnistettaisiin laajemmin. Laajempi tietoisuus auttaa löytämään kuhunkin tilanteeseen sopivan oppimisen muodon ja paikan.

Julkaisussa esitellään erilaisia jatkuvaa oppimista tukevia opintojen joustavoittamisen ratkaisuja, jotka liittyvät mm. opintojen modulaarisuuteen, ohjauksen kehittämiseen ja työn opinnollistamiseen. Pyrkimys uudistaa ammattikorkeakoulun pedagogisia toimintatapoja ja oppimisympäristöjä oppimisen, opetuksen ja ohjauksen laadun parantamiseksi vastaamaan oppijoiden ja työelämän tarpeita näkyy myös digivälineiden opetuskäyttöön liittyvän kehittämistyön ja pedagogiikan kuvauksina. (emt.)

Opinnäytetyön eteneminen ja valmistuminen on osoittautunut monelle työn ohessa opiskelevalle vaikeimmaksi osaksi opintoja. Vesa Kuhanen ja Sirpa Tuomi (2020) esittelevät artikkelissaan opinnäytetyöprosessin edistämiseksi kehitettyä pop up -verstastoimintamallia. Toiminnan tavoitteena oli tarjota opiskelijoille nopeasti ja oikea-aikaisesti tarpeellista tukea ja ohjausta opintojen etenemiseksi.

Avoimen ammattikorkeakoulun opintoja voi tehdä myös omassa työssä, omaa työtä opinnollistaen. Avoimen AMKin opintosisältöjen kehittämisessä yhteistyö työelämän kanssa onkin tärkeää. Työssä tarvittavan osaamisen sekä osaamisen kehittymisen tunnistaminen etenkin tulevaisuuden näkökulmasta onnistuu parhaiten yhteistyössä eri toimijoiden kesken. (Kantanen, Haapakoski & Kurunsaari 2020; Janhunen, Pikkarainen, Seikkula, Lällä & Immonen 2020; Blinnikka & Nuijanmaa 2020.)

Monimuotoista oppimista ja etenkin työpaikoilla tapahtuvaa oppimista voidaan tukea videoinnin avulla. Videointia hyödyntävä yhteistoiminnallinen oppiminen vaatii onnistuakseen ohjausta ja tukea. (Laitinen-Väänänen & Burns 2020.) Anita Hukkasen, Hilkka Heikkilän ja Mirva Leppälän (2020) artikkelista selviää, miten videota voi hyödyntää esimiestyön kehittämisessä YZ-sukupolven sitouttamiseksi. Esimiestyötä videoimalla ja videointeja analysoimalla pystytään kehittämään omaa osaamista omalla työpaikalla.

Jatkuvan oppimisen käytänteiden kehitystyö jatkuu

Vuosi 2020 on osoittanut pandemioineen jatkuvan oppimisen tärkeäksi. Digitaalisesti toteutettavat ja joustavat työskentelyn, oppimisen ja koulutuksen tavat palvelevat heterogeenista jatkuvan oppimisen asiakasryhmää. Jatkuvan oppimisen merkittävät kansalliset rakenne- ja rahoitusratkaisut vauhdittavat kysyntälähtöisten koulutustuotteiden sisältö- ja palvelupolkujen kehittymistä myös JAMKissa.

Alkuvuodesta 2021 ilmestyy seuraava JAMKin Koulutuksen kehittämisen katsaus teemalla Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö, jossa avataan case-esimerkein digitalisaation vaikutuksia koulutukseen. Katsauksen artikkeleista löydät käytännönläheisiä kuvauksia mm. verkossa tehtävästä kansainvälisestä koulutuksesta, vuorovaikutuksesta, verkostoitumisesta sekä työelämäyhteistyöstä. Monet niistä kuvaavat myös jatkuvan oppimisen käytänteiden kehittämistyötä JAMKissa.

Kirjoittaja:

Anne Hakala, KTM, AmO, toimii suunnittelijana JAMKin koulutuksen kehittämispalveluissa tulevaisuustyön asiantuntijana ja jatkuvan oppimisen kehittämistehtävissä. Toiminut Koulutuksen kehittämisen katsausten päätoimittajana vuodesta 2015 lähtien.

Kuva: Mikko Vähäniitty

Lähteet:

Hakala, A., Hautanen, J. & Ikonen, H. (toim.). 2020. Koulutuksen kehittämisen katsaus 2019 –ELO JAMKissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 278. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-559-3

Em. julkaisun artikkelit:

Ahlqvist, J. 2020. ELOa selvittämässä – Oivalluksia organisoitumisesta ja tukipalveluiden kehittämisestä.

Blinnikka, P. & Nuijanmaa, S. 2020. Matkailun vastuullinen tuotekehitys -korkeakouludiplomi – Verkostoitumista ja inspiraatiota.

Hukkanen, A., Heikkilä, H. & Leppälä, M. 2020. ”Esimies oppii videolta – jos uskaltaa”.

Ikonen, H. 2020. Katsaus JAMKin ELO-työhön suomalaisessa korkeakoulumaailmassa.

Janhunen, E., Pikkarainen, A., Seikkula, M., Lällä, K. & Immonen, M. 2020. Kotikuntoutusta kotihoitoon -korkeakouludiplomikoulutuksella uutta osaamista työelämään.

Kantanen, M., Haapakoski, M., & Kurunsaari, M. 2020. Integratiivisen pedagogiikan mallin sovellus työn opinnollistamisessa avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnoissa.

Kuhanen, V. & Tuomi, S. 2020. Pop up -verstaalta potkua YAMK-opinnäytetyön tekemiseen.

Laitinen-Väänänen, S. & Burns, E. 2020. Videopedagogiikkaa ja yhteistoiminnallista oppimista – Kokemuksia tutkivasta kehittämisestä.-3

Toivola, H. 2020. Kokemuksia elinikäisen oppimisen tarjonnan markkinoinnista ja myynnistä.

Elinikäisen oppimisen ja pedagogisen kehittämistyön teemoista löydät esimerkkejä myös aiemmista koulutuksen kehittämisen julkaisuistamme. Aiemmat Koulutuksen kehittämisen katsaukset:

  1. Ikonen, H. (toim.) 2014. Koulutuksen kehittämisen katsaus 2014. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 193. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-363-6
  2. Hakala, A., Ikonen, H., Laitinen-Väänänen, S., Raulo, A. & Tuomi, S. (toim.) 2015. Koulutuksen kehittämisen katsaus 2015: Airuet aallonharjalla. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja, 209. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-400-8
  3. Hakala, A., Ikonen, H., Pakkala, A. & Pintilä, T. (toim.) 2017. Koulutuksen kehittämisen katsaus 2016: Pedagentit monimuotokoulutuksen mentoreina. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 231. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-448-0
  4. Hakala, A., Ikonen, H. & Pakkala, A. (toim.) 2018. Koulutuksen kehittämisen katsaus 2017: Vertaistuella tuloksiin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 241. URN:ISBN:978-951-830-473-2
  5. Hakala, A., Ikonen, H. & Liimatainen, L. (toim.) 2019. Koulutuksen kehittämisen katsaus 2018: Verkostoilla joustavuutta ja laatua opintoihin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 261. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-520-3

 

 

URN: http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-129