FSD2998 ISSP 2014: kansalaisosallistuminen II: Suomen aineisto

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • International Social Survey Programme (ISSP)
  • Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö)
  • Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö)

Asiasanat

asenteet, demokratia, julkinen hallinto, järjestötoiminta, kansalaistoiminta, kansalaisyhteiskunta, kokoontumiset, korruptio, oikeudet, osallistuminen, tapaamiset, vaikuttaminen, yhteiskunta

Sisällön kuvaus

Tutkimus käsittelee kansalaisvaikuttamista Suomessa sekä suhtautumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Aluksi vastaajilta kysyttiin, miten tärkeinä he pitävät erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja osallistumisen muotoja. Seuraavaksi tiedusteltiin, pitäisikö julkiset kokoontumiset sallia uskonnollisille ääriryhmille, sellaisille ryhmille, jotka haluavat kaataa maan hallituksen väkivalloin tai johonkin rotuun tai etniseen ryhmään ennakkoluuloisesti suhtautuville ihmisille. Esitettiin myös erilaisia poliittisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja ja kysyttiin, ovatko vastaajat tehneet tai voisivatko he kuvitella tekevänsä esitettyjä toimia.

Seuraava kysymys käsitteli median käyttöä politiikan seuraamiseen. Tämän jälkeen haluttiin tietää, kuinka monen henkilön kanssa vastaajat ovat päivittäin tekemisissä. Lueteltiin myös erilaisia ryhmiä, järjestöjä ja yhdistyksiä sekä tiedusteltiin kuuluuko vastaaja niihin ja osallistuuko hän niiden toimintaan. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka tärkeinä vastaajat pitivät eri ominaisuuksia, joita edellytetään kunnon kansalaiselta. Esitettiin myös hallitusta ja poliittisia kysymyksiä koskevia väittämiä.

Tämän jälkeen vastaajille esitettiin tilanne, jossa eduskunta suunnittelee säätävänsä lain, jota vastaaja pitää epäoikeudenmukaisena. Tällaiseen tilanteeseen liittyen haluttiin tietää, kuinka todennäköistä olisi, että vastaaja kykenisi tekemään asialle jotain. Haluttiin myös tietää, kuinka todennäköisenä pidettiin sitä, että eduskunnassa kiinnitettäisiin vakavasti huomiota näihin vaatimuksiin.

Poliittisia mielipiteitä kartoitettiin pyytämällä vastaajia kertomaan oma sijoittumisensa vasemmisto-oikeisto -akselilla sekä kysymällä, voiko luottaa siihen, että hallitus tekee enimmäkseen oikeita ratkaisuja. Esitettiin myös väittämä, että useimmat poliitikot olisivat mukana politiikassa vain hyötyäkseen siitä henkilökohtaisesti. Lopuksi kysyttiin politiikasta keskustelemisesta, esitettiin politiikkaa koskevia väittämiä sekä kysyttiin julkisen sektorin sitoutumisesta palvelemaan kansalaisia ja tiedusteltiin, kuinka yleisenä korruptiota pidettiin julkisella sektorilla.

Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta sekä puolison koulutus, ammatti, säännöllinen viikoittainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.