Digitaaliset osaamismerkit ovat yleistyvä tapa tunnistaa ja tunnustaa henkilöstön osaamista. Merkit sopivat tukemaan työyhteisöjen osaamisen kehittymistä ja tekevät osaamispolkuja näkyviksi. Oulun ammattikorkeakoulussa osaamismerkkejä käytetään esimerkiksi henkilöstön digipedagogisen osaamisen todentamiseen.

Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) on pitkä osaamismerkkihistoria, ja merkkejä on kehitetty ja myönnetty vuodesta 2014 asti. Suurin osa merkeistä on kohdennettu opiskelijoille (esimerkiksi opettajakoulutus) tai tuotettu hankeyhteistyössä muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa. Opettajakoulutuksessa osaamismerkkejä on käytetty digipedagogiikan lisäksi yrittäjyyskasvatuksen, ohjauksen ja erityiskasvatuksen opetuksen yhteydessä.

Kansallisesti osaamismerkeillä on monia käyttötarkoituksia ja ne sopivat hyvin kuvaamaan osaamista eri tasoilla ja visualisoimaan kehittymisen polkuja. Henkilöstölle suunnatut osaamismerkit heijastavat usein työelämässä vaadittavaa osaamista ja ovat sidoksissa organisaation strategiaan ja jatkuvaan oppimiseen. Digitaidot teemana ja mikro-oppiminen näkyvät osaamismerkeissä vahvasti. [1]

Ajatus osaamismerkkien hyödyntämisestä osana Oamkin opetushenkilöstön digipedagogisen osaamisen kehittymistä syntyi HOPEDI-hankkeessa. Sen keskiössä on hybridimallin opetuksen ja digitaalisen osaamisen kehittäminen korkeakouluopetuksessa, ja sitä toteuttavat kaikki koulutusyksiköt.

Ensimmäisessä vaiheessa otettiin käyttöön valmis digipedagoginen merkistö, joka oli tarkoitettu erityisesti ammatillisiksi opettajiksi opiskeleville. Pian kävi ilmi, että tarve oli omalle päivitetylle osaamismerkistölle. Kevään 2023 aikana luotiin uusi osaamismerkistö, joka pohjautuu DigCompEdu-viitekehykseen ja joka tunnistaa ja tunnustaa laajasti digipedagogista osaamista ammattikorkeakoulutasolla.

DigCompEdu-viitekehys osaamismerkkityön tukena

DigCompEdu on Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) suunnittelema viitekehys, jonka tarkoituksena on yhdistää eurooppalainen koulutuspoliittinen viitekehys [2]. Aiemmin opettajien digitaalista osaamista tunnistavaa työkalua ei ole kansallisesti käytössä ollut. Opettajien digipedagogisen taitotason varmistaminen mahdollistaa nykyaikaisten, luotettavien ja osaamisperusteisen työtaitojen kehittämisen alati muuttuvilla työvälineillä. Viitekehys sinällään ei takaa laadukasta opetusta, mutta sen avulla pystytään kartoittamaan taitojen nykytila ja tarjoamaan askelmerkkejä opettajan digipedagogisella osaamispolulla. [3]

DigCompEdu-viitekehyksessä on seuraavia kompetenssialueita (kuvio 1):

  1. Opettajan ammatillinen toiminta: Miten digitaalisia työkaluja voidaan hyödyntää osana ammatillista kehittymistä sekä organisaation sisäistä yhteistyötä ja viestintää?
  2. Digitaaliset resurssit: Miten opettaja osaa valita, tuottaa ja jakaa digitaalisia resursseja?
  3. Opettaminen ja ohjaaminen: Miten digitaalisia työkaluja ja resursseja voidaan käyttää opettamisen ja ohjaamisen tukena?
  4. Arviointi: Miten digitaalisia työkaluja voidaan hyödyntää osana osaamisen arviointia?
  5. Oppijoiden voimaannuttaminen: Miten digitaaliset teknologiat tukevat eriyttämistä ja oppijoiden sitoutumista?
  6. Oppijoiden digitaalinen osaaminen: Miten opettaja voi ohjata vastuulliseen ja innovatiiviseen digitaalisen teknologian käyttöön? [4]
Kuviossa on viisi osa-aluetta: ammatillinen toiminta, digitaaliset resurssit, opettaminen ja oppiminen, arviointi, oppijoiden mahdollisuuksien lisääminen ja oppijoiden digitaalisen osaamisen edistäminen. Kuvio koostuu opettajan ammatillisesta osaamisesta, opettajan pedagogisesta osaamisesta ja oppijan osaamisesta.
KUVIO 1. DigCompEdun osaamisalueet [5]. Kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla.

DigcompEdu-viitekehys pitää sisällään osaamistasoja aloittelijasta edelläkävijään, ja niitä käytetään kaikkien kompetenssialueiden tunnistamiseen ja arviointin.

Osaamistasot (kuvio 2) ovat:

  • A1: Aloittelija
  • A2: Kokeilija
  • B1: Yhdistelijä
  • B2: Asiantuntija
  • C1: Tiennäyttäjä
  • C2: Edelläkävijä [4]
Kuviossa osaamistasot. Ne etenevät tietoisuudesta kokeilemiseen, integrointiin, asiantuntijuuteen, johtajuuteen ja innovointiin.
KUVIO 2. DigCompEdu-viitekehyksen osaamistasot [5]. Kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla.

DigcompEdu-viitekehyksen voi ajatella toimivan monella tasolla. Mikrotasolla se toimii opettajan henkilökohtaisen osaamisen ohjaajana. Keskitasolla esimerkiksi ammattikorkeakoululle oppivana organisaationa se tarjoaa yhtenäisen perustan dialogille ja reflektoinnille opetukseen liittyvistä käytänteistä ja malleista. Laadullisesti sen voi nähdä makrotasolla antavan referenssitason niistä elementeistä, joita laadukas opetus vaatii toteutuakseen. [4] [6]

Uusi osaamismerkistö kytkettiin DigCompEdu-viitekehykseen, koska se sopi parhaiten kuvaamaan opettajien ja kouluttajien työssä vaadittavaa digitaalista osaamista koulutusalasta ja koulutusasteesta riippumatta. DigCompEdu myös tuki osaamismerkkien teemojen kytkemistä valmiiseen viitekehykseen ja helpotti kokonaisuuden rakentamista.

Digipedaosaamista perus- ja jatkotasolla

Osaamismerkki kuvaa tavoiteltavaa osaamista ja tarjoaa sen kehittymisen tueksi osaamistavoitteita ja osaamisen osoittamisen tapoja. Merkki voi koostua mikro-oppimistehtävistä tai laajemmista kokonaisuuksista. Merkkeihin voidaan kytkeä myös oppimisresursseja, joiden avulla omaa osaamistaan voi kehittää ennen merkin hakemista. Osaamismerkki ei ole siis esimerkiksi vain opintopisteytetty kurssisuoritus, vaan aito todiste osaamisesta [7].

Nyt kehitetyt osaamismerkit (kuvio 3) benchmarkattiin DigCompEdu-viitekehyksen avulla ja kunkin osaamismerkin osaamistavoitteet suhteutettiin viitekehyksen osaamisalueisiin. Samalla jaoteltiin digipedagogista osaamista perustasoon ja jatkotasoon. Perustaso pitää sisällään osaamismerkkejä seuraavista teemoista: esitysgrafiikat, kyselytyökalut, opetusvideot, pikaviestintäsovellukset, pilvitallennuspalvelut, saavutettavuus, tekijänoikeudet, verkkokokousvälineet, verkko-oppimisalustat ja yhteisöpalvelut. Tavoitteena on, että kaikki Oamkin opetushenkilöstöön kuuluvat saavuttavat vähintään perustason digipedagogisen osaamisen.

Kuvakaappaus, jossa näkyvät seuraavat osaamismerkit: tekijänoikeudet, digiosaava opettaja, verkkokokousvälineet, pikaviestintäsovellukset, yhteisöpalvelut, opetusvideot, saavutettavuus, kyselytyökalut, verkko-oppimisalustat, esitysgrafiikat ja pilvitallennuspalvelut.
KUVIO 3. Osaamismerkistön perustason osaamismerkit. Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.

Jatkotason osaamismerkit (kuvio 4) syventävät perustason osaamista. Niissä haluttiin nostaa esiin sekä kaikille aloille yhteisiä että kullekin alalle tyypillisiä digipedagogisia taitoja kuvaamaan opettajan digipedagogisen osaamisen tasoa ja tuomaan esille eri aloille olennaiset ja tärkeät kehittymiskohteet. Jatkotason osaamismerkkejä ovat AR/VR, digitaaliset osaamismerkit, digimentorointi, digiportfoliot, MOOC, oppimisanalytiikka, oppimispelit, podcastit, tekoäly, simulaatiot ja yhteistyöalustat. Jatkotason osaamismerkistö tulee laajenemaan, kun sinne lisätään enemmän alakohtaisia merkkejä. Jatkotason merkeissä on näkyvissä myös digiajan ajankohtaiset ilmiöt, joista hyvänä esimerkkinä toimii tekoäly.

Kuvakaappaus jatkotason osaamismerkeistä, joita ovat digimentorointi, oppimisanalytiikka, podcastit, AR/VR, Moocit, tekoäly, oppimispelit, yhteistyöalustat, digitaaliset osaamismerkit, simulaatiot ja digiportfoliot.
KUVIO 4. Osaamismerkistön jatkotason osaamismerkit. Kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla.

Kaikki perustason osaamismerkit suorittanut henkilö saa itselleen Digiosaava opettaja -koontimerkin. Koontimerkissä kuvataan Oamkin henkilöstöltä vaadittava pedagoginen taso, ja se sitoo osaamisen DigCompEdu-viitekehykseen. Koontimerkki toimii saavutuksen tavoin pelillistävänä ja motivoivana elementtinä osaamisen kehittymisessä.

Jokainen osaamismerkki on suoritettavissa erikseen ja omaan aikatauluun sopivaan tahtiin. HOPEDI-hankkeen puitteissa opetushenkilöstölle tarjotaan säännöllisesti digipeda-asiantuntijoiden tukea ja niin sanottuja digipedavarikoita. Digipedavarikoissa kaikki osaamismerkit vaatimustasoineen esitellään ja henkilöstöllä on mahdollisuus myös osoittaa merkkeihin vaadittavaa osaamista paikan päällä. Osaamismerkkeihin on tulossa myös oppimisresursseja ohjevideoiden muodossa.

Digipedagogisen osaamismerkistön tulevaisuus

Osaamismerkkikulttuurin vakiinnuttamiseksi osaksi Oamkin toimintaa HOPEDI-hanke mahdollisti Open Badge Factoryn (OBF) eli osaamismerkkitehtaan perustamisen. Oma tehdas toi lisätyökaluja merkistön rakentamiseen ja osaamismerkit voitiin myös viestinnän toimesta visuaalisesti brändätä Oamkin tuotteeksi. OBF mahdollistaa myös muiden osaamismerkkien luomisen ja Oamkin henkilöstöä onkin tuettu ja ohjattu omien osaamismerkkien luomisessa esimerkiksi kurssien oppimisprosessin tueksi. Aiheesta on järjestetty webinaarisarja, ja yksiköiden on mahdollista saada sparrausta oman osaamismerkkityön tueksi.

Oamkin digipedagogisia osaamismerkkejä on suoritettu vielä kohtuullisen pieni määrä, mutta tavoitteena on saada digipedagoginen osaaminen ja osaamismerkit osaksi opetushenkilöstön koulutusta ja kehityskeskusteluja ja näin kannustaa osaamismerkkien suorittamiseen myös jatkossa. Suunnitteilla on esimerkiksi opettajille suunnattu digistarttipaketti, jonka digipedagogiseen osioon osaamismerkit voidaan kätevästi kytkeä. Osaamismerkistö toimii myös digipedagogisen osaamisen mittarina ja uusien työntekijöiden perehdyttämisen tukena. Oamkin henkilöstö voi hyödyntää merkkejä sekä työyhteisön sisällä että laatuleimana opiskelijoille ja sidosryhmille.

Lotta Pakanen
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakoulutus

Jarkko Hurme
yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö

Janne Länsitie
lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajankoulutus


Kaikki hankkeen julkaisut Oamk Journalissa

Lähteet

[1] Pakanen, L. & Sandberg, M. 2023. Digitaaliset osaamismerkit – opas osaamismerkkityön perusteisiin. Oamk Journal 31/2023. Hakupäivä 5.4.2023. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-235-4

[2] Euroopan komissio. Yhteisen tutkimuskeskuksen verkkosivut. Hakupäivä 17.4.2023. https://commission.europa.eu/about-european-commission/departments-and-executive-agencies/joint-research-centre_fi

[3] Cabero-Almenara, J., Gutiérres-Castillo, J. J., Palacios-Rodríguez, A. & Barroso-Osuna, J. 2021. Comparative European DigCompEdu Framework (JRC) and Common Framework for Teaching Digital Competence (INTEF) through expert judgment. Texto Livre 14 (1), e25740. https://doi.org/10.35699/1983-3652.2021.25740

[4] European Commission. EU Science Hub. Digital Competence Framework for Educators. Hakupäivä 2.3.2023. https://joint-research-centre.ec.europa.eu/digcompedu_en

[5] Oulun yliopiston Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET). 2022. DigCompEdu: Euroopan komission opettajien ​digitaalisen osaamisen osaamiskehys. Opettajan digipedagogiset taidot etä- ja hybridityöskentelyssä -hanke (DigiPeda). Hakupäivä 3.4.2023. https://www.digipeda.org/opettajan-osaamisen-tunnistaminen.html

[6] Caena, F. & Redecker, C. 2019. Aligning teacher competence frameworks to 21st century challenges: The case for the European Digital Competence Framework for Educators (Digcompedu). European Journal of Education 54 (3), 356–369. Hakupäivä 3.4.2023. https://doi.org/10.1111/ejed.12345

[7] Nuottila, E., Brauer, S., Pakanen, L., Juntunen, E., Ruhalahti, S., Korhonen, A-M., Paananen, H., Pesonen, A., Rantamäki, H-M. & Huhtahaara, V. (toim.) 2022. Osuvat taidot käsikirja. Oamk Journal 84/2022. Hakupäivä 2.3.2023. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-220-0


———————————–
* Korjaukset 4.5.2023: Lähdeluetteloon lisätty lähde nro 5, joten lähteiden 5 ja 6 numerointi muuttunut lähteiksi 6 ja 7. Korjattu kuvioiden 1 ja 2 lähteeksi lähde nro 5.

Post Views: 1 554