Optikkoliikkeiden arjessa silmälasien käyttämättä jättäminen tulee useimmiten vastaan reklamoivina asiakkaina. Kuitenkin on hyvä ottaa huomioon myös ne asiakkaat, jotka eivät palaa liikkeeseen ongelmien ilmetessä.

Yli kaksi kolmasosaa suomalaisista käyttää silmälaseja. Heistä 45 prosenttia käyttää lasejaan jatkuvasti ja neljännes silloin tällöin. Silmälasien käyttö on luonnollisesti yleisempää vanhempien ikäluokkien keskuudessa, ja yli 60-vuotiaista silmälaseja käyttävätkin jo lähes kaikki. Huomionarvoista nuorten silmälasien käytössä on se, että nuorten naisten keskuudessa silmälasien käyttö on lisääntynyt. [1] Myös piilolinssien käyttö on yleistynyt, ja niitä hankkivat ovat useimmiten nuoria tai nuoria aikuisia [2].

Hoitoon sitoutuminen on määritelty WHO:n (World Health Organization) Adherence -kokouksessa vuonna 2001 seuraavasti: ”Se, kuinka henkilön käyttäytyminen lääkkeiden ottaminen, ruokavalion noudattaminen ja/tai elämäntapojen muuttaminen vastaa terveydenhuollon henkilön kanssa yhdessä sovittuja ohjeita.” Potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välisen suhteen täytyy olla kumppanuutta, jossa hyödytään jokaisen kyvyistä. Tuloksellisessa hoitosuhteessa tärkeää on ilmapiiri, jossa tutkitaan vaihtoehtoisia hoitomuotoja, tehdään yhdessä hoitosuunnitelma, keskustellaan hoitoon sitoutumisesta ja suunnitellaan seuranta. [3]

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa tutkittiin korkeakouluopiskelijoiden hoitomyöntyvyyttä silmälasien käytön suhteen. Aiheesta on saatavilla jonkin verran aikaisempaa tutkimustietoa, mutta se keskittyy lähinnä lapsiin, joten nuoriin aikuisiin painottuvalle tutkimustyölle aiheen tiimoilta nähtiin olevan tarvetta.

Miksi silmälasit jäävät ajoittain tai kokonaan käyttämättä?

Tutkimusaineistosta selvisi, että yleisin syy silmälasien käyttämättä jättämiselle oli se, että vastaajat kokivat näkevänsä riittävän hyvin ilman lasejaan. Tämä syy korostui etenkin niiden vastaajien joukossa, joiden silmälasivoimakkuudet olivat pieniä. Vastaavasti suuria voimakkuuksia omaavat vastaajat kokivat piilolinssien käytön silmälasien käyttöä mukavammaksi vaihtoehdoksi.

Muita yleisimpiä syitä lasien käyttämättä jättämiselle kokonaan tai ajoittain olivat lasien huono istuvuus tai huurtuminen kasvomaskin kanssa, lasien epäkäytännöllisyys erilaisissa tilanteissa sekä ulkonäköön liittyvät seikat, kuten valittu silmälasikehys.

Miten optometristi tai optinen myyjä voi vaikuttaa asiakkaan hoitomyöntyvyyteen?

Lähes puolet kyselyyn vastanneista olivat sitä mieltä, ettei optometristi tai optinen myyjä voi vaikuttaa heidän hoitomyöntyvyyteensä silmälasien käytön suhteen. Kuitenkin jotkut vastaajat tunnistivat hoitomyöntyvyyttä parantavana asiana sen, että optisen alan asiantuntija voisi tarjota enemmän informaatiota koko hankintaprosessin aikana. Hän voisi muun muassa kertoa laajemmin ja kattavammin silmälasien hoito-ohjeista sekä takuuasioista lasien luovutustilanteessa. Myös oikeanlaisten kehysten suosittelu asiakkaan tyylin ja budjetin mukaan oli toivottua.

Tiedonsaanti ja tarpeiden kartoitus avainasemassa

Pääasiallisten syiden silmälasien käyttämättä jättämiselle huomattiin olevan hyvin moninaisia, mutta mahdollisuudet vaikuttaa asiakkaan hoitomyöntyvyyteen olivat kyselyyn vastanneiden mielestä paljolti optisen alan asiantuntijoiden ulottumattomissa. Kuitenkin kokonaisuutena silmälasien hankintaprosessista voidaan erottaa joitakin osa-alueita, joilla vaikutusmahdollisuuksia on enemmän.

Asiakkaiden tiedonsaantiin ja tarpeiden kartoitukseen silmälasien hankintaprosessin aikana tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Asiakkaiden tietämys optisten tuotteiden ominaisuuksien ja saatavuuden suhteen on rajallista, joten optometristien ja optisten myyjien asiantuntemus on silmälasien hankinnan yhteydessä avainasemassa. Lisäksi optometristin rooli näkemisen asiantuntijana korostuu silloin, kun asiakas haluaa kuulla tarkempia perusteluja silmälasikorjauksen tarpeellisuudesta.



Salla Lempola
Opiskelee optometristiksi (AMK) Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikössä

Pekka Mononen
Opiskelee optometristiksi (AMK) Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikössä

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Lempola, S. & Mononen, P. 2022. Silmälasit ja hoitomyöntyvyys korkeakouluopiskelijoilla. Kvantitatiivinen kyselytutkimus. Oulun ammattikorkeakoulu, optometrian tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122031221


Lähteet

[1] Näe Ry. 2019. Suomessa panostetaan silmälaseihin – selvä enemmistö käyttää niitä ja keskimäärin laseja on jo yli kahdet. Tiedote 3.12. Hakupäivä 30.11.2021. https://naery.fi/201.9/12/03/suomessa-panostetaan-silmalaseihin-selva-enemmisto-kayttaa-niita-ja-keskimaarin-laseja-on-jo-yli-kahdet/

[2] Korhonen, T. 2015. ”Piilolinssit eivät ole yhden koon sukkahousut”. Yle Terveys 3.12. Hakupäivä 10.11.2022. https://yle.fi/uutiset/3-8494493

[3] Sabaté, E. 2004. Pitkäaikaisiin hoitoihin sitoutuminen: Näyttöä toiminnan tueksi. Helsinki: Lääketietokeskus.

Post Views: 1 457