Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Liisa Kiviniemi ja yliopettaja, tiimipäällikkö Kirsi Koivunen.
Hektisessä ja jatkuvasti uudistuvassa toimintaympäristössä osaava ja kilpailukykyinen organisaatio täydentää osaamistaan suunnitelmallisesti erilaisilla kumppanuuksilla ja verkostoilla [1]. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan yksikkö on ollut toisena ammattikorkeakouluna perustamassa sosiaali- ja terveysalan johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulutuksen (YAMK) opettajaverkostoa yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Alustavaa suunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa laadittiin keväällä 2020. Oulun ammattikorkeakoululla on ollut ja on edelleen erityinen vastuu verkoston toiminnasta, sillä toinen puheenjohtajista on Oamkista.
Verkosto on toiminut aktiivisesti syksystä 2020 lähtien. Se on laaja kansallinen verkosto, johon kuuluu 19 ammattikorkeakoulua ja yli 50 jäsentä. Verkoston jäsenet ovat johtamisen ja kehittämisen YAMK-tutkinto-ohjelmien opettajia ja johtamisosaamisen asiantuntijoita.
Useissa tutkimuksissa on todettu, että ihminen oppii paremmin ollessaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa, koska silloin ei ainoastaan välitetä jo olemassa olevaa tietoa, vaan luodaan kokonaan uutta tietoa sosiaalisen kanssakäymisen avulla [2] [3] [4]. Verkostoa voidaankin tarkastella yhteisönä, joka oppii yhdessä vaiheittain oppimistarpeiden havaitsemisesta tiedon etsintään ja yhteiseen tiedon rakentamiseen sekä arviointiin [5].
Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK-verkoston tavoitteena on edistää ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisen johtamisen ja kehittämisen koulutusten laatua muun muassa hyvien käytäntöjen ja osaamisen jakamisella. Verkoston tavoitteena on myös tunnettuuden ja tietoisuuden lisääminen johtamisen ja kehittämisen YAMK-koulutuksesta sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
Verkosto on jakautunut viiteen teemaryhmään, jotka työskentelevät omien aihepiiriensä parissa yhteisesti sovittujen tavoitteiden suuntaisesti. Ensimmäinen teemaryhmä määrittelee johtamisosaamisen ydinsisältöjä YAMK-koulutuksen tasolla. Toinen teemaryhmä edistää pedagogisia ratkaisuja ja kolmas ryhmä kehittää tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki) yhdistymistä YAMK-koulutukseen. Neljännen ryhmän teema liittyy kansainvälisyyden vahvistamiseen ja viidennen ryhmän teema osaamisen jakamiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Verkoston jäsenet tekevät tiivistä yhteistyötä muun muassa omien alueidensa hyvinvointialan toimijoiden sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Myös YAMK-opiskelijat tuovat vahvan työelämäyhteyden koulutukseen. Ulospäin suuntautuva monipuolinen yhteistyö on verkoston tavoitteiden saavuttamiseksi välttämätöntä. Johtamisosaamisen kehittämiseen tarvitaan koulutuksen, tutkijoiden ja työelämän edustajien välistä tiivistä vuoropuhelua. Lisäksi toimivan ja kestävän verkoston tunnuspiirteenä on avoin vuorovaikutus ulospäin, mikä ehkäisee verkoston sulkeutumista osaamisen laajentamisen ja jakamisen näkökulmasta. [6]
Verkoston työskentelyä voi kuvata aktiiviseksi, positiiviseksi ja innovatiiviseksi. Tuloksista esimerkkinä voi mainita kansallisen seminaarin ja kansainvälisen symposiumin järjestämisen. Lisäksi verkostossa on laadittu YAMK-opinnäytetyön prosessiin hyvät käytännöt valtakunnallisen tasalaatuisuuden ja yhteneväisyyden saavuttamiseksi.
Verkoston toimintaa on tarkoitus tiivistää ja tuloksellisuutta vahvistaa valtakunnallisen hankkeen avulla. Tuloksia arvioidessa on tärkeää jatkossakin tarkastella, miten ne hyödyttävät sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK-tutkintoja ja ennen kaikkea niiden opiskelijoita.
Liisa Kiviniemi
yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Kirsi Koivunen
yliopettaja, tiimipäällikkö
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Kolumnisarjan seuraava kirjoittaja on yliopettaja Petri Roivainen.
Kolumnisarjan aiemmat julkaisut:
– Niemelä Eija & Kiviniemi Liisa: Kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelmasta monipuolista osaamista joustavasti
– Tapio Tarja: Kestävästi kriittinen, reilusti eettinen – sitä on sosiaalisesti kestävä kehittäminen
– Junttila Taina: Oppiminen – onneksi se on jatkuvaa
– Saarnio Reetta & Päätalo Kati: YAMK-opinnäytetyöt – tutkimuksellista kehittämistä yhteistyössä työelämän kanssa
– Rautio Tarja, Xiong Essi, Viljamaa Sanna, Keskitalo Nina & Pietikäinen Anne: Master-opiskelija syventää osaamistaan hanketoiminnassa
– Männikkö Niko: Sosiaali- ja terveysalan yksikkö yhteistyökumppanina – tuloksellista tutkimus- ja kehitystyötä
– Kiviniemi Liisa & Jussila Aino-Liisa: Laadullinen tutkimus osana tutkimuksellista kehittämistä
– Jauhiainen Jukka, Männistö Merja & Paalimäki-Paakki Karoliina: Älypotkupuvuista saunasensoreihin – terveys- ja hyvinvointiteknologiaa moniammatillisesti
– Hautala Eija & Ruotsalainen Heidi: Yritys ‒ meiltä saa tukea innovaatioiden kehittämiseen
– Immonen Kati: Näyttöön perustuvuus kulkee mukana läpi opintojen opettajasta oppijaan
– Vanhanen Minna & Ronkainen Sanna: Kliininen asiantuntija tarvitsee kehittämistyössään pedagogista osaamista
– Männistö Merja: Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut -tutkinto-ohjelmassa opiskellaan yhteisöllisesti verkko-oppimisympäristössä
– Päätalo Kati & Kiviniemi Liisa: Työkykyjohtaminen sotealan johtajan kompetenssina
– Tuomikoski Anna-Maria: Digipalveluiden kehittämiseen tarvitaan monialaista osaamista
– Koivunen Kirsi: Master-koulutuksesta tohtoriopintoihin
– Ruotsalainen Heidi & Kurttila Sanna: Näyttöön perustuvan kuntoutuksen toteutumiseksi tarvitaan kuntoutuksen asiantuntijoita
– Niemelä Eija & Hökkä Minna: Palliatiivinen hoito – sydämen asia
– Kiviniemi Liisa: Mielenterveysosaamista tarvitaan
– Rantala Arja: Tutkimusmenetelmien opiskelu ja opettaminen englanninkielisessä kliinisen optometrian YAMK-tutkinnossa
– Paldanius Mika & Holappa-Girginkaya Jaana: Bioanalytiikan alakohtaiset YAMK-opinnot syventävät osaamista ja auttavat urakehityksessä
– Schroderus-Salo Tanja & Jussila Aino-Liisa: Kliinisen radiografian syventävissä opinnoissa hyödynnetään verkostototeutusta
– Niemelä Eija & Saarnio Reetta: Sairaanhoitaja kliinisen asiantuntijan urapolulla
Lähteet
[1] Arbi, KA. 2018. Dynamic Transformational Organization A New Organizational Form. Organization Theory Review 2 (1), 75‒97. Hakupäivä 21.11.2022. https://doi.org/10.32350/OTR.0201.05
[2] Stover, S. & Holland, C. 2018. Student resistance to collaborative learning. International Journal for the Scholarship of Teaching and Learning 12 (2), Article 8. Hakupäivä 21.11.2022. http://dx.doi.org/10.20429/ijsotl.2018.120208
[3] Danish, J. & Gresalfi, M. 2018. Cognitive and Sociocultural Perspective on Learning: Tensions and Synergy in the Learning Sciences. Teoksessa F. Fischer, C. Hmelo-Silver, S. Goldman & P. Reimann (toim.) International Handbook of the Learning Sciences, 34–43. New York: Routledge.
[4] Zhang, J. & Cui, Q. 2018. Collaborative Learning in Higher Nursing Education: A Systematic Review. Journal of Professional Nursing 34 (5), 378–388. Hakupäivä 21.11.2022. https://doi.org/10.1016/j.profnurs.2018.07.007
[5] Järvensivu, T. 2019. Verkostojen johtaminen. Opi ja etene yhdessä. Helsinki: Books on Demand.
[6] Pohjola, I. 2017. Communities of Practice as an Open Innovation Environment for Knowledge Creation and Transfer. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Hakupäivä 21.11.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2401-8
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.