Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Pia Puustjärvi Liiketalouden yksiköstä.

Digipeda-kolumnisarjan logo.

Liiketalouden vertaispedaryhmä tuotiin isomman yleisön tietoisuuteen 1. maaliskuuta 2022 HOPEDI-hankkeen ja Oamkin koulutuksen johtoryhmän yhteistyössä Oamkin henkilöstölle järjestämässä pedagogisessa koulutuksessa, jonka teemana oli digipedagogisen osaamisen kehittäminen. Ryhmästä oltiin kiinnostuneita myös muissa yksiköissä ja mahdollisuutta osallistua koulutuksiin tarjottiin kaikille kiinnostuneille.

Liiketalouden digipedagogiikan vertaisryhmä -toiminta käynnistyi maaliskuussa. Tavoitteena oli mahdollistaa helppo osallistuminen matalalla kynnyksellä digipedagogiikan käytännön toteutustapoihin turvallisessa vertaisryhmässä. Koulutustoiveita kerättiin sähköpostitse liiketalouden yksiköstä ennen aloitusta ja markkinoitiin samalla toiminnan aloittamista. Saatujen toiveiden mukaisesti otin selvää sopivista henkilöistä ja olin yhteyksissä minulle suositeltuihin ja vapaaehtoisiin. Olin todella iloinen siitä, että niin moni oli valmis jakamaan osaamistaan myös muille. Siitä suuri kiitos kaikille vertaisopettajille!

Viestiä eri kanavissa

Koska vertaispedaryhmään oli mahdollista osallistua myös muista yksiköistä, ryhmän toiminnasta tiedotettiin useammassa kanavassa. Liiketalouden henkilökunnalle lähetettiin 2–3 päivää ennen tapaamista kalenterikutsu ja Heimoon tiedote useammalle yksikölle.

Tapaamisten aikataulu laitettiin näkyville HOPEDI-hankkeen nettisivuille. Samalla sivulla kerrottiin myös ryhmän Moodle-alustasta sekä lisättiin Zoom-linkki tapaamisiin. Jotta mahdollisimman moni hyötyisi koulutuksista, sovittiin tapaamisten tallentamisesta. Nämä tallenteet ovat pelkästään vertaispedaryhmän Moodle- alustalla katsottavissa. Kuviossa 1 on kevään 2022 lopullinen aikataulu.

Kuviossa päiväkohtainen digipedagogiikan vertaisryhmän aikataulu keväältä 2022.
KUVIO 1. Tapaamisten aiheet ja aikataulu (kuva: Pia Puustjärvi, kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla).

Tapaamisten aiheet tulivat liiketalouden henkilökunnalta ja jaoin sisällöt seuraavanlaisesti: osaamismerkkeihin kirjautuminen, Moodle (H5P-työkalu, arviointikirja, tenttityökalu), videoneuvotteluohjelmat (Zoom, Teams), uudet ohjelmat (WordPress, Google Jamboard, Mural, Canva) sekä Microsoft Office (Power Point -mallipohjan päivittäminen). Aiheet sisälsivät sekä Oamkin tukemia ohjelmia (MS Office, Moodle, Zoom, Teams) että opettajan harkinnassa olevia ohjelmia. Vertaiskouluttajien kautta osallistujat saivat käyttökoulutuksen lisäksi ideoita omaan digipedagogiikan käyttöön esimerkkien avulla.

Moodle haltuun

Moodle on monipuolinen työkalu, kun sen eri ominaisuuksia osaa käyttää. Anne Poutiainen kielikeskuksesta esitteli, miten hän on opetuksessaan käyttänyt H5P-työkalua. H5P tarkoittaa itseasiassa monia erilaisia interaktiivisia työkaluja, joita voi käyttää opetuksen elävöittämiseksi ja pelillistämiseksi. Anne esitteli muun muassa https://h5p.org/-sivuston, josta voi tuoda suoraan valmiita työkaluja omalle Moodle-alustaan.

Tämän apusivuston lisäksi hän esitteli ja demonstroi esimerkiksi seuraavien H5P-työkalujen käyttöä: Course Presentation (eOsy-hankkeessa tämä oli suosituin H5P-työkaluista), H5P-tentti, sanojen löytämis- tai täyttämistehtävät, kuullunymmärtämisen avuksi audiotyökalu sekä Image Hotspot, joka sopii monelle alalle visuaalisuutensa ja hotspottiin liitettävien teksti-, kuva-, video- tai audioselitysten ansiosta. Liiketaloudessa sen avulla voisi tehdä muistitaulun esimerkiksi Business Model Canvasista. Työkaluista virisi paljon keskustelua ja esimerkkejä käyttötavoista eri yksiköissä.

Moodlen arviointi- ja tenttityökalut helpottavat sekä nopeuttavat arviointia, kunhan on käyttänyt yhden kerran riittävästi aikaa niiden rakentamiseen (muun muassa arviointityökalun avulla palkitsevaa pedagogiikkaa, H5P:llä motivoivaa pelillisyyttä ja tenttityökalulla monipuolisia vaihtoehtoja tenttien suorittamiseen).

Moodlen arviointityökalu käytiin Ulla Reinikaisen asiantuntevalla johdolla tarkasti läpi, ja Ulla saa aiheen kuin aiheen tuntumaan helpolta. Arviointityökalun oikeanlaisella käytöllä pystyy nopeuttamaan kokonaisarviointia. Koulutuksessa käytiin läpi, kuinka tehtävät kiinnitetään arviointityökaluun, miten asteikot tehdään ja kuinka työkalusta saa arviointia nopeuttavia exceleitä. Mikäli kurssilla on tietyt pakolliset tehtävät ja tentti, ne molemmat voidaan yhdistää arviointityökaluun, johon voi myös merkitä suoritusten painotukset. Varsin näppärä työkalu! Käydystä keskustelusta päätellen arviointityökalun koulutukselle oli kysyntää ja monelle se tulee käyttöön.

Moodlen tentti puolestaan on monipuolinen ja -käyttöinen työkalu. Moodlen tenttejä voi käyttää myös lähitenttinä, jolloin arviointi nopeutuu tenttityökalun avulla. Usein tenttityökalua käytetään hyvin yksinkertaisesti. Esimerkiksi monivalintakysymyksissä suosittelisin tekemään sellaisia tehtäviä, jossa on useampia vaihtoehtoja valittavissa ja väärästä vastauksesta tulee miinuspisteitä. Näin opiskelijalla joutuu todella miettimään oikeita vastauksia. Monivalinnan lisäksi tenttityökalussa on myös paljon muita tenttimistapoja, kuten perinteinen esseevastaus, tosi-epätosi-kysymykset ja numeeriset vastaukset.

Koulutuksen aikana moni tenttityökalua käyttänyt huomasi, että eri osioista löytyy paljon toiminnallisuuksia tenttiin. Näistä esimerkkinä tenttikysymysten eteneminen eli voiko opiskelija palata edelliseen kysymykseen vai ei. Opiskelijalle on myös mahdollisuus laittaa poikkeuspääsy tiettyyn tenttiin esimerkiksi sähköpostiosoitetunnuksella. Tätä toimintoa käytetään erityisesti Moodlessa tehtävissä kypsyysnäytteissä.

Räätälöityä käyttöä

Muista Oamkin tukemista ohjelmistoista tapaamisissa käsiteltiin videoneuvotteluohjelmia (Zoom ja Teams) sekä MS Officen Power Pointin mallinpohjan päivittämistä. Jälkimmäisestä toivottiin erityisesti, että käytäisiin läpi, kuinka Oamkin pohjaa voi muutella oman tarpeen mukaan.

Tapaamisen aikana näytin, kuinka mallipohja voidaan kopioida ja tehdä siihen henkilökohtaisia muutoksia, vaikkapa uudenlaisen layoutin, jota itse tarvitsee. Olen tehnyt itselleni muun muassa pohjan, jossa on paikat useammalle kuvalle ja otsikolle, jolloin kuvat tulevat selkeästi esille ja opiskelijoiden oppiminen paranee kuuntelemalla kuvan tarinaa. Myös monille hankkeille tämä on helppo tapa tehdä Oamkin linjan mukaisia mutta myös hankkeen näköisiä materiaaleja, esimerkkinä HOPEDI-hankkeen oma mallipohja.

Zoomista käytiin läpi toimintoja ja säätöjä, jotka helpottavat käyttöä sekä kevennyksenä myös Zoomin meikkaustoimintoa – helpottaa kiireisiä aamuja! Samalla testattiin Zoomiin juuri tullutta Whiteboardiakin, ja se toimi mainiosti. Advanced-osastolla kokeiltiin tapaa esittää oma materiaali Zoomissa niin, että oma kuva tulee transparentilla taustalle esitykseen mukaan ja sen paikkaa voi vaihtaa. Tämä taisi tulla monelle käyttöön.

Ulla-Maija Törmälä esitteli, miten hänen koulutuksissaan Teamsia käytetään opetusalustana Moodlen sijasta. Monia hyviä puolia ja pedagogisia oivalluksia tuli esityksessä esille. Asiaa oli niin paljon, että siitä haluttiin kuulla vielä lisää, joten syksyllä tulee jatko-osa Teamsin opetuskäytöstä.

Jamboard ja Mural tutuiksi

Oamkin ulkopuolisista ohjelmista tuli paljon toiveita. Tänä keväänä teemana tuntui olevan yhteistoiminnan edistäminen. Kevään aikana ehdittiin esitellä Google Jamboard, Mural ja Canva. Yhteistoimintatyökalu Padlet poistui tänä keväänä Oamkin tukemista ohjelmista ja sen tilalle kaivattiin kovasti helppokäyttöistä työkalua.

Sanna Rönkkö oli ottanut käyttöönsä Google Jamboardin ja esitteli, kuinka se toimii ja kuinka hän on käyttänyt sitä monipuolisesti opetuksessaan. Jamboard todettiin yhdessä kokeillessa erittäin helppokäyttöiseksi ja helposti jaettavaksi. Koulutuksen jälkeen Jamboard on tullut monelle käyttöön opetuksessa – ehdottomasti tarpeellinen lisä esittelyihin. Kuvassa 1 Jamboard-kokeilumme.

Kuvassa liimalappuja Jamboardissa.
KUVA 1. Jamboardia kiiteltiin helppokäyttöiseksi (kuva: Sanna Rönkkö, kuva avautuu isommaksi klikkaamalla).

Myös Mural on yhteistoimintaa edistävä työkalu, jota esittelijä Janne Karjalainen ja Ulla-Maija Törmälä ovat käyttäneet monilla kursseillaan. Mural perustuu paljolti palvelumuotoiluajatteluun. Siinä on itse rakennettavien tyhjien alustojen lisäksi paljon valmiita alustoja erityyppiseen toimintaan. Kannattaa tutustua valmiisiin alustoihin, olisiko siellä sellaisia toimintamalleja, mitkä sopivat oman kurssin sisältöihin. Valmiita malleja voi jatkojalostaa, jotta niistä tulee juuri oikeanlaisia omalle kurssille.

Muralia kokeiltiin myös käytännössä. Kun toimintatavan perusajatus aukeaa, on tämäkin hyvin helppokäyttöinen sovellus. Erilaisia toimintoja on tosin paljon, ja kokeilun jälkeen kannattaa jatkaa niiden testaamista, jotta käytöstä tulee varmempaa. Käyttötavoista ja -vinkeistä tuli paljon keskustelua tässäkin esittelyssä.

Canvan ja WordPressin esittelyä

Canva on ilmainen graafisen suunnittelun verkkotyökalu, jolla saa aikaan näyttävää lopputulosta. Siinä on erilaisiin tuotoksiin valmiita pohjia sekä tyhjiä pohjia, jotka voi luoda alusta loppuun ihan itse. Muutamia esimerkkejä käytöstä: somepostaukset (esimerkiksi Instagram-kanavista vastaaville), erilaiset esitykset (omaan työhön tai opiskelijoille), julisteet (hanketyö/tapahtumat), videot (opetukseen) ja CV-pohjat (opiskelijoille ja omaan käyttöön).

Koulutuksessa kävin läpi sovellukseen kirjautumisen, päätoiminnot ja -työkalut. Samalla näytin, kuinka sovellus toimii ja miten muokata valmiista mallijulisteesta omannäköinen toteutus. Tätä koulutusta oli paljon toivottu, ja koska tapaamiset tallennettiin, voi Moodlesta käydä kertaamassa, miten joku toiminto tehtiinkään.

Katriina Klemola puolestaan opetti käyttämään https://wordpress.com/-palvelua opiskelijoiden portfolioiden esittelyyn. Hän on mukana Oamkin Terwa-Akatemian toiminnassa, jossa portfolioiden käyttö on osoittautunut hyväksi tavaksi esitellä omaa osaamistaan. Samalla opiskelijat oppivat miltei huomaamatta rakentamaan yksinkertaisen nettisivun sekä tuomaan esille omia taitojaan yrittäjänä ja/tai yrittäjähenkisenä työntekijänä.

Katriina kävi läpi, kuinka itselle perustetaan ilmainen wordpress.com-sivusto, ja antoi osana päivän antia tekemänsä opetusvideon myös muiden käyttöön. Katriinan omat, myös ilman tietoteknisiä tai koodaustaitoja olevat, opiskelijat olivat saaneet itsenäisesti perustettua nettisivut itselleen ohjevideon avulla. Tämä on myös parantanut ajankäyttöä, kun jokaiselle opiskelijalle ei ole tarvinnut erikseen käydä ohjeita läpi. Oli hienoa nähdä, kuinka hienoja portfolioita Terwa-Akatemialaiset olivat saaneet tehtyä palvelun avulla.

Kysely osallistujille

Tapaamisissa oli paljon osallistujia myös muista Oamkin yksiköistä. Sote-tiimissä toiminnasta innostuttiin siinä määrin, että Elisa Laukkanen (Soten digimentori ja HOPEDI-hankkeen digipeda-asiantuntija) aloitti toukokuussa soten oman vertaispedaryhmän. Tässä vaiheessa kummallakin ryhmällä oli omat Moodle-alustat, joista oli linkki toiseen ryhmään sekä sama kurssiavain. Näin vertaisoppijat voivat valita kummastakin ryhmästä aiheita, joiden he kokevat sopivan juuri heille itselleen, ja luoda oman vertaispeda-opintopolkunsa. Tänä keväänä Elisa ehti toteuttaa kolme kaikille avointa kertaa, joiden sisällöt olivat: osaamismerkkien suorittaminen, Moodle-vinkkejä ja tiedoston jakaminen. Näiden lisäksi Elisalla oli pienryhmiä tietyistä toivotuista aiheista. Kevään aikana soten toteutuksissa ehti olla mukana 22 henkilöä.

Osallistujille tehtiin kysely kevään loppupuolella kokemuksista vertaispedatoiminnasta. Toteutuksen järjestelyjen osalta positiivisena koettiin toteutusajat ja tapaamisten kesto. Viestinnällisesti tietoa oli tullut sopivasti ja kalenterikutsun avulla tapaamisen oli saanut helposti omaan kalenteriin sisältöineen ja linkkeineen. Vertaisoppiminen oli ollut osallistujien mielestä miellyttävää, ja sille on ollut selvää tarvetta. Esittelyt on hoidettu hyvässä hengessä ja eräs vastaajista totesi: ”Hyvä meininki!”. Tallenteet koettiin myös hyvinä.

Toisaalta pohdittiin, estääkö tallentaminen ”tyhmät kysymykset” ja voisiko tapaamisten kesto olla pitempi. Sisältöjä osallistujat pitivät tarpeellisina, sillä ne helpottavat opettajan arkea. Sisältöjen koettiin myös olleen hyviä ja ajankohtaisia. Harmittelua tuli siitä, ettei kaikkiin tapaamisiin ehtinyt osallistua, ja osalle osa aiheista oli jo ennestään tuttuja. Toivottiin myös keskittymistä niihin työkaluihin, joita Oamk tukee.

Toiveiden tynnyri oli isohko ja toiveita esitettiin laidasta laitaan. Alla listaus eniten toivotuista aihepiireistä:

  • Moodlen edistyneemmät taidot
  • perusohjelmien perus- ja edistyneempi käyttö
  • saavutettavuusasiat
  • mediajulkaisut (esimerkiksi video tai audio)
  • tuetut ohjelmat, esimerkiksi Yuja
  • lisätty todellisuus XR/AR
  • Adoben ohjelmat
  • 360-video ynnä muuta
  • hybriditilojen tekniikka ja käyttöönotto
  • uudet työkalut
  • isojen ryhmien kanssa toimiminen
  • Adoben ohjelmat

Kevään aikana toiveista on pystytty vastaamaan muun muassa Moodlen edistyneempään käyttöön, perusohjelmien käyttöön sekä uusien työkalujen kysyntään. Syksyllä 2022 tullaan toiveiden osalta panostamaan perusohjelmien (MS Office) perus -ja edistyneemmän käytön tukemiseen ja tutustutaan muutamaan uuteen työkaluun sekä Oamkin tukemiin ohjelmiin (muun muassa Yuja ja Oamk Sign).

Kynnys pysyy matalana

Kaiken kaikkiaan vertaisryhmätoimintaan on oltu todella tyytyväisiä ja matalan kynnyksen vertaistoimintaa on toivottu lisää. Ensi syksynä vertaispedaryhmiä tulee myös ammatilliseen opettajankoulutukseen ja kulttuurialan yksikköön. Jotta osallistujille kynnys pysyisi matalana jatkossakin, tulemme yhdistämään kaikki vertaispedaryhmät samaan Moodleen. Samalla tarkistamme muun muassa otsikointeja, jotta kaikki materiaalit ja tallenteet ovat helposti löydettävissä.

Teemme värikoodein yhteisen aikataulun, josta on helppo löytää itselle sopivat tapaamiset. Aikataulu tulee myös HOPEDI-hankkeen verkkosivuille. Saamme sivustolle ajankohtaista-palstan, josta voi seurata kaikkia tulevia tapahtumiamme. Palsta tulee sisältämään niin tulevat vertaispedatapaamiset kuin digivarikot sekä muut järjestämämme tapahtumat.

Syksyllä aloitamme työpajatoiminnan. Tämä tarkoittaa pitempiä sessioita, joissa pääsette testaamaan ja kokeilemaan käytännössä esimerkiksi H5P-työkaluja digipeda-asiantuntijoiden ohjauksessa. Suunnitelmissa ovat myös osaamismerkkeihin liittyvät pajat. Tule mukaan ja laita ”kädet saveen”! Vertaispedaryhmien lisäksi on mahdollista pyytää pienryhmäohjausta, mikäli teillä on aihe tiedossa ja sopiva vetäjä ryhmälle löytyy. Olkaa siis aktiivisesti yhteydessä.

HOPEDI-hanke tuottaa tulevan syksyn ja kevään aikana lisää matalan kynnyksen tapahtumia, kuten hybridiluokkiin tutustumista ja asiantuntijaluentosarjan digipedagogiikasta (panostus toivotuissa aiheissa ja lisää saa meille lähettää). Toteutamme yhteistyössä Moodle Helpdeskin kanssa Moodle Kickstart-tapahtumaa sekä Business Cornerin kanssa eduSOulutions-tyyppisen tapahtuman yhdessä työelämäkumppaneiden kanssa. Kaikkiin on helppo osallistua.

Tulemme myös tekemään käyttöönne opetusvideoita haastavien työkalujen käytöstä. Tähän toivomme teiltä toiveita, joten laittakaa sähköpostia vaikkapa minulle (pia.puustjarvi@oamk.fi). Mainostan tässä samalla 16. elokuuta pidettävää hybriditilan käyttökoulutusta, jossa jokainen halukas pääsee testaamaan, miten oma kone yhdistetään tilaan. Tilaisuudessa esitellään, miten kameroita käytetään, kuinka äänilähde valitaan ja miltä se näyttää vastaanottajalle. Tule tutustumaan, tehdään tästä tulevaisuuden sijaan nykyisyyttä!

Omalta osaltani voin todeta vertaispedaryhmien suunnittelun ja käytännön toteutuksen olleen itselleni huiman palkitseva kokemus. On ollut mahtava nähdä, kuinka ihmiset ovat lähteneet mukaan niin vertaisopettajina kuin tapaamisiin osallistujina. Olen saanut hyviä vinkkejä aiheista ja osaajista. Tapaamisissa on jaettu kokemuksia ja vinkkejä avoimesti sekä kannustavasti. Kiitos siitä teille kaikille! Jatketaan samaan malliin ensi lukukaudella. Hyvää kesää kollegat!

Pia Puustjärvi

Valokuvassa Pia Puustjärvi.
Pia Puustjärvi (kuva: Oulun ammattikorkeakoulu).

Kirjoittaja työskentelee lehtorina Oamkin Liiketalouden yksikössä.

Digipeda-kolumnisarja jatkuu syksyllä 2022.

Kolumnisarjan aiemmat julkaisut:

– Laitinen Jyrki: Vanhassa pitäytyminen ei ole kestävä ratkaisu

 Kurttila Jukka: Digipedagogiikkaa tuetaan, kehitetään ja jalkautetaan yhteistyössä ja koordinoiden

 Karjalainen Asko: Digioppimisen pitää tuntua hyvältä

 Paukkeri Tarja: Vuorovaikutusta verkossa ja verkotta

– Viinikka Sinikka: Pienin askelin tai suurin harppauksin

– Hanna Alaniska: Digiä verkostoissa

– Reinikainen Ulla: ”Ihanaa, että olet olemassa!” – eli kuinka opin rakastamaan digimentorin tehtävää


Kaikki hankkeen julkaisut Oamk Journalissa