Osaamisen ennakointi on tärkeä vaihe osaamisen johtamisen ja kehittämisen prosessissa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista on ennakoitava yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ja siinä pitää hyödyntää eri toimijoiden tuottamaa ennakointitietoa.

Valokuva kahdesta toisiinsa sopivasta palapelinpalasta.
Osaamisen ennakointia tulee tehdä kumppanuusverkostoissa (kuva: senjinpojskic/pixabay.com).

Sosiaali- ja terveysalan (sote) toimintaympäristön jatkuvassa muutoksessa organisaatioilta tarvitaan kykyä ennakoida tulevia muutoksia, uudistua sekä valmiutta nähdä muutoksissa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Se edellyttää joustavuutta, muutoksenhallintaa, sietokykyä, kehittymis- ja omaksumiskykyä [1] sekä yhteistyötä.

Osaamisen johtamisen ja kehittämisen prosessin yksi vaihe on osaamisen ennakointi. Sen tulisi tapahtua alati jatkuvana, dynaamisena ja reagoivana prosessina. Käytännössä osaamisen ennakointi tarkoittaa tulevaisuuden analysointia sen osalta, mitä osaamistarpeita tulee syntymään sekä miten näihin tarpeisiin tullaan varautumaan esimerkiksi koulutuksen, työssäoppimisen ja rekrytoinnin keinoin. Osaamisen ennakoinnin punaisena lankana ovat organisaation strategia ja visio sekä tulevaisuuden tavoitetila. [2] [3] [4] Lisäksi tarvitaan näkemystä muun muassa toimialan, toimintaympäristön, teknologian, väestön ja työurien pidentymisen kehityksestä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä palautetta asiakkaiden odotuksista ja tarpeista [5].

Sote-alalla osaamisen ennakointia tulisi tehdä kumppanuusverkostoissa, jotka yhdessä tuottavat nopeasti ja joustavasti tietoa alan muutoksista. Yhteinen dialogi tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista vie koko alueen osaamista eteenpäin ja mahdollistaa myös nopean reagoimisen muuttuviin osaamistarpeisiin. Ennakointiyhteistyössä kaikilla verkoston jäsenillä tulisi olla sovitut vastuut erilaisten määrällisten ja laadullisten ennakointitietojen keräämisessä ja jakamisessa yhteiseen käyttöön. Yhteistyöllä ja kumppanuusverkostojen avulla voidaan saavuttaa parempia ratkaisuja osaamisen ennakoinnin haasteisiin, jakaa asiantuntijuutta sekä kohdentaa paremmin rajalliset voimavarat.

Osaamisen ennakointifoorum lähtölaukaus tulevaisuuden osaamisen kehittämiseen

Pohjois-Pohjanmaan alueellinen sote-alan ammattilaisten osaamisen ennakointifoorum järjestettiin ensimmäisen kerran webinaarina tammikuussa 2022. Tilaisuuteen osallistui yli 170 sote-alan johtajaa, esihenkilöä, tutkijaa, opettajaa, asiantuntijaa ja ammattilaista eri yrityksistä, järjestöistä, tutkimus- ja koulutusorganisaatioista sekä sosiaali- ja terveysalan palveluorganisaatioista ympäri Suomea.

Ennakointifoorumin järjestelyistä vastasi Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama Sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet (OSMU) -hanke. Hankkeen päätavoitteena on kehittää osaamisen kehittämisen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sotetuotantoalueelle. Tilaisuus toimi yhtenä hankkeessa pilotoitavista toimenpiteistä uutta toimintamallia rakennettaessa.

Osaamisen ennakointifoorumissa tarkasteltiin sote-alan ammattilaisten osaamisen ennakointia kansallisesta näkökulmasta asiantuntijapuheenvuoroilla (STM, OKM, Pohjois-Pohjanmaan liitto). Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen vastuuvalmistelijat esittelivät tilaisuudessa valmistelutoimintaan liittyviä ajankohtaisia erityispiirteitä sekä niihin liittyen osaamisen ennakointia tulevissa sosiaali- ja terveysalan rakenteissa. Korkeakoulujen edustajat puolestaan toivat esille koulutusorganisaatioiden merkityksen osaamisen ennakoinnissa. Tilaisuudessa pohdittiin tulevaisuuden osaamista myös alakohtaisissa (hoitoalat, kuntoutusala, sosiaali- ja terveydenhuollon erityisala sekä esihenkilöt ja johtajat) työpajoissa ja etsittiin konkreettisia toimintamalleja yhteistyön lisäämiseksi yli organisaatiorajojen.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tarvitsevat tulevaisuudessa laaja-alaista osaamista

Työpajoihin osallistuneiden sote-alan ammattilaisten, opettajien, tutkijoiden ja asiantuntijoiden (n = 45) kokemusten mukaan alalla tarvitaan tulevaisuudessa laaja-alaista osaamista (taulukko 1). Kliininen perus- ja erityisosaaminen sisältää kädentaitoja, kliinistä osaamista, erityisosaamista sekä toimintakyvyn ja toimintaympäristön arviointiosaamista. Oman osaamisen kehittämis- ja johtamisosaaminen koostuu osaamisen johtamisesta, itseohjautuvuudesta, resilienssitaidoista ja innovatiivisuudesta.

TAULUKKO 1. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tarvitsema osaaminen tulevaisuudessa

Kädentaidot
Kliininen osaaminen
Erityisosaaminen
Toimintakyvyn ja toimintaympäristön arviointiosaaminen
Kliininen perus- ja erityisosaaminen
Oman osaamisen ja uramahdollisuuden tunnistaminen
Osaamisen johtaminen
Itseohjautuvuus
Resilienssitaidot
Innovatiivisuus
Oman osaamisen kehittämis- ja johtamisosaaminen
Digitaidot
Teknologiaosaaminen
Vuorovaikutusosaaminen digiympäristöissä
Tietosuojaosaaminen
Kirjaamisosaaminen
Digiosaaminen
Tiedonhaku
Näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen
Näyttöön perustuva johtaminen
Näytön käyttöönotto
Luotettavan tiedon tunnistaminen
Vaikuttavuus- ja tutkimusosaaminen
Päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutaidot
Näyttöön perustuvan terveydenhuollon mallin mukainen osaaminen
Sosiaaliset taidot
Viestintätaidot
Inhimillinen kohtaaminen
Kielitaito (suomi/ruotsi/englanti)
Vuorovaikutusosaaminen
Moniammatillisuus
Työyhteisötaidot
Yhteistoimintaosaaminen
Yhteistyöosaaminen
Yhteiskunnan muutokset
Ennakointi- ja muutososaaminen
Ennakointi- ja muutososaaminen


Digiosaamisesta nostettiin esille taidot käyttää digitaalisia välineitä, teknologiaosaaminen ja vuorovaikutusosaaminen digitaalisissa ympäristöissä. Lisäksi tietosuoja- ja kirjaamisosaamista koettiin tarvittavan tulevaisuudessakin. Näyttöön perustuvan terveydenhuollon mallin mukainen osaaminen koostuu osaamisesta hakea tietoa ja tunnistaa luotettava tieto, näyttöön perustuvan toiminnan ymmärtämisestä ja näytön käyttöönotosta sekä sen johtamisesta. Lisäksi myös tulevaisuudessa tarvitaan osaamista vaikuttavuus- ja tutkimusosaamisesta sekä päätöksenteko- ja ongelmanratkaisusta.

Vuorovaikutusosaaminen koostuu viestintätaidoista, inhimillisestä kohtaamisesta ja sosiaalisista taidoista sekä riittävästä kielitaidosta. Yhteistyöosaamiseen liittyy moniammatillisuus, työyhteisötaidot ja yhteistoimintaosaaminen. Lisäksi tarvitaan toimintakyvyn ja toimintaympäristön arviointiosaamista sekä ennakointi- ja muutososaamista.

Yhteistä osaamisen ennakointitietoa tarvitaan

Työpajoihin osallistuneet kokivat, että sote-alan ammattilaisen osaamisen ennakointitietoa voidaan tuottaa eri organisaatioista yhteiseen käyttöön. ELY-keskuksen työllistymisen seuranta koettiin tärkeäksi tiedoksi osaamisen ennakoinnin ja koulutusten suunnittelua varten. Pohjois-Pohjanmaan liiton tiedot esimerkiksi eläkkeelle jäävien määristä, väestöennusteista, muuttotappioista tai -voitoista sekä syntyvyydestä koettiin tärkeiksi tiedoiksi. Kansallisen hoitotyön vertaiskehittämishankkeen (HoiVerKe) tilastot hoitotyösensitiivisestä laadusta koettiin olevan sellaista tietoa, joka auttaisi kohdentamaan osaamista oikeaan suuntaan.

Koulutuksen laadunvarmistuksen näkökulmasta esimerkiksi sairaanhoitajien valtakunnallisista niin sanotuista loppukokeista saatua tietoa voitaisiin jakaa yhteiseen käyttöön. Lisäksi tuotiin esille, että sosiaali- ja terveysalan palveluorganisaatioiden harjoittelupaikkojen määrät tulisi kartoittaa ennen kuin koulutusorganisaatioiden aloituspaikkoja lisätään.

Korkeakoulut keräävät vuosittain opiskelijoiden uraseurantatietoja ja opiskelijapalautetta siitä, miten koulutus vastaa heidän osaamistarpeisiin. Näitä tietoja tulisi hyödyntää osaamisen ennakoinnissa yhteistyössä palveluorganisaatioiden kanssa, jotta varmistutaan tutkintoon johtavan koulutuksen ja täydennys- ja lisäkoulutuksen osuvuudesta työelämän tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Osaamisen ennakoinnin yhteistyöhön tarvitaan vastuunjakoa

Työpajaan osallistuneet kokivat, että sote-alan ammattilaisten osaamista voitaisiin ennakoida yhteistyössä kehittämällä yritys- sidosryhmä- ja verkostoyhteistyötä. Yhteistyössä tulee määrittää ja nimetä vastuuhenkilöt sekä heidän roolinsa ja tehtävänsä. Osallistujat ehdottivat osaamisen ennakointia omaksi erilliseksi vastuualueeksi, jolloin toiminta olisi järjestäytynyttä. Myös digitalisaation hyödyntämistä ja rohkeutta visioida yhdessä toivottiin enemmän.

Koulutusorganisaatioiden sekä sote-alojen palveluorganisaatioiden välistä yhteistyötä pidettiin tärkeänä osaamisen ennakoinnissa. Täydennyskoulutusten ja myös tutkintoon johtavien koulutusten yhteinen suunnittelu ja toteutus eri sidosryhmien välillä koettiin tärkeäksi yhteistyömuodoksi osaamisen ennakoinnissa. Moniammatillisten ja monialaisten opintojen suunnittelu yhteistyössä koettiin merkitykselliseksi. Opettajien työelämäjaksot koettiin mahdollisuudeksi osaamisen ennakointiyhteistyössä.

Osaamisen ennakointi osaksi osaamisen kehittämisen toimintamallia

Sote-alan ammattilaisten osaamisen ennakointitiedon jakaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa todettiin tärkeäksi ja tarpeelliseksi osaksi OSMU-hankkeen kehittämää osaamisen kehittämisen toimintamallia. Osaamisen ennakointifoorum tullaan kirjaamaan kehitettävään toimintamalliin ja se järjestetään jatkossa vuosittain alueellisena yhteistyönä Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueella.


Tuomikoski Anna-Maria, yliopettaja, projektipäällikkö
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Karsikas Eevi, hankekoordinaattori
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Jarva Erika, tohtorikoulutettava, hanketyöntekijä
Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Oikarinen Anne, yliopistonlehtori
Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Mikkonen Kristina, professori
Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Kääriäinen Maria, professori, asiantuntija
Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö / Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Meriläinen Merja, sairaalaylihoitaja, projektipäällikkö
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, POP Sote

Jounila-Ilola Päivi, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Saarnio Reetta, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Koivunen Kirsi, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö



Hankkeen muut julkaisut Oamk Journalissa

Lähteet

[1] Otala, L. 2008. Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu. Porvoo: WS Bookwell Oy.

[2] Puhakka, A., Sihvo, P., Väyrynen, K., Häkkinen, M. & Kukkonen, T. 2011. Osaamisen hallinnan työkirja. eOsmo-hanke. Hakupäivä 10.3.2022. http://eosmo.pkamk.fi/tyokirja/tyokirja-johdanto.html

[3] Lunden, A., Teräs, M., Kvist, T. & Häggman-Laitila, A. 2017. A systematic review of factors influencing knowledge management and the nurse leaders’ role. Journal of Nursing Management 25 (6), 407–420. Hakupäivä 10.3.2022. https://doi.org/10.1111/jonm.12478

[4] Wu, I. & Hu, Y. 2012. Examining knowledge management enabled performance for hospital professionals: A dynamic capability view and the mediating role of process capability. Journal of the Association for Information Systems 13 (12), 976–999. Hakupäivä 10.3.2022. http://dx.doi.org/10.17705/1jais.00319

[5] Sivonen, S. & Pouru, L. (toim.) 2014. Osaamien ennakointi kuntapalveluissa. Loppuraportti. KT Kuntatyönantajat, Helsinki. Hakupäivä 10.3.2022. https://julkaisut.kt.fi/978-952-293-153-5