Toimiva digitaalinen palvelu -työpajoissa opiskelijat suorittivat asiantuntija-arviointeja case-yritysten verkkosivuille ja sovelluksille. Käytettävyysarviointi pohjautui työpajojen avuksi toteutettuun työkirjaan ja evaluointikortteihin. Osallistujat olivat Oulun ammattikorkeakoulun visuaalisen suunnittelun, journalismin ja tietotekniikan opiskelijoita. Opiskelijoiden ja yritysten edustajien positiiviset kokemukset työtavasta kannustavat jatkamaan ja kehittämään yhteiskehittämisen työpajoja osana opetusta jatkossakin.

Tässä artikkelissa käydään läpi MADE-hankkeessa kerättyjä kokemuksia kahdesta Toimiva digitaalinen palvelu -hybridityöpajasta, joissa tuotettiin yritysten digitaalisten tuotteiden käytettävyyden evaluointeja. Työpajoista kerättiin palautetta opiskelijoilta ja yrittäjiltä. Lisäksi artikkelissa jaetaan heidän kokemuksiaan työskentelyyn osallistumisesta.

Työpajat toteutettiin yhteistyössä hankkeen henkilöstön, opiskelijoiden ja case-yritysten kanssa. Työpajaan osallistuneiden opiskelijoiden koulutustausta oli visuaalinen suunnittelu, journalismi ja tietojenkäsittely. Kahteen erilliseen työpajaan osallistui yhteensä 20 opiskelijaa, joilla oli jonkin verran aikaisempaa kokemusta verkkosivujen suunnittelusta. Yritysten toimeksiannot kerättiin hankkeen toimesta markkinoimalla työpajaa sosiaalisessa mediassa, verkkosivuilla ja uutiskirjeessä. Valitut toimeksiannot sisälsivät erilaisia digitaalisia tuotteita verkkosivuista mobiilisovelluksiin. Osallistuneiden yritysten toimialoja olivat muun muassa matkailu-, konsultointi-, markkinointiviestintä-, vähittäiskauppa- ja hyvinvointipalvelut.

Tällä työpajakonseptilla (kuvat 1–4) voidaan haluttaessa toistaa samansisältöinen, nopea ja ketterä evaluointi digitaalisen palvelun käytettävyydestä sekä kehittää mallia eteenpäin. Käytettävyys on osa käyttökokemusta, jonka avulla parannetaan tuotteen ja käyttäjän välistä tehokasta ja miellyttävää vuorovaikutusta. Jakob Nielsenin mukaan hyvän käytettävyyden muodostavat käyttötilanteen opittavuus, virheettömyys, muistettavuus, tehokkuus ja miellyttävyys. [1] ISO-standardin mukaan tähän lisättiin myös tuottavuus. [2] Tuotteiden käytettävyyttä arvioidaan esimerkiksi käytettävyystestien ja asiantuntija-arvioiden pohjalta. Hyvän käyttäjäkokemuksen pyrkimyksenä on parantaa digitaalisen palvelun käyttöä [3].

KUVAT 1–4. Työpajojen tunnelmia (kuvat avautuvat isommaksi klikkaamalla, kuvat: Nina Patrikka ja Johanna Pihlajamaa).

Työpajojen kulku ja sisältö

Toimiva digitaalinen palvelu -työpajojen pääpaino oli mikroyritysten digitaalisten tuotteiden käyttöliittymien evaluoinnissa [4], joka pohjautuu asiantuntija-arviointiin. Evaluoinnin aikana pyrittiin kiinnittämään huomiota seikkoihin, jotka vahvistavat tuotteen hyödyllisyyttä ja helppokäyttöisyyttä. Lisäksi arvioinnin aikana oli mahdollista löytää myös palvelun jatkokehitysideoita.

Molemmat työpajat olivat laajuudeltaan kolme tai neljä päivää. Ne toteutettiin hybridimallilla koronapandemiatilanteen takia. Fasilitoinnissa oli mukana kahdesta kolmeen henkilöä, ja tähän liittyi käytännön järjestelyjen lisäksi opiskelijaryhmien ohjausta. Työpajatyöskentelyn avuksi luotiin työkirja, joka ohjeisti ryhmiä etenemisessä, sekä sisälsi evaluointikortit (kuvat 5 ja 6) käytettävyyden arviointiin. Kortit pohjautuvat heuristiseen arviointiin sisältäen käytettävyysperiaatteita eri käyttöliittymän osa-alueista, kuten visuaalisista elementeistä, navigoinnista sekä sisällöstä [5].

KUVAT 5 ja 6. Työkirja ja evaluointikorttien näkymiä (kuvat avautuvat isommaksi klikkaamalla, kuvat: Nina Patrikka).

Osana työpajan ohjelmaa järjestettiin webinaarien muodossa asiantuntijapuheenvuoroja saavutettavuudesta sekä käyttöliittymien trendeistä. Niiden tarkoituksena on inspiroida sekä syventää yritysten henkilöstön ja opiskelijoiden tietoa eri aihealueista.

Työpajaan valittuja yrityksiä pyydettiin valmistelemaan opiskelijaryhmälle lyhyt esitys yrityksestä sekä evaluoitavasta tuotteesta. Esityksissä tarkasteltiin muun muassa, mihin tarkoitukseen tuotetta käytetään, ketkä ovat sen pääkäyttäjät ja mihin arvioinnissa tulisi erityisesti keskittyä. Lisäksi yritykset saivat esittää toiveita sisällöstä. Niitä olivat esimerkiksi parannusehdotukset uusista ratkaisuista.

Jokainen kahden tai kolmen hengen opiskelijatiimi valitsi ryhmälleen sopivan toimeksiannon. Työpajapäivien aikana ohjaajat mentoroivat ryhmiä ja olivat läsnä myös katselmoinnin aikana. Muutama opiskelija osallistui työskentelyyn kokonaan etänä. Opiskelijoita kannustettiin olemaan itsenäisesti yhteydessä toimeksiantajaan mahdollisten tarkennuksien ja avoimien kysymysten osalta. Työskentelyn aluksi luotiin tuotteen käyttäjästä kuvitteellinen persoonakuvaus (kuva 7), joka auttoi opiskelijoita tekemään taustatutkimusta sekä asettumaan loppukäyttäjän asemaan. Lisäksi opiskelijat kartoittivat yrityksen mahdollisia kilpailijatuotteita tai -yrityksiä.

Kuvakaappaus persoonakortista.
KUVA 7. Persoonakortti (kuva avautuu isommaksi klikkaamalla, kuva: Minna Virkkula ja Nina Patrikka).

Työpajan viimeisenä päivänä tuotteeseen liittyvät käytettävyyslöydökset esiteltiin toimeksiantajille. Useimmat niistä liittyivät palvelun saavutettavuusongelmiin, hakukonelöydettävyyteen, palvelun rakenteen kehittämiseen, tuotteen visuaalisten elementtien parantamiseen tai sivuston sisäisten linkkien toiminnallisuuteen [5].

Esitysten aikana ryhmät saivat heti suoraa palautetta yritykseltä ja ohjaajilta. Lisäksi löydöksistä ja kehityskohteista keskusteltiin yrityksen edustajan kanssa. Samalla opiskelijat harjoittelivat työn tulosten esittelyä asiakkaalle ja palautteen vastaanottamista.

Mitä opittiin?

Pyysimme kahta opiskelijaa kertomaan omista kokemuksistaan työpajatyöskentelystä. Alla olevissa kappaleissa he käyvät läpi sekä omaa että ryhmältä kerättyä palautetta.

Visuaalisen suunnittelun opiskelijan palautetta työpajaan osallistumisesta

Työpaja oli kokonaisuudessaan hieno kokemus. Se tarjosi oppimiskokemuksen erityisesti asiakastyöstä sekä ryhmätyöstä. Kohdeyritykset olivat mielenkiintoisia, ja sain niistä riittävästi tietoa. Yrityksissä oli mielestäni tarpeeksi vaihtelua, mikä teki ryhmien esitelmistä mielenkiintoisia ja opettavaisia. Oli hyvä, että yrittäjät olivat itse kertomassa yrityksistään sekä tavoitteistaan työpajan suhteen. Työskentelyyn suhtautuu paremmalla motivaatiolla, kun työtä tekee oikealle yritykselle.

Työpajan työskentelytapa tarjosi erinomaisen kokemuksen asiakastyöstä, mitä toivottavasti tulevaisuudessa teen enemmän. Saamastamme työkirjasta oli paljon hyötyä arviointeja tehdessämme. Evaluointikortit antoivat työlle selkärangan, jonka ympärille oli helppo rakentaa kattava arvio. Kolmen päivän työpaja oli mielestäni sopivan pituinen. Työskentely oli tiivistä ja aikaa arvion tekemiseen oli tarpeeksi. Oli mukavaa, että työpaja oli toteutettu ryhmätehtävänä. Tämä tarjosi mahdollisuuden keskusteluun sekä ryhmätyötaitojen kehittämiseen. Ryhmien koot olivat sopivat ja kaikki pääsivät hommiin. Koulussa saisi mielestäni olla enemmänkin työpajatyylisiä, asiakastyönä toteutettavia tehtäviä. Tästä hyötyivät sekä yrittäjät että opiskelijat.

Laitoin ryhmälle viestiä pyytäen palautetta aiemmasta työpajasta, johon suuri osa meistä osallistui. Sain vastauksen Oonalta ja Jennyltä. Molempien palaute oli positiivinen. Oona toivoi enemmän työpajan tyylistä yhteistyötä yritysten kanssa opetuksessa. Yhdellä opettajalla ei olisi pärjännyt, eli ryhmän kokoon nähden opettajien määrä oli hyvä. Oonan mielestä työskentely oli mukavaa eikä tuntunut kouluhommalta, vaikka työ saattoi venyä iltaan asti. Viimeisen päivän herkut saivat myös kiitosta. Jennyn mielestä työpaja oli aika intensiivinen, mutta kesto oli ihan hyvä. Ryhmiä olisi voinut sekoittaa, jotta olisi päässyt työskentelemään muidenkin kuin tuttujen kanssa. Ohjeistus oli riittävää, ja työpaja oli hyvä ikkuna päästä kokemaan käytännössä työelämän tilanne, joten ei haittaisi, vaikka työpajan tyylistä opetusta olisi enemmänkin.

Journalistiopiskelijan kokemus osallistumisesta työpajaan

Kurssi oli napakka, ja tieto siitä, mihin olen osallistumassa, tuli jo sähköposteissa esille. Mielestäni saimme tarpeeksi tietoa kohdeyrityksestä. Ohjaus oli suoraviivaista ja esittelyt yrityksistä selkeät, mitä he haluavat ja miksi. Nopeasti toimeen tarttuminen ja itse tutkiminen oli tärkeää. Työpajan työskentely oli mielestäni sujuvaa ja fokus pysyi asiassa. Case-yritykset olivat kaikki erilaisia, ja minusta tekijät projekteihin löytyivät tosi helposti. Itse ohjauduin perehtymään Peaceful-yritykseen, sillä se oli mielestäni kiinnostava, syvällinen ja uudenlainen. Työkirjasta ja evaluointikorteista oli paljon hyötyä. Aloitimme parini kanssa työskentelyn omien havaintojemme pohjalta, ja sitten siirryimme kertaamaan korttien ohjeita ja kysymyksiä. Niistä löytyi paljon hyviä pointteja ja ohjeita, joita emme olleet itse ajatelleet. Näin saimme täydennettyä omaa projektiamme. Säästin kortit mahdollista myöhempää tarkoitusta varten.

Alun perin osallistuin kurssille, koska ajattelin sen olevan sopivan lyhyt ja kiinnostava ja se kävi hyvin omaan opiskeluaikatauluuni. Vaikka ensiajatus oli opintopisteiden kerryttäminen nopeasti ja helposti, huomasin pian, että kurssi on todella mielenkiintoinen, erilainen ja hyödyllinen. Sain lisää oppia myös esimerkiksi saavutettavuusasioista. Oli kivaa, että kurssilla oli ohjausta, mutta myös itsenäistä työskentelyä. Tasapaino oli sopiva. Koin ohjauksen olleen riittävää. Välipalaveri kurssin aikana oli tarpeellinen, sillä sen ansiosta projektia pystyi vielä muokkaamaan ennen kuin esittelimme ne yrityksille. Siinä myös varmistui, että olemme tehneet työn oikein ja perusteellisesti. Aikataulu oli sopivan löyhä, mutta kuitenkin sellainen, että projekti tuli tehtyä hyvin rivakasti. Hanke oli mukava ja omista opinnoistani poikkeava. Mukana oli eri opiskelijoita kuin yleensä kursseillani. Kurssilla oli mielestäni hyödyllistä tietoa kulttuurialan alan opiskelijoille esimerkiksi markkinoinnista. Case-yrityksen yrittäjä arvosti huomioitamme, ja olimme asioissa samoilla linjoilla.

Millaisia tuloksia saavutettiin?

Case-yritysten palautteessa kysyttiin, miten yrittäjät kokivat yhteistyön ja millainen oli opiskelijoiden tuottamien raporttien sisältö. Pääosin kaikki yritysten edustajat pitivät työpajaa erittäin hyödyllisenä. He olivat tyytyväisiä opiskelijoiden työskentelyyn ja tuloksiin. Heidän mielestään myös opiskelijaryhmien tekemät parannusehdotukset olivat hyödyllisiä ja konkreettisia. Alla muutamia kommentteja osallistuneilta yrityksiltä.

Työpaja vastasi odotuksia ja johti jopa yhteistyöhön opiskelijoiden kanssa tulevaisuudessa.

Halusin uusia ideoita sovellukseen. Odotukseni ylittyivät suunnittelun ja käyttöliittymän osalta.

Voin lähes suoraan käyttää palautetta verkkokaupan parantamiseen.

Kehitysideoita työpajatyöskentelyyn

Kerätyn palautteen perusteella työpajatyöskentely työkirjan ja evaluointikorttien avulla koettiin mielekkääksi. Yritykset näkivät saavansa parannusehdotuksien kautta konkreettista hyötyä omaan tuotteensa kehittämiseen. Opiskelijat kokivat saavansa uutta oppia käytännön tekemisen kautta sekä taitoja asiakastyöstä ja ryhmässä toimimisesta. Työpajan suunnittelu ja toteuttaminen oli ensimmäisen kerran jälkeen nopea ja helppo toistaa.

Menetelmällä löydettiin tehokkaasti isoimmat käytettävyyshaasteet suhteutettuna työhön käytettyihin resursseihin. Evaluointikortteja oli helppo käyttää muistikirjatyyppisesti. Ne soveltuivat sekä mobiilisovellusten että verkkosivujen arviointiin. Verkkokaupan evaluoinnin osalta kortteja tulisi vielä kehittää eteenpäin. Raportointi oli yksi prosessin aikaa vievin osa, ja siihen olisi hyvä jatkossa miettiä nopeasti käytettävä mallipohja.

Järjestämisen haasteena oli työpajojen ajoittaminen opiskelijoiden lukujärjestykseen niin, ettei se aiheuttanut liikaa kuormitusta. Lisäksi hybridimuotoisen työpajan järjestäminen on aina vaativaa, koska väistämättä etäosallistujien kokemus jää vajavaiseksi. Parannusehdotuksina nousi tulosten esittelyyn käytettävän ajan ja henkilökohtaisen ohjauksen lisääminen. Tulevaisuudessa hankkeen työkirjaa sekä työpajamuotoista opiskelijayritysyhteistyötä pyritään kehittämään ja ottamaan osaksi opintojaksoja.

Virkkula Minna, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yksikkö

Nina Patrikka, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Kulttuurialan yksikkö

Laamanen Minna, opiskelija (journalismi)
Oulun ammattikorkeakoulu, Kulttuurialan yksikkö

Kaikkonen Lauri, opiskelija (visuaalinen suunnittelu)
Oulun ammattikorkeakoulu, Kulttuurialan yksikkö

Made in Maaseutu -hanke

Made in Maaseutu – markkinointi- ja designosaamista maaseutuyrityksille -hankkeessa (EMR) oppilaitokset ja mikroyritykset kehittävät yhdessä yritysten liiketoimintaa kolmessa eri teemassa:

1. asiakaskokemus
2. sisällöntuotanto 
3. visuaalinen suunnittelu.

Rahoittaja: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta 

Toteutusaika: 1.8.2019–30.6.2022


Hankkeen kaikki julkaisut Oamk Journalissa

Lähteet

[1] Garrett, J. 2003. The Elements of User Experience: User-Centered Design for the Web, 18–19.

[2] ISO DIS 9241-11:2018. Ergonomics of human-system interaction — Part 11: Usability: Definitions and concepts. Hakupäivä 8.3.2022. https://www.iso.org/standard/63500.html

[3] Harley A. 2018. UX Expert Reviews. Nielsen Norman Group. Hakupäivä 8.3.2022. https://www.nngroup.com/articles/ux-expert-reviews/

[4] Nielsen, J. 1994. 10 Usability Heuristics for User Interface Design. Nielsen Norman Group. Hakupäivä 8.3.2022. https://www.nngroup.com/articles/ten-usability-heuristics/

[5] Patrikka, N., Virkkula, M. & Ålander, H. 2021. New Approach of Usability Assessment in Collaboration Among Media Students. The Barcelona Conference on Art, Media & Culture (BAMC2021). BAMC2021 Virtual Presentations. Hakupäivä 1.4.2022. https://submit.iafor.org/submission/submission61683