Takaisin kokoomateoksen etusivulle

Tulevaisuudessa tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuehdotuksia, jotta nykyisiin ja tuleviin asiakastarpeisiin sekä ammattilaisten osaamisen kehittämiseen voidaan vastata paremmin. Yhdessä ammattilaisten, sairastuneiden, läheisten, opettajien ja esihenkilöiden kanssa innovoitiin vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia aivoverenkiertohäiriön hoitopolulla tunnistettuihin haasteisiin. Lisäksi muodostettiin asiakasarvolupaus, joka kiteyttää hoitopolun arvon sairastuneille ja läheisille.

Palvelumuotoilu voidaan nähdä palveluiden uudistamisen mahdollistajana [1]. Sen avulla voidaan tuottaa markkinoille uusia palveluita sekä kehittää olemassa olevia palveluita paremmin asiakkaiden ja palveluntarjoajien tarpeita vastaaviksi [1] [2].

Palvelumuotoilun suunnitteluvaihe jakautuu ideointiin ja konseptointiin sekä palvelujen prototypointiin. Suunnitteluvaiheen ideoinnin ja konseptoinnin tarkoituksena on ideoida ja kuvata ratkaisuja kerrytettyyn ymmärrykseen, tunnistettuihin mahdollisuuksiin ja tehtyihin rajauksiin perustuen yhdessä kohderyhmän kanssa [3] Suunnitteluvaiheeseen kuuluvan prototyponointi eli ensimmäinen malli kehitettävästä palvelusta toteutetaan myöhemmin osana OSMU-hankkeen järjestämää koulutuskokonaisuutta keväällä 2022.

Suunnitteluvaiheen tarkoituksena oli innovoida ratkaisuedotuksia AVH-hoitopolun kehittämiseksi sekä arvioida ehdotuksien toteuttamiskelpoisuutta sairastuneiden, läheisten, ammattilaisten, opettajien ja esihenkilöiden kanssa. Ideoinnin pohjana hyödynnettiin palvelumuotoiluprosessin aikaisemmissa vaiheessa syntynyttä ymmärrystä asiakastarpeista [1]. Lisäksi tarkoituksena oli mallintaa uudistettu hoitopolku sekä määrittää sote-alan vaativia tehtäviä hoitavien ammattilaisten koulutustarpeita ja hoitopolulla vaadittavaa osaamista.

Suunnitteluvaiheen tehtävänä oli:

  1. Selvittää ja kuvata sairastuneiden, läheisten, ammattilaisten, opettajien ja esihenkilöiden näkemykset ja ideat AVH-hoitopolun vaihtoehtoisten ratkaisujen kehittämiseksi.
  2. Mallintaa AVH-hoitopolku, sairastuneiden, läheisten, ammattilaisten, opettajien ja esihenkilöiden näkökulmasta PPSHP:ssä, Oulun kaupungissa ja Oulunkaaressa.
  3. Määrittää ammattilaisten koulutustarpeita ja AVH-hoitopolulla vaadittavaa osaamista.

Hyvästä ideasta voi tulla kehno lopputulos, huonosta taas loistava

Suunnitteluvaiheessa syksyllä 2021 järjestettiin kolme kolmen tunnin pituista innovaatiotyöpajaa etäyhteyksin. Ensimmäinen ja toinen työpaja olivat toteutukseltaan samanlaisia, kun taas kolmas poikkesi edellisistä.

Ensimmäiseen työpajaan osallistui ammattilaisia, esihenkilöitä, sairastuneita ja läheisiä Oulunkaaren alueelta (n = 17) ja toiseen työpajaan Oulun kaupungin alueelta (n = 13). Kolmanteen työpajaan osallistui ammattilaisia, sairastuneita, läheisiä, esihenkilöitä ja opettajia koko Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueelta (n = 18). Yhteensä työpajoihin osallistui syksyn aikana 48 henkilöä.

Suunnitteluvaiheen ensimmäisen ja toisen innovaatiotyöpajan tarkoituksena oli kuvata sairastuneiden, läheisten, ammattilaisten, opettajien ja esihenkilöiden ratkaisuehdotuksia AVH-hoitopolun kehittämiseksi. Työpajoissa työskentely alkoi esitellen määrittely- ja tutkimusvaiheessa mallinnettua hoitopolkua, jota täydennettiin innovaatiotyöpajoissa yhdessä osallistujien kanssa.

Hoitopolun nykytila pyrittiin kuvaamaan tarkoituksenmukaisella tarkkuudella. Mallin käyttötarkoitus ratkaisee, miten yksityiskohtaisesti kuvaus tehdään [3]. Tässä palvelumuotoiluprosessissa kuvattiin aivoverenkiertohäiriötä sairastavan hoitopolun varrella olevat toimijat PPSHP:ssä, Oulun kaupungissa ja Oulunkaaressa sairastumisesta ensimmäiseen kontrollikäyntiin. (Kuvio 1.)

Kuvio toimijoista. Ensihoidossa ensihoitoyksikkö, lääkäriyksikkö ja ensivasteyksikkö. Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa päivystys, kuvantaminen, leikkausosastot, teho- ja valvontaosastot, vuodeosastot, vaativan kuntoutuksen osasto ja apuvälinekeskus. Oulun kaupungilta. AVH-koordinaattori, Oulun kaupunginsairaala, sosiaalipalvelut, vammaispalvelut, KOTAS, kotikuntoutus, kotihoito, kuntoutuspalvelut, palvelutalot ja hoivakodit, ensitietopäivät ja TIA-ryhmät. Oulun kaupungin Oulunkaaren AVH-koordinaattori, Oulunkaarelta AVH-koordinaattori, terveysasemien hoito-osastot, palvelutalot ja hoivakodit, sosiaalipalvelut, vammaispalvelut, kotihoito, kuntoutuspalvelut, kotikuntoutus, muita kela, vakuutusyhtiöt, kutoutuskeskukset, yksityiset palveluntuottajat, kolmannelta sektorilta järjestöt esimerkiksi aivoliitto, neljänneltä sektorilta esimerkiksi someryhmät ja yhdistykset. Kontrollikäynnin yhteydestä hyvinvointikeskukset, terveyskeskukset ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin poliklinikat.
KUVIO 1. Toimijat mallinnetun hoitopolun varrella (kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla).

Työpajojen toisessa vaiheessa osallistujat jaettiin kolmeen ennalta määriteltyyn ryhmään. Jokaisessa ryhmässä toimi kaksi OSMU-hankkeen edustajaa fasilitaattoreina, joiden tehtävä oli tukea ryhmän ajattelua, edistää yhdessä tekemistä sekä kirjoittaa muistiin asioita. Pienryhmätyöskentelyt alkoivat tutustumalla asiakasprofiileihin, joiden avulla lisättiin asiakasymmärrystä sekä lisäksi profiilit auttoivat tunnistamaan paremmin kriittiset pisteet asiakaskokemuksen näkökulmasta [4]. Työskentelyn tarkoituksena oli miettiä yhdessä, mitä hoitopolkuun liittyviä odotuksia ja murheita kyseisellä sairastuneella on, mitä ongelmakohtia hän kohtaa sekä mitä tavoitteita hänellä on.

Keskustelun jälkeen ideoitiin mahdollisia uusia toimintatapoja ja ratkaisuehdotuksia hoitopolulla tunnistettuihin haasteisiin käyttäen virtuaalista Padlet-alustaa (kuvio 2). Ideoinnissa tarkoituksena ei ollut miettiä, onko innovaatiot mahdollista toteuttaa, vaan korostettiin, että saadut ideat eivät ole yhtä kuin valmis suunnitelma. Osallistujia kannustettiin ideoimaan ratkaisuja mahdollisimman paljon, koska suuresta määrästä ideoita löytyy todennäköisesti ongelmanratkaisun kannalta merkittäviä osia [3]. Hyvästä ideasta voi tulla kehno lopputulos, sen sijaan huonolta vaikuttava ajatus voikin olla alku loistavalle idealle hoitopolun kehittämiseksi.

Kuviossa on AVH-sairastuneen hoitopolun haasteet Pohjois-Pohjanmaan sote-tuotantoalueella. 1. Kansalaisten ennaltaehkäisevän elintapaohjauksen lisääminen ja uusiutumisriskin vähentäminen. 2. Oireiden tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen (kansalaiset ja ammattilaiset). 3. Sairastuneen ja läheisten tukeminen sekä aktiivisen roolin edistäminen. 4. Tiedonkulun edistäminen. 5. Yhteistyön tiivistäminen kolmannen sektorin kanssa. 6. Oikea-aikaisen hoidon ja kuntoutuksen mahdollistaminen ja tukeminen. 7. Palveluiden pirstaleisuus. 8. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus.
KUVIO 2. AVH-sairastuneen hoitopolun haasteet (kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla).

Padlet-työkalu mahdollisti työpajoissa osallistujien aktivoinnin ja teki työskentelystä innostavampaa. Kaikki ideat ja innovaatiot kirjattiin muistiin ja niitä tarkasteltiin tasapuolisesti (kuvio 3). Työpajatyöskentelyyn pyrittiin luomaan mahdollisimman positiivinen ja kannustava ilmapiirin, jotta hulluimpiakin ideoita saataisiin esille. Työskentelyn tuloksena kerättiin yhteensä yli 100 innovatiivista ratkaisuehdotusta AVH-hoitopolun kehittämiseksi Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueelle.

Lopuksi kaikki pienryhmät palasivat takaisin yhteen ja tulokset esiteltiin muille sekä äänestettiin, mitkä innovaatiot olivat osallistujien mielestä parhaita. Osallistujat saivat antaa tähtiä (1–5) sen mukaan, kuinka hyvä idea oli. Yksi tähti = huono idea ja viisi tähteä = hyvä idea. Näin tunnistettiin yhdessä parhaat idea, joiden kehittämisistä myöhemmin kolmannessa innovaatiotyöpajassa jatkettiin.

Kuviossa on ratkaisuehdotuksia hoitopolulla tunnistettuihin haasteisiin. Kaikenikäisten kansalaisten valistaminen AVH:n riskitekijöistä. Säännölliset AVH-tietoiskut eri kanavissa. AVH:tä ennaltaehkäisevän elintapaohjauksen tueksi digitaalisia palveluita. Matalan kynnyksen oirekartoitus. Tiedon lisääminen AVH:n ensioireista. Kuntoutuksen tarpeen arviointi oikea-aikaisesti ja systemaattisesti. Henkisen ensiavun tiimin perustaminen. Ohjeistusta ja opastusta läheisille, mitä he voivat tehdä sairastuneen tukemiseksi läpi hoitopolun. Läheisten mukaanotto tiedon välittämisen hetkiin. Kanta-järjestelmän kehittäminen edelleen sujuvan tiedonkulun takaamiseksi. Nimetään vastuutaho, jolla tieto sairastuneen koko hoito- ja kuntoutusprosessista. Aivoliitto vahvemmin mukaan hoitopolulle. Nimetty tukihenkilö sairastuneille, joilla ei ole omaisia tai läheisiä esimerkiksi Aivoliitosta. Yhteistyön lisääminen eri ammattilaisten ja organisaatioiden kesken. Alueellisen yhteiskehittämisen lisääminen. Yhtenäisesti sovitut käytännöt tiedonkulusta yksiköiden ja organisaatioiden välillä. Olemassa olevien digitaalisten järjestelmien parantaminen ja monipuolistaminen.
KUVIO 3. Esimerkkejä ratkaisuehdotuksista hoitopolulla tunnistettuihin haasteisiin (kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla).

Suunnitteluvaiheen kolmas innovaatiotyöpaja poikkesi edellisistä kahdesta työpajasta. Siinä tarkoituksena oli arvioida hoitopolun haasteisiin innovoituja ratkaisuehdotuksia yhteistyössä asiantuntijoiden, palvelun tarjoajien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa sekä määritellä yhdessä ammattilaisten koulutustarpeita ja osaamista AVH-hoitopolun varrella. Työpaja alkoi mallinnetun hoitopolun tarkastelulla, jolloin edelleen lisättiin ja tarkennettiin toimijoita hoitopolulla (kuvio 1).

Tämän jälkeen työskentely jatkui yhdessä käyttäen Value proposition canvasta eli asiakasarvokarttaa (kuvio 4). Asiakasarvokartta kiteyttää palvelun tuottaman arvon asiakkaalle arvolupauksen muodossa. Se auttaa pohtimaan niitä konkreettisia keinoja, joilla palvelu vastaa asiakkaan tarpeita sekä auttaa tunnistamaan palveluun liittyvät hyödyt ja uhraukset [3].

Kuviossa on vasemmalla kolme palloa. 1: Hyödyntuottajat. Oikea-aikainen hoidon tarpeen arviointi ja kuntoutus, läheisten huomioiminen hoitopolun joka vaiheessa, ammattilaisilla ymmärrys toisten ammattilaisten työstä ja hoitopolusta, jatkuva osaamisen kehittyminen. 2. Palvelu: Yksilöllinen, ihmislähtöinen, sairastuneen ja läheiset osallistava hoitopolku. 3. Murheiden poistajat: Sujuva tiedonsiirto, selkeä vastuunjako, sairastuneen ja läheisten informointi läpi hoitopolun, nopea hoitoon ja kuntoutukseen pääsy. Oikealla kuvassa kolmeen osaan jakautunut piirakka, jossa hyödyt, murheet ja asiakasprofiilit. Hyötyjä ovat ammattilaisten osaava ja ammatillinen ote, läheisten merkitys ja läheisten huomioiminen. Murheita ovat tiedonkulun haasteet, palveluiden pirstaleisuus, läheisten huomioiminen, pelko ja epätietoisuus sekä hoidon ja kuntoutuksen aloituksen viivästyminen. Asiakasprofiilit ovat: Pekka Ponnistelija, Taina TAistelija, Sanna Selviytyjä, Ismo Itsenäinen, toimintakyvyn parantuminen, ylläpitäminen, työkyky ja tasapainoinen elämä.
KUVIO 4. Asiakasarvokartta kiteyttää palvelun arvon (kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla).

Asiakasarvokartan työstämistä ei aloitettu työpajassa tyhjästä vaan OSMU-hankkeen työntekijät olivat työstäneet alustavan version asiakasarvokartasta, josta yhdessä keskusteltiin ja kehitettiin eteenpäin. Työpajassa pohdittiin muun muassa, millaisia tavoitteita sairastuneilla on, millaisia murheita ja haasteita saattaa olla sekä mitä asiakas toivoo ja odottaa saavansa palvelun avulla. Asiakasarvokartan avulla muodostettiin hoitopolun arvolupaus ”Yksilöllinen, ihmislähtöinen, sairastuneen ja läheiset osallistava hoitopolku”.

Lopuksi vielä ennen pienryhmiin jakautumista tarkasteltiin yhdessä kehittämisideoita, joita kahdessa edellisessä innovaatiotyöpajassa oli noussut esille. OSMU-hankkeen työntekijät olivat työstäneet ideoita edelleen eteenpäin ryhmitellen niitä hoitopolun vaiheiden mukaan.

Tämän jälkeen jakauduttiin kolmeen ennalta määriteltyyn pienryhmään. Tarkoituksena oli Padlet-työkalua apuna käyttäen miettiä, mikä ja miten olisi mahdollista toteuttaa kahdessa edellisessä työpajassa nousseet ratkaisuehdotukset tunnistettuihin haasteisiin sekä määrittää hoitopolulla vaadittavaa osaamista. Osallistujia pyydettiin värikoodaamaan ideat sen mukaan (vihreä = toteutettavissa, keltainen = osittain toteutettavissa, punainen= ei toteutettavissa), mitkä ideat ovat tärkeitä ja mitkä mahdollista toteuttaa, sekä kirjoittaa tähän perustelut. Värikoodauksen jälkeen keskusteltiin yhdessä ”vihreistä” ehdotuksista. Pohdittiin muun muassa, miten ideoita voisi lähteä toteuttamaan omissa organisaatioissa, mitä idean toteutus edellyttää sekä kenen tai keiden tulisi ottaa vastuuta idean toteutuksesta.

Työpajan lopuksi palattiin taas yhteiseen tilaan ja jaettiin ajatukset pienryhmätyöskentelystä. Lisäksi pohdittiin muun muassa, minkälaista osaamista sote-alan vaativia tehtäviä hoitavilta ammattilaisilta AVH-hoitopolulla vaaditaan sekä koulutusmahdollisuuksia, joita vaadittavan osaamisen kehittämiseksi tulisi olla tarjolla.

Yhteenvetona työpajassa toteutettiin lopuksi sanapilvi, jossa osallistujat kirjoittivat ylös, kuinka kukin omalta osaltaan lunastaisi arvolupauksen (kuvio 5).

Kuvion 5 otsikko on arvolupaus: yksilöllinen, ihmislähtöinen, sairastuneen ja läheiset osallistava hoitopolku. Miten lunastat arvolupauksen. Sanapilvessa keskellä teksti kehittämällä omaa osaamistani. Muita tekstejä muun muassa tekemällä parhaansa asiantuntijana, oman tekemisen kriittinen tarkastelu, tasa-arvoinen kohtelu, olen kokemusasiantuntijana mukana, olemalla läsnä, verkostoidun muiden toimijoiden kanssa, otan läheiset paremmin ja enemmän huomioon sekä yksilöllinen ja oikea-aikainen kuntoutus.
KUVIO 5. Miten lunastat arvolupauksen? (kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla).

Oikea asenne, yhteistyö ja avoin vuorovaikutus – avaimet innovointiin

Hoitopolkua on lähes mahdotonta kehittää yksin. Hoitopolku hahmottuu hyvin erilaisena palveluorganisaation ja sairastuneen sekä läheisten näkökulmasta. Palveluorganisaatiolle itsestään selviltä tuntuvat asiat voivat olla sairastuneille ja läheisille vaikeita ymmärtää ja vastaavasti asiakaskokemuksen kannalta merkityksellisen pienet toimet voivat jäädä palveluorganisaatioilta huomiotta. Kaikkien osapuolten mukaan ottaminen hoitopolun kehittämiseen ja ratkaisujen innovointiin auttavat rakentamaan siltaa näiden näkökulmien välillä.

Suurimmat innovaatiot eivät synny suoraan yhteisissä työpajoissa, mutta työpajoilla on merkittävä rooli siinä, miten kehittämiskohteita tunnistetaan, ratkaisuja kehitetään, testataan ja edelleen jalostetaan eteenpäin. Avainasemassa ovat ratkaisukeskeinen asenne, yhteistyö ja avoin vuorovaikutus, jotka auttavat löytämään oikeat innovaatiot paremman hoitopolun kehittämiseksi.

Tämän ”Ihmislähtöisyyttä aivoverenkiertohäiriöhoitopolulle” -palvelumuotoiluprojektin suunnitteluvaiheen seurauksena kehitettiin sote-alan vaativia tehtäviä hoitavien ammattilaisten osaamista sekä kerättiin kokoon suuri määrän ideoita ja parannusehdotuksia AVH-hoitopolulle. Lisäksi edistettiin totuttujen toimintatapojen rikkomista ja uusien rakentamista ja parannettiin yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Työpajoissa luotiin idearikas ilmapiiri, joka tuotti innostuneita ammattilaisia, sairastuneita ja läheisiä.



Karsikas Eevi, hankekoordinaattori, väitöskirjatutkija
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Jarva Erika, hankeasiantuntija, väitöskirjatutkija
Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Tuomikoski Anna-Maria, projektipäällikkö, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Mikkonen Kristina, professori
Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Oikarinen Anne, yliopistonlehtori
Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Kääriäinen Maria, professori
Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Meriläinen Merja, sairaalaylihoitaja, projektipäällikkö
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Jounila-Ilola Päivi, hanketyöntekijä
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Koivunen Kirsi, yliopettaja, tiimipäällikkö (YAMK)
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Lähteet

[1] Miettinen, S., Raulo, M. & Ruuska, J. 2011. Johdanto. Teoksessa S. Miettinen (toim.) Palvelumuotoilu – uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Teknologiateollisuus ry ja Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion muotoiluakatemia, 12–20.

[2] Ahonen, T. 2017. Palelumuotoilu sotessa. 2. p. Nummela: Painokiila Oy.

[3] Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Hämeenlinna: Kariston kirjapaino Oy.

[4] Hiltunen, P. 2017. Palvelusta tuotteeksi. Käsikirja palveluotteiden muotoiluun. Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra. Hakupäivä 2.3.2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-300-1

Post Views: 940