Ikääntynyt tehostetun palveluasumisen asukas tarvitsee lähelleen hoitajaa, joka tuntee asukkaan elämänhistorian, tavat ja tottumukset ja ottaa asukkaan mukaan hoitonsa käsikirjoitukseen. Asukkaan osallisuutta tuetaan. Hänen arjestaan tehdään omanlaista ja aktiivista ottaen mukaan läheiset ja omaiset. Hoitajan tulee osata paljon muutakin kuin hyvin opittua perushoitoa. Hoitohenkilökunta kertoo tarvitsevansa erilaista osaamisen vahvistamista toimiessaan ikääntyneen hoitotyössä.
Tehostetun palveluasumisen hoitokodit ovat ainutlaatuisia ympäristöjä sekä asukkaille että hoitajille. Hoitohenkilökunta työskentelee siellä päätöksentekokyvyltään heikoimpien iäkkäiden parissa. Yleensä asukkaan päivä muodostuu työyhteisön rutiinien mukaan. Hoitajan tehtävänä on huomioida tasapuolisesti kaikkia asukkaita. Asukkaiden omaiset ja läheiset tulee huomioida ja ottaa mukaan asukkaan elämän suunnitteluun ja toteutukseen (kuva 1). [1] [2]
Hoitajan työnkuva on monipuolinen ja vaihtelee työvuoroissa. Hoitajan tehtäviin kuuluu huolehtia niin sairauksien ennaltaehkäisystä, perushoidosta, sairaanhoidosta kuin elämän loppuvaiheen hoidostakin. Kliinisen hoitotyön monipuolista osaamista tarvitaan. Kaikesta huolimatta tulisi korostaa, että ensisijaisesti hoitokoti on asukkaan koti eikä terveydenhuoltolaitos. Hoitajan tulisikin muistaa, että ”nämä ihmiset eivät asu minun työpaikallani, vaan minä työskentelen heidän kotonaan”. Hoitajan työhön voi sisältyä erilaisia tehtäviä asukkaan tarpeista lähtien. Palveluasumisen hoitokodeissa tavoitteena on mahdollistaa asukkaalle hyvä elämä ja kokonaisvaltainen hyvinvointi laadukkaan perus- ja sairaanhoidon lisäksi. [2]
Hoitotyössä kodinhoidolliset tehtävät ja asukkaan aktiviteetin voi yhdistää ottamalla asukas mukaan erilaisiin toimintoihin. Näin asukas pääsee osalliseksi palvelukodin arkipäivään ja kokee olevansa arvokas tekemään jotakin. Joskus pelkkä läsnäolo hoitajan työkaverina tekee yhteisestä hetkestä mieleenpainuvan ja positiivisen kokemuksen. Jokaisen työntekijän tulisikin pysähtyä miettimään oman yksikkönsä kulttuuria, työskentelytapoja ja asenteita asiakaslähtöisestä näkökulmasta. [1]
Osaamisen arvioinnista päästään kehittämiseen
Kiljunen (2019) tutki väitöskirjassaan hoitohenkilökunnan osaamista iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä. Tutkimuksessa nousi esille hoitohenkilökunnan tarve saada koulutusta osaamisalueille, jotka ovat keskeisiä asiakaslähtöisessä hoitotyössä. Asiakaslähtöisen hoitotyön toteuttamiseen ei riitä pelkkä perushoito, vaan hoitaja tarvitsee monipuolista osaamista asukkaan hyvinvoinnin mahdollistamiseksi [2].
Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tehostetun palveluasumisen yksiköissä tehtiin selvitys hoitohenkilökunnan osaamisesta ikääntyneen hoitotyössä asiakaslähtöisen koulutussuunnitelman lähtökohdaksi. Mittarina käytettiin Kiljusen väitöstutkimuksessa kehittämää itsearviointimittaria [2]. Selvitykseen osallistui yhteensä 125 hoitohenkilöä ja esihenkilöä. Selvityksen pohjalta yhteiskehittämisen avulla tuotettiin asiakaslähtöinen koulutussuunnitelma. Kuviossa 1 esitetään tutkivan kehittämistyön kokonaisuus. [3]
Tehostetun palveluasumisen palvelukodeissa hoitohenkilökunta arvioi osaamisensa riittäväksi useilla osaamisalueella. Kehittämisvaiheeseen valittiin ne osaamisalueet, joissa oli vaihtelua hoitohenkilökunnan ja esihenkilöiden arvioinnissa tai osaamistaso oli matala. Hoitohenkilökunta ja esihenkilöt saivat osallistua tulosten tarkasteluun kahdessa eri Learning cafe -oppimiskahvilassa koulutussuunnitelman laatimiseksi. (Kuvat 2 ja 3.)
Learning cafe -oppimiskahvila on toimintamenetelmä, joka sopii yhteiskehittämiseen. Siinä keskustelun, tiedon luomisen ja siirtämisen kautta ideoidaan ja opitaan uutta. [4] Osallistujat nostivat kehitettäväksi niitä osaamisalueita, joihin kokivat tarvitsevansa vahvistamista. Palaute työpajasta oli erittäin myönteistä. Luotettavan lopputuloksen eli hyödyn saamiseksi oli tärkeää, että kehittämistyöhön osallistuivat ne henkilöt, jotka työtä tekevät. Tällainen menetelmä sopi hyvin työyhteisön kehittämisen menetelmäksi. [5]
Kehittämisvaiheen tuloksista valittiin teemoittain kaksi tärkeintä osaamisväittämää. Näiden tuloksena syntyneestä yhteenvedosta tehtiin teemoittelua [6], jonka avulla löydettiin keskeiset kehitettävät osaamisalueet koulutusaihekokonaisuuksien pohjaksi. Koulutussuunnitelmaan sisällytettiin osallistavia ja luovia menetelmiä perinteisen luento-opetuksen lisäksi. (Kuva 4.)
Yhteisestä kehittämisestä seuraa osaamisen vahvistuminen
Keskeistä koko kehittämisprosessissa oli tunnistaa hoitohenkilökunnan osaamisen tarpeet ikääntyneen hoitotyön ytimessä. Laaditun koulutussuunnitelman sisältöjä ovat asiakaslähtöisyyden syveneminen, arvostavan kohtaamisen kehittyminen, turvallisuuskulttuurin syveneminen, asukkaan arjen rikastuttaminen, yhteisöllisyyden rakentuminen ja työyhteisötaitojen kehittyminen.
Koulutussuunnitelman sisältöjen avulla voidaan saavuttaa osaamisen vahvistumista, asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja ikääntyneen elämänlaatua. Kehitettävät osaamisalueet soveltuivat hyvin ikääntyneen hoitotyöhön, jossa tavoiteltiin hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistamista kohti asiakaslähtöistä kulttuuria. Asiakaslähtöistä hoitokulttuuria ikääntyneen hoitotyössä tavoiteltaessa koulutuksissa käytetään erilaisia oppimismenetelmiä asenteen ja osaamisen kehittämiseksi.
Asiakaslähtöisyyden syveneminen
Palvelukodissa asukas on oman elämänsä asiantuntija. Kyetäkseen hoitamaan asukasta parhaalla mahdollisella tavalla hoitajan tulee perehtyä asukkaan elämänhistoriaan ja huomioida hänen mieltymyksensä, tapansa ja tottumuksensa. Asukkaan elämänhistoriasta hoitaja voi löytää vinkkejä, joista on hyötyä vuorovaikutustilanteissa, haasteellisissa kohtaamisissa sekä voimavarojen löytymisessä. Yhteinen ymmärrys asiasta lisää luottamusta ja turvallisuutta.
Hoitohenkilöstö tukee asukasta ratkaisujen löytämisessä ja päätösten tekemisessä, mutta ei toimi asukkaan puolesta. Tällöin asukas on aktiivisessa roolissa omassa kodissaan ja voi määrittää omia ja hoitoaan koskevia tavoitteita. On tärkeää huomioida, että asukkaan heikentyneestä päätöksentekokyvystä huolimatta asukkaat voivat tehdä pieniä päätöksiä arjessaan. Saadessaan toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan asukas kokee olevansa arvokas, tasavertainen ja aidosti osallinen oman hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa. [7] [8] [1] Hyvällä asukkaan tuntemisella ja itsemääräämisoikeuden huomioimisella syvennetään asiakaslähtöisyyttä hoitotyössä.
Arvostavan kohtaamisen kehittyminen
Iäkkään ihmisen kohtaaminen on osa vuorovaikutusta, jota ei voi liikaa korostaa. Hoito lähtee vanhuksen omista tarpeista, toiveista ja kunnioituksesta hänen arvojaan ja näkemyksiään kohtaan. Hoitotyöntekijän tulee eettisten ohjeiden mukaisesti kuunnella asukasta ja omaista aidosti ja hienotunteisesti. Yksilöllinen kohtelu on keskeinen eettisen hoidon perusta.
Hoitajan myönteiset persoonallisuuden piirteet sekä terve itsetunto luovat luottamusta. Tunteiden salliminen on tärkeää. Haasteellisissa kohtaamisissa voi tunteita sanoittaa: Huomaan, että olet vihainen tai sinulla on paha mieli. Ammatillista kohtaamista voi kehittää harjoittelemalla erilaisia kohtaamistilanteita osaamisen syventämiseksi hoitotyössä. [1] [9]
Turvallisuuskulttuurin syveneminen
Turvallisuuskulttuuri luo kehykset hyvälle ja laadukkaalle hoidolle. Osaavana ja arvioinnin taitajana hoitaja pystyy tarkkailemaan asukkaiden tarpeita ja voinnin muutoksia ja reagoida niihin nopeasti ammattitaidolla. Hoitotyöntekijä saa ammatillisessa koulutuksessa perusosaamisen, joka vahvistuu ja syvenee peruskoulutuksen myötä. Tehostetun palveluasumisen asiakasrakenne muodostuu pääasiallisesti muistisairaista ikäihmisistä, joiden hoitamisessa saattaa esiintyä haastavia tilanteita. Asukkaan turvallisuuden varmistamisessa joudutaan joskus rajoittamaan asukkaan liikkumista erilaisilla välineillä. Validaatiomenetelmä ja Tunteva-koulutus täydentävät hoitajan osaamista muistisairaan ihmisen hoidossa.
Asukkaan terveydentilan ja sen muutosten arvioimisen lisäksi lääkehoidon toteuttaminen on tärkeä osa-alue. Lääkehoidon hyvällä perehdytyksellä, toimintatapojen kertaamisella sekä sitoutumisella noudattamaan sovittuja lääkehoidon toimintatapoja mahdollistetaan asukkaan turvallinen lääkehoito. Asukkaan terveydentilan havainnointi kuuluu hoitotyöntekijän tehtäviin koko työvuoron ajan. Arviointimenetelmien hyvä hallinta on tärkeää, jotta asukkaan voinnin muutokseen voidaan nopeasti reagoida ja hoitaa tilanne asianmukaisesti. Arviointimenetelmien säännöllinen kertaus ja akuuttien tilanteiden simulaatioharjoittelut vahvistavat osaamista.
Asukkaan arjen rikastuttaminen
Tehostetussa palveluasumisessa asukas osallistuu omien voimavarojensa mukaan arjen puuhiin. Osallisuuden tukemista voidaan kehittää yhteisöllistä toimintatapaa hyödyntäen. Aktiivista arkea on kaikki sellainen toiminta, jota järjestetään tai mahdollistetaan yksiköissä. Musiikkituokion pitämiseen ei tarvitse olla muusikko, jumppatuokioon ei tarvita fysioterapeutin koulutusta eikä taidepiiriin maalarin koulutusta. Hoitajilla tulisi olla rohkeutta ottaa mielikuvitusta mukaan arkisiin toimintoihin sekä positiivista asennetta mukavaan yhdessä tekemiseen. Elämä ilman virikkeitä ja vaihtelua tylsistyttää iästä riippumatta ja vaikuttaa aivoihin negatiivisesti. Ihmisen taidot katoavat. Elämän sisällöksi voi muodostua vain kolottava lonkka tai näköä haittaava kaihi. [10] Myös muistisairaille ikääntyneille tulisi tarjota mieluisaa aktiviteettia, sillä kokemukset ja tunnelma säilyvät mielessä, vaikka muisti olisikin huono. [1]
Merkityksellinen arkielämä on elämän viimeisissä vuosissa tärkeintä, josta jokaisen ikääntyneen tulisi saada nauttia. Esimerkiksi asukkaiden kanssa laulaminen tai muu aktiviteetti on samanarvoista ja yhtä tärkeää kuin muu hoitotyö. Jokaisen työntekijän oma erityisosaaminen tulisi huomioida rikkautena hoitotyössä. Tämän asian huomioimisella voitaisiin saada vanhustyöhön vetovoimaa tulevaisuudessa. [1]
Yhteisöllisyyden rakentuminen
Hoitohenkilökunnan säännöllinen yhteydenpito omaisiin on tärkeää. Omaiset ovat voimavara kaikessa asukkaan elämään liittyvän tiedon antamisessa sekä turvallisuuden luomisessa. Asukkaan hyvän elämän mahdollistamisessa omaiset ovat hoitohenkilökunnan merkittävä yhteistyökumppani. Avoimuus ja ystävällinen kohtaaminen luovat hyvää alustaa yhteistyön onnistumiselle.
Yhteisöllisyys on uutta ja vähän tutkittua ikääntyneen hoitotyössä. Yhteisöllisyys tarkoittaa ihmisten sosiaalisten suhteiden muodostamaa kokonaisuutta, joka sisältää yhdessä tekemistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteisöllisyys on myös viihtymistä, toisen ihmisen kunnioittamista, yhteisvastuullisuutta, luottamusta ja positiivista ilmapiiriä. [11] Säännöllisten asukaskokousten järjestämisellä mahdollistetaan asukkaiden, omaisten ja hoitohenkilökunnan kokoontuminen suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisiä asioita. Yhteisöhoidon rakentuminen edellyttää hoitohenkilökunnalta yhteisöhoitoon perehtymistä, koulutusta ja toteuttamista.
Työyhteisötaitojen kehittyminen
Oman työn organisointi vaatii itsensä johtamista, joka tarkoittaa omien vahvuuksien ja oman osaamisen kehittämistä sekä oman työn hallintaa. Itsensä johtamisessa tulee tuntea omat heikkoudet, koska siten voi parantaa omia kehittämisosa-alueita. Jokaisen työntekijän ammatillisiin velvollisuuksiin kuuluu kehittää omaa osaamistaan. Myös työnantajan velvollisuuksiin kuuluu tarjota täydennyskoulutusta vuosittain työntekijöilleen.
Tutkimuksen perusteella tiedolla johtamista ja näyttöön perustuvaa hoitotyötä tulee kehittää. Työyhteisössä olisi hyvä päivittää jo käytössä olevia näyttöön perustuvia toimintamalleja osaamisen vahvistamiseksi. Esihenkilöiden ja organisaation johdon tehtävänä on tuoda ja luoda työyksiköille näyttöön perustuvan toiminnan mahdollisuuksia tiedolla johtamisen keinoin. Ikääntyneiden hoitotyö tulee olla näyttöön perustuvaa.
Kaikki on lähtöisin asenteesta
Palvelukodin tulisi olla ennemmin asukkaan näköinen koti kuin työntekijöiden työpaikka. Toimintaa ei suunnitella ainoastaan hoitotyön ammattilaisten ja organisaation lähtökohdista käsin, vaan asiakaslähtöinen toiminta vastaa asukkaan tarpeisiin hänen omasta näkökulmastaan. Suunnittelevatko hoitajat työvuoronsa hoidettavien asukkaitten parhaaksi vai ohjaako hoitajalähtöisyys työtä asukaslähtöisyyden sijaan. Työvuoron sujuminen työntekijän lähtökohdista ei ole asiakaslähtöistä hoitotyötä. Siinä työntekijä suunnittelee työvuoronsa ilman, että ottaa huomioon asukkaiden tarpeet ja toiveet. Vanhustyön arkea ilmentää vahva tekemisen kulttuuri, vaikka korostetaankin asiakaslähtöistä kohtaamista. Työtä ovat ohjaamassa teknisyys, hoitajalähtöiset työtehtävät, tehokkuus ja kiire. Tämä malli ei tyydytä kohtaamista kaipaavaa vanhusta, vaan voi tuottaa mielihyvän tunteita pelkästään työntekijälle. [1] [12] [13]
Joskus samanlaisina toistuvat rutiinit voivat luoda asukkaalle turvallisuutta, mutta voivat olla myös pitkästyttäviä, kuormittavia tai jopa suorastaan uuvuttavia tilanteita. Siksi rutiinit kannattaa kyseenalaistaa ja antaa mieluummin asukkaalle mahdollisuuden kokea positiivista, mielihyvää tuottavia säröjä. [1]
Loppuyhteenvetona laadittua koulutussuunnitelmaa voidaan hyödyntää vuonna 2023 aloittavan hyvinvointialueen henkilöstön osaamisen vahvistamisessa ikääntyneiden hoitotyössä Oulun Eteläisen alueella. Asukas on oman elämänsä asiantuntija, jota hoitoyhteisön tulee kuulla ja kunnioittaa. Toimintaa ei voida suunnitella pelkästään hoitotyön ammattilasten ja organisaation lähtökohdista käsin. Tavoitteena on asukkaan omia voimavaroja ja elämänhallintaa edistävä työ asukkaan kotona. [7] [8] [1]
Asukkaan mielekäs elämä syntyy yhdessä tekemällä. Osaaminen ja uudistuminen merkitsee sitä, että välitetään ja otetaan vastuuta. Rohkeanlainen kehittäminen kuuluu kaikille – ollaan ylpeitä huippuosaamisesta.
Päivärinta Marja
palveluesihenkilö, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
opiskelija (sosiaali- ja terveysalan johtaminen), Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Salmela Maija-Liisa
palveluesihenkilö, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
opiskelija (sosiaali- ja terveysalan johtaminen), Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Jämsä Ulla, tuntiopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Jussila Aino-Liisa, yliopettaja
Oulun ammattikoreakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön: Päivärinta, M. & Salmela, M-L. 2022. Hoitohenkilökunnan osaaminen ikääntyneen hoitotyössä tehostetussa palveluasumisessa. Osaamisen kehittäminen hoitotyön arjessa Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa. Oulun ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK). Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203023024
Lähteet
[1] Riekkinen-Tuovinen, S. 2018. Sosiokulttuurista vanhustyötä paikantamassa. Tutkimuserilaisissa vanhusten asumisympäristöissä. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Hakupäivä 13.10.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2703-3
[2] Kiljunen, O. 2019. Hoitokodeissa työskentelevien hoitotyön ammattilaisten osaaminen iäkkäiden hoidossa. Gerontologia 1/2019. Väitökset. Hakupäivä 11.9.2021. https://journal.fi/gerontologia/article/view/77925/40480
[3] Päivärinta, M. & Salmela, M-L. 2022. Hoitohenkilökunnan osaaminen ikääntyneen hoitotyössä tehostetussa palveluasumisessa: osaamisen kehittäminen hoitotyön arjessa Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 3.3.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203023024
[4] Innokylä. 2021. Learning cafe eli oppimiskahvila. Hakupäivä 26.10.2021. https://innokyla.fi/fi/tyokalut/learning-cafe-eli-oppimiskahvila
[5] Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, T. 2015. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. 3.–4. p. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
[6] Juhila, K. 2022. Teemoittelu. Teoksessa J. Vuori (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Hakupäivä 12.2.2022. https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/
[7] Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto. 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2030. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Hakupäivä 14.10.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1
[8] Josefsson, K., Mäkelä, M., Gerasin, A., Ranta, O., Havulinna, S. & Noro, A. 2021. Millaisia tavoitteita iäkäs kotihoidon tai ympärivuorokautisen hoidon asiakas asettaa hoidolleen? Gerontologia 35 (3), 217–230. Hakupäivä 29.11.2021. https://journal.fi/gerontologia/article/view/99232/65355
[9] Haho, A. 2013. Asiakkaan eettinen kohtaaminen. Viesti 3/2013, 4–7. Hakupäivä 26.2.2022. https://asiakas.kotisivukone.com/files/ssks.kotisivukone.com/tiedostot/Viesti-lehti/viesti32013.pdf
[10] Vahvike, ryhmä- ja viriketoiminnan aineistopankki. 2022. Ryhmän ohjaaminen. Hakupäivä 2.2.2022. https://vahvike.fi/fi/ryhman-ohjaaminen
[11] Poikajärvi, H. & Kilja, P. 2021. Yhteisöllisyyden merkitys on muotoutumassa uudella tavalla. Oamk Journal 83/2021. Hakupäivä 6.2.2022. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2021102151901
[12] Palomäki, S-L. & Toikko, T. 2007. Tekemisen ja kohtaamisen ristiriita vanhustyössä. Teoksessa M. Seppänen, A. Karisto & T. Kröger (toim.) Vanhuus ja sosiaalityö. Sosiaalityö avuttomuuden ja toimijuuden välissä. Juva: PS-kustannus.
[13] Moisanen, K. 2018. Asiakaslähtöisen osaamisen johtaminen vanhuspalveluissa. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Hakupäivä 10.9.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2775-0
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.