Master-koulutuksesta tohtoriopintoihin

Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Kirsi Koivunen.

Saimme Oulun yliopiston tutkijakoulu UniOGS:n silloisen varadekaanin kanssa vuonna 2020 Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) johdolta toimeksiannon lähteä suunnittelemaan master-koulutuksen (ylempi amk) käynneille tohtoriopintopolkua Oulun yliopistoon. Tämä toimeksianto kuului vuosina 2019–2020 meneillään olevaan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen projektiin. Master-opiskelijat ovat samalla tavalla jatkokoulutuskelpoisia kuin yliopiston maisteriopiskelijat. Tutkinnon tuottama osaaminen on EU:n kehittämän eurooppalaisten tutkintojen viitekehyksen mukaan samantasoista (EQF7) kuin yliopiston ylempi korkeakoulutus.

Lähdimme liikkeelle suunnittelussa kolmella pilottikoulutusalalla: lääketieteellinen (FT, TT)/Oamkin terveysalan master-koulutus, kauppatieteellinen (KT)/Oamkin liiketalouden master-koulutus ja tietojenkäsittelytiede (FT)/Oamkin uusi tietojenkäsittelyn master-koulutus. Suunnittelun alussa benchmarkkasimme muiden yliopistojen kriteerejä ja käytänteitä. Saimme hyvän kuvan silloisista yliopistojen tohtoriopintopolkumahdollisuuksista master-taustaisten hakijoiden osalta.

Useilla yliopistoilla ei ollut selkeitä kriteerejä ja käytänteitä, vaan monet ilmoittivat selvittävänsä käytänteitä. Kaikkein selkeimmät ja sujuvimmat käytänteet olivat Helsingin yliopistolla. Sinne hakee vuosittain muutamia master-taustaisia hakijoita. Terveyden tutkijakoulun lisäksi hakemuksia oli tullut esimerkiksi sosiaalitieteiden tohtoriohjelmaan. Helsingin yliopistossa täydentäviä opintoja ei ole vaadittu. Heillä on linjattu, että kaikkien muiden hakijoiden tapaan myös master-taustaiset ovat hakukelpoisia riippumatta taustatutkinnosta. He ovat siis täysin samalla viivalla hakuprosessissa kuin yliopiston maisteriopiskelijatkin.

Suunnitteluprojektissa kävimme useita keskusteluja ja suunnittelupalavereja pilottikoulutusalojen edustajien kanssa Oamkissa ja Oulun yliopistossa. Selvitimme muun muassa, millaisia ja minkä laajuisia tutkimusmenetelmäopinnot ovat Oamkin master-tutkinnoissa ja yliopiston pilottitieteissä. Huomasimme, ettei niissä ollut juurikaan eroa sisällöllisesti tai määrällisesti.

Suunnittelimme yhdessä keskustelujemme pohjalta master-taustaisille hakijoille tohtoriopintopolkuun hakukriteerit. Ensisijainen ja kaikilta hakijoilta vaadittava kriteeri on jo aiemminkin ollut se, että väitöstutkimuksella tulee olla kriteerit täyttävä dosentti tai dosentintasoinen pääohjaaja. Hakijalla tulee olla myös hyvät tai kiitettävät arvosanat ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvissä opinnoissa ja opinnäytetyössä. Jos riittävät arvosanaehdot eivät täyty, hakija voi poikkeustapauksissa kompensoida riittämättömiä arvosanoja täydentävillä opinnoilla ennen tutkijakouluun hakemista.

Hakijalla tulee olla myös riittävä osaaminen seuraavissa osaamisalueissa: alakohtainen osaaminen, tutkimusmenetelmäosaaminen sekä tieteellisen viestinnän- ja ajattelun osaaminen. Eri osaamisalueissa kriteerit perustuvat osaamiseen. Alla esimerkki laatimastamme tieteellisen viestinnän ja ajattelun osaamisalueen osaamiskriteereistä:

Opiskelija ymmärtää asiantuntija- ja tieteellisen viestinnän perusteita ja eroja. Hän osaa arvioida tieteenfilosofisia näkökulmia ja ymmärtää niiden yhteyden tutkimusaiheeseen, ongelmanasetteluun, tutkimusmenetelmiin ja tuloksiin. Opiskelija osaa valita tutkimus- ja kehittämistyönsä ilmiöön keskeiset käsitteet ja kuvaa niiden välistä suhteita perustellen. Opiskelija osaa toteuttaa tarkoituksenmukaisen tiedonhaun tekemänsä tiedonhakustrategian mukaisesti. Opiskelija osaa muodostaa monipuolisen kirjallisen synteesin alansa ajankohtaisista ja merkittävistä kansallisista ja kansainvälisistä toimintaohjelmista, strategioista sekä tutkimus- ja asiantuntijatiedosta.

Opintojen sisällöt ja osaamisen osoittamisen mahdollisuudet ovat seuraavat: Tieteellinen ajattelu, oman alan paradigma sekä ontologiset, epistemologiset ja metodologiset lähtökohdat. Tieteellinen tiedonhaku, hyvä tieteellinen käytäntö, tutkimusviestintä, tieteellinen kirjoittaminen. Nämä opintopisteet voidaan suorittaa esimerkiksi omana opintojaksonaan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, tieteellisen artikkelin muodossa (opintopisteet määritellään kirjoittaja-aseman mukaan), tieteellisten esitysten muodossa (posteri 1 op ja suullinen 2 op) tai tutkimusprojektissa tehdyn tieteellisen työn avulla.

Oamkissa on nyt tarjolla jatkokoulutukseen mahdollisesti suuntaaville opiskelijoille tutkimusmenetelmiin ja tieteelliseen ajatteluun- ja viestintään liittyviä syventäviä opintoja. Alakohtaisia opintoja opiskelijat voivat opiskella niin sanottuina korvaavina opintoina jo master-koulutuksen aikana esimerkiksi ristiinopiskeluna (erillisopinto-oikeudella) Oulun yliopistossa tai ennen tohtoriopintoihin hakemista niin sanottuina täydentävinä opintoina avoimen yliopiston kautta. Lisäksi heillä on mahdollisuus osoittaa osaamisensa esimerkiksi tutkimusprojektityöllä.

Nämä kriteerit ovat nyt käytössä hakijoille lääketieteelliseen tiedekuntaan filosofian tohtorin tutkintoon sekä kauppatieteelliseen tiedekuntaan kauppatieteiden tohtorin tutkintoon. Uusi tietojenkäsittelyn Data analytics and project management-master-tutkinto-ohjelma on suoraan suunniteltu täyttämään nämä kriteerit. Uusilla kriteereillä kaksi master-tutkintotaustaista on päässyt opiskelemaan tohtoritutkintoa lääketieteelliseen tiedekuntaan ja yksi kauppatieteelliseen tiedekuntaan.

Viime aikoina tohtoriopintopolkuyhteistyötä on tehty myös muiden yliopistojen kanssa. Kuntoutuksen master-koulutuksen osalta on kansallisessa kuntoutuksen amk-verkostossa selvitetty tohtoriopintopolkua Jyväskylän yliopiston kanssa ja kansainvälisen Clinical Optometry -tutkinto-ohjelman opiskelijoille tie tohtoritutkintoon on avautumassa Helsingin yliopistoon ja kansainvälisiin yliopistoihin.

Lopuksi voin todeta, että yhteistyö tässä projektissa on ollut erittäin antoisaa ja toisiamme arvostavaa. Oli ilo nähdä, että yliopistoissa ymmärretään tohtoriopintopolkuun liittyvän yhteistyön arvo. Jos master-tutkinnoista valmistuu huippuosaajia ja erittäin motivoituneita hakijoita heille tohtoriopintoihin, miksei heille annettaisi siihen mahdollisuutta. Sehän hyödyttää kaikkia osapuolia.

Kutsun kolumnisarjan seuraaviksi kirjoittajaksi Annukka Tuomikosken, joka kutsuu hyvinvoinnin digitalisaatiosta kiinnostuneita ammattilaisia opiskelemaan master-tutkintoa.

Kirsi Koivunen, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Kolumnisarjan seuraava kirjoittaja on yliopettaja Anna-Maria Tuomikoski.

Kolumnisarjan aiemmat julkaisut:

–  Ruotsalainen Heidi & Kurttila Sanna: Näyttöön perustuvan kuntoutuksen toteutumiseksi tarvitaan kuntoutuksen asiantuntijoita
– Niemelä Eija & Hökkä Minna: Palliatiivinen hoito – sydämen asia
– Kiviniemi Liisa: Mielenterveysosaamista tarvitaan
– Rantala Arja: Tutkimusmenetelmien opiskelu ja opettaminen englanninkielisessä kliinisen optometrian YAMK-tutkinnossa
– Paldanius Mika & Holappa-Girginkaya Jaana: Bioanalytiikan alakohtaiset YAMK-opinnot syventävät osaamista ja auttavat urakehityksessä
– Schroderus-Salo Tanja & Jussila Aino-Liisa: Kliinisen radiografian syventävissä opinnoissa hyödynnetään verkostototeutusta
– Niemelä Eija & Saarnio Reetta: Sairaanhoitaja kliinisen asiantuntijan urapolulla