Taitelija Paula Vesalan vuonna 2019 julkaisema musiikkivideo Mul ei oo lapsuudensankarii -kappaleesta on nykyiseen ajankuvaan peilaten poikkeuksellinen teos. Yli kuusi minuuttia kestävä video näyttää tarinansa ja hahmogalleriansa kautta hetken, jossa nähdyksi tuleminen, turvallisen aikuisen läsnäolon kaipuu ja erilaisuuden tunteet kietoutuvat toisiinsa. Scifi-elokuvien tematiikasta ammentava video on myös visuaalisesti monipuolinen ja se antaa katsojalle yhtä aikaa tilaa hengästyä ja hengittää.
Paula Vesala (tunnetaan artistinimellä Vesala) julkaisi Mul ei oo lapsuudensankarii -kappaleen joulukuussa 2018. Kappaleen musiikkivideo julkaistiin noin kuukautta myöhemmin, tammikuussa 2019. Videon on ohjannut Viivi Huuska. Huuska vastaa videon käsikirjoituksesta yhdessä elokuvaaja Max Smedsin kanssa. Smeds toimi myös videon kuvaajana. Analysoin opinnäytetyöni tutkielmaosassa videon hahmogalleriaa sekä kuvarytmiä suhteessa laululyriikkaan.
Musiikkivideo esittelee katsojalle viisi eri hahmoa tai hahmokokonaisuutta: Ihmettelijä, hahmot kylpyammeessa, Liskopoika, tanssijat sekä Imuroiva nainen. Tarinan päähenkilönä eli protagonistina esitetään Vesalan tulkitsema Ihmettelijä. Draamallisessa tarinassa protagonisti on se henkilö, jolle tapahtuu eniten asioita. Hän myös yleensä muuttuu tai kehittyy tarinan edetessä. Ihmettelijän antagonistina nähdään Imuroiva nainen, jota näyttelee Molly Moonstone. Antagonisti toimii protagonistin vastustajana tai vastavoimana. Klassisen draaman tulkinnan mukaan antagonistin tehtävänä on vaikeuttaa protagonistin matkaa päämäärän saavuttamisessa. [1] [2]
Videon tarinalinja esittelee Ihmettelijän hahmona, jonka tarkoitus on tuoda esille kappaleen ja videon pääsanomaa: miltä tuntuu, kun elämästä puuttuu tai on jossakin vaiheessa puuttunut turvallinen ja läsnäoleva aikuinen. Musiikkivideon tarina käsittelee myös ulkopuolisuuden, outouden, keskeneräisyyden ja erilaisuuden tunteita. Sekä kappaleen teksti että videon tarina peilaavat onnistuneesti tunnetilaa siitä, kun ihminen ei tule nähdyksi tai kuulluksi omana itsenään.
Hahmogalleria on perusteltu ja monipuolinen
Mul ei oo lapsuudensankarii -musiikkivideo nojaa vahvasti pääparin tarinaan ja sanattomaan viestintään. Draaman käännekohta eli peripetia nähdään videossa toisen säkeistön ja toisen kertosäkeen aikana. Peripetia on luotu Ihmettelijän ja Imuroivan naisen välisen sanattoman viestinnän hienovaraisilla nyansseilla sekä etenkin Ihmettelijän vuorovaikutusyrityksillä Imuroivan naisen kanssa (kuva 1).
Vaikka Ihmettelijä ja Imuroiva nainen ovat videon keskiössä, muut hahmot täydentävät omalla toiminnallaan ja sanattomalla viestinnällään pääparin tarinaa. Kylpyammeessa esiintyvät hahmot tukevat läsnäolollaan kappaleen lyriikkaa:
Mä oon uskonu Jumalaan
ja pannu mun serkkuu
Molempien kaa sovittiin
et tää tästä tuskin jatkuu
Liskopoika ja tanssijat esittävät videossa tanssin ja sen liikekielen kautta sanatonta kuvastoa sisäisestä tuskasta sekä torjunnan ja hyväksynnän ristiriidasta. Liskopojan ja Ihmettelijän välinen vuorovaikutus vahvistaa tulkintaa siitä, että Liskopoika on jokin puoli tai osa Ihmettelijästä, joka kertoo kokemustaan erilaisuudesta ja ulkopuolisuuden tunteesta.
Tanssijoiden liikekielessä on puolestaan tietynlaista ristiriitaa läpi koko videon: toisaalta he ovat ensin helliä Ihmettelijää kohtaan, toisessa hetkessä he torjuvat hänet. Tanssijoiden liikekieli tuntuu ikään kuin tukevan, kannattelevan ja välillä ohjaavan Ihmettelijää. Tanssijat ovat osa Ihmettelijää tai kappaleen kertojaminää; he ovat jonkinlaisia minätiloja, jotka osaavat ajoittain olla myötätuntoisia ja armollisia. Heistä löytyy kuitenkin myös rankaisevampi puoli, joka voi olla syyttelevä eikä löydä tietyissä tilanteissa minkäänlaisia keinoja lohduttaa. Tällöin heidän tapansa olla tilanteessa on torjunta.
Videosta kertovat otsikot selkeästi klikkihakuisia
Mul ei oo lapsuudensankarii -musiikkivideo otettiin mediassa vastaan journalismin nykyhetkeen sopivalla tavalla: siitä nostettiin otsikkotasolla esiin tiettyjä, kohahduttavia ja klikkauksiin houkuttelevia yksityiskohtia. Esimerkiksi Iltalehti otsikoi videosta kertovan artikkelinsa näin: Vesalan uusi musiikkivideo hätkähdyttää – tällaisessa roolissa et ole Paula Vesalaa ennen nähnyt. Myös Iskelmä.fi-sivusto ja Rumba-lehti ovat julkaisseet videosta omat artikkelinsa. Otsikkotasolla videosta nostetaan esiin videon scifi-teema sekä videolla näkyvä paljas pinta. Kaikki artikkelit on pääosin referoitu Vesalan levy-yhtiön Warnerin laatimasta kappaletta koskevasta tiedotteesta. [3] [4] [5] [6]
Kyseisten artikkeleiden otsikointi ja tapa käsitellä eri mediatektsejä kuvaavat journalismin ja etenkin kulttuurijournalismin nykytilaa osuvasti: sekä juttua kirjoittavan toimittaja ja sitä lukevan median kuluttaja on niin kiireinen, että pidempiaikainen pysähtyminen tämänkaltaisten, hieman haastavampien mediatekstien äärelle on hankalaa tai joskus jopa mahdotonta. Median hektisyys ja sirpaleisuus saattavat kaventaa sekä sen tekijöiden että vastaanottajien näkökulmaa, etenkin taiteen ja kulttuurin osalta. Taiteeseen ja kulttuuriin eri muodoissaan kuuluvat rauha, pysähtyneisyys ja mahdollisuus tarkastella niitä moniulotteisesti ja ilman kiirettä.
Nykyhetken mediatulvan ja tulostavoitteiden keskellä on ymmärrettävää, että vaativia mediatekstejä ei pystytä analysoimaan pitkiä aikoja yksittäistä artikkelia varten. Kuluttajat ovat myös oppineet vaatimaan helppoja ja valmiiksi pureskeltuja tuotteita itselleen. Näitä mediatekstejä voi yleensä nauttia nopeasti ja joskus jopa kyseenalaistamatta lukemaansa tai näkemäänsä. Tämä voi johtaa kulttuurin ja taiteen kohdalla ikävään tilanteeseen, jossa otsikoiden ja kohusanojen takana olevat inhimilliset merkitykset eivät tule koskaan nähdyksi.
Kulttuuri on osa elämää ja yhteiskuntaa
Kulttuuri toimii eri muodoissaan keskustelunavaajana – se pystyy ottamaan esille asioita, joista ei muuten tunnu syntyvän avointa keskustelua. Mul ei oo lapsuudensankarii -tyyliset musiikkikappaleet ja -videot ovat usein teemoiltaan hankalia tai kipeitä ja kyseisten teemojen sanoittaminen on etenkin suomalaisessa kulttuurissa vaikeaa. [7]
Taide ja kulttuuri ovat olemassa joka päivä. Ne ovat niin olennainen osa arkea, että niitä ajautuu herkästi pitämään itsestäänselvyytenä. Kohta kaksi vuotta kestänyt koronapandemia on kohdellut etenkin kulttuuri- ja tapahtuma-alaa rajusti: taiteen ja kulttuurin tekijät ovat joutuneet luopumaan elinkeinonsa harjoittamisesta ja kärsimään siitä, että yleisötapahtumia, konsertteja, festivaaleja ja näyttelyitä on jouduttu perumaan tai siirtämään toiseen ajankohtaan. Alan kohtelu on ollut karmivaa, mutta samalla se on tuonut kulttuurialan työn merkityksen näkyvämmäksi kuin koskaan.
Kulttuurin ja taiteen tarjoama eskapismi ja toisaalta raadollisena totuuden äänenä toimiminen on elintärkeä osa yhteiskuntaamme. Ilman kulttuuria ei synny Mul ei oo lapsuudensankarii -kaltaisten kappaleiden ja musiikkivideoiden tarjoamia, välttämättömiä keskustelunavauksia tai tunnekokemuksia, jotka voivat parhaimmillaan helpottaa inhimillistä kärsimystä.
Pasanen Saara, medianomi (AMK)
Oulun ammattikorkeakoulu, Kulttuurialan yksikkö
Kypsyysnäyte perustuu opinnäytetyöhön: Pasanen, S. 2022. Meidän nahan alla on liskonvihreetä. Mitä Vesalan Mul ei oo lapsuudensankarii -musiikkivideolla etsitään? Oulun ammattikorkeakoulu. Viestinnän tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203033045
Lähteet
[1] Harinen, A. 2009. Dramatisointi. Hakupäivä 28.2.2022. https://amha.vuodatus.net/lue/2009/11/dramatisointi
[2] Hosiaisluoma, Y. 2003. Kirjallisuuden sanakirja. Helsinki: WSOY.
[3] Aalto-Setälä, J. 2019. Vesalan uusi musiikkivideo hätkähdyttää – tällaisessa roolissa et ole Paula Vesalaa ennen nähnyt. Iltalehti 17.1. Hakupäivä 1.3.2022. https://www.iltalehti.fi/musiikki/a/9a10c415-41b6-476c-af6f-c76a9e56c816
[4] Kujanpää, L. 2019. Paljasta pintaa, scifiä ja tanssia – Vesalan uusi musiikkivideo on erikoinen tekele. Iskelmä.fi. Uutiset 18.1. Hakupäivä 8.1.2022. https://www.iskelma.fi/uutiset/musiikki/a-172825
[5] Fräntilä, J. 2019. Vesala julkaisi varsinaisen scifi-eepoksen – katso video täältä. Rumba 17.1. Hakupäivä 8.1.2022. https://www.rumba.fi/uutiset/vesala-julkaisi-varsinaisen-scifi-eepoksen-katso-video-taalta/
[6] Warner Music Live. 2019. Vesalan upea musiikkivideo on kuin scifi-elokuvasta. Uutiset 18.1. Hakupäivä 8.1.2022. https://warnermusiclive.fi/2019/01/18/vesalan-upea-musiikkivideo-kuin-sci-fi-elokuvasta/
[7] Orispää, O. & Tuominen, S. 2019. Suomalaiset teinistä eläkeläiseen kertovat, miten sotien jäljet heissä yhä näkyvät: – ”Me olemme esivanhempiemme summa”. Yle.fi. Uutiset 28.12. Hakupäivä 20.2.2022. https://yle.fi/uutiset/3-11129822
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.