Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Liisa Kiviniemi.
Murhetta ja epävarmuutta tuottavat oman elämän ja maailman tapahtumat eivät kysy aikaa ja paikkaa. Kokevina ja tuntevina ihmisinä olemme alttiina mielemme ja kehomme kuormitukselle monin tavoin. Reagoiminen on luonnollista ja mielekästä, todetaan usein, kun keskustellaan mielenterveyteen liittyvistä huolenaiheista ja kuormituksen kokemuksista.
Mielenterveysosaaminen on keskeisesti esillä Kansallisessa mielenterveysstrategiassa (2020–2030). Mielenterveysosaaminen tarkoittaa tietoa ja ymmärrystä mielenterveydestä voimavarana ja keinoista vahvistaa mielenterveyttä. Siihen kuuluvat myös tieto yleisesti mielenterveyttä suojaavista ja kuormittavista tekijöistä. Ne konkretisoituvat jokaisen henkilökohtaisen elämän osalta ja vaihtelevat eri elämänvaiheiden aikana.
Suomessa on saatavissa laadukasta ja luotettavaa tietoa oman ja läheisten mielenterveyden vahvistamiseen ja mieltä kuormittavista asioista selviytymiseen. Sellaista löytyy esimerkiksi Mieli ry:n nettisivuilta. Usein onneksi riittävät tieto, vinkit ja oma-apu, erityisesti kun lähellä on ihmisiä, joiden kanssa voi luottamuksellisesti puhua.
Mielenterveyden vahvistamiseen painottunut strategia avaa mahdollisuuden lisätä avointa keskustelua mielenterveydestä ja siihen liittyvistä ongelmista. Oman ja toisten mielenterveyttä edistävää toimintaa voi pitää kansalaistaitona, joka kulminoituu jokaiseen kohtaamiseen ja lähetettyyn viestiin.
Mitä sitten on ammattilaisten mielenterveysosaaminen? Myös se kulminoituu jokaiseen kohtaamiseen ja viestiin. Ihmisen arvostaminen ja hänen kokemustensa kuuleminen ovat sen perusta. Näyttöön sekä muuhun tutkimus- ja asiantuntijatietoon perustuva toiminta on ammattilaisen toiminnan perusta. Lisäksi tarvitaan taitoa konkretisoida asiat kunkin asiakkaan tilanteeseen sopivaksi sekä taitoa ohjata.
Yksilö- ja perhekeskeisen osaamisen lisäksi tarvitaan sekä yhteisötason että kansallisen ja kansainvälisen tason asiantuntijuutta. Ennen kaikkea tarvitaan ammattilaisia, joilla on taito kehittää ja tutkia mielenterveyttä edistäviä toimia. Tarvitaan myös ammattilaisten yhteiskunnallista vaikuttamista mielenterveyttä edistävien päätösten taustaksi ja tueksi.
Ammattilaisuudenkin näkökulmasta oleellista on tietoisuus itsestä sekä omista reagoinnin, ajattelun toiminnan ja käyttäytymisen tavoista. Niiden pohdinta muodostaa elämänmittaisen matkan. Itsereflektiotaitojen lisäksi tarvitaan peilejä, joita parhaimmillaan tarjoavat muun muassa työpaikan toimiva tiimi, kannustava ja osaamista edistävä esihenkilö sekä ulkopuoliset tukirakenteet, kuten työnohjaus.
Mielenterveysosaaminen ydin on kenties pysyvä, mutta tieto sen ympärillä lisääntyy ja muuttuu jatkuvasti. Sekä kansalaiset että mielenterveysalan ammattilaiset tarvitsevat taitoa arvioida kriittisesti tiedon luotettavuutta.
Kutsun kolumnisarjan seuraaviksi kirjoittajiksi Minna Hökän ja Eija Niemelän.
Liisa Kiviniemi, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Kolumnisarjan seuraavat kirjoittajat ovat koulutusjohtaja Minna Hökkä Kajaanin ammattikorkeakoulusta ja yliopettaja Eija Niemelä Oulun ammattikorkeakoulusta.
Kolumnisarjan aiemmat julkaisut:
– Rantala Arja: Tutkimusmenetelmien opiskelu ja opettaminen englanninkielisessä kliinisen optometrian YAMK-tutkinnossa
– Paldanius Mika & Holappa-Girginkaya Jaana: Bioanalytiikan alakohtaiset YAMK-opinnot syventävät osaamista ja auttavat urakehityksessä
– Schroderus-Salo Tanja & Jussila Aino-Liisa: Kliinisen radiografian syventävissä opinnoissa hyödynnetään verkostototeutusta
– Niemelä Eija & Saarnio Reetta: Sairaanhoitaja kliinisen asiantuntijan urapolulla
Lähteet
Kiviniemi, L. & Fors, R. 2021. Epävarmuutta tuottavista tilanteista reflektion kautta kohti ratkaisuja. Blogi 29.9.2021. Aluehallintovirasto. Hakupäivä 3.3.2022. https://avi.fi/blogi/-/blogs/epavarmuutta-tuottavista-tilanteista-reflektion-kautta-kohti-ratkaisuja
Pierce, M., Hope, H., Tamsin, F., Hatch, S., Hotopf, M., John, A., Kontopantelis, E., Webb, R., Wessely, S., McManus, S. & Abel, K.M. 2020. Mental health before and during the COVID-19 pandemic: a longitudinal probability sample survey of the UK population. Lancet Psychiatry 7 (1), 883–92. Hakupäivä 17.3.2022. https://doi.org/10.1016/S2215-0366(20)30308-4
Tamminen, N. 2021. Mental Health Promotion Competencies in the Health Sector. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Hakupäivä 3.3.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8666-7
Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M. & Kosloff, A. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. Hakupäivä 3.3.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4139-7
WHO. 2021. Supporting the mental health and well-being of the health and care workforce. Hakupäivä 3.3.2022. https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/340220/WHO-EURO-2021-2150-41905-57496-eng.pdf
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.