Latvia, Finland, and approaches to relations between small countries
Alenius, Kari (2021-11-16)
Alenius, Kari (2021) Latvia, Finland, and approaches to relations between small countries. Kari Alenius, Valters Ščerbinskis (toim.) Studia historica septentrionalia 84, Näkökulmia latvialaissuomalaisiin suhteisiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä : Perspectives on Latvian-Finnish Relations in the Early 20th Century. (pp. 9-20). Rovaniemi: Pohjois-suomen historiallinen yhdistys.
© Tekijät ja Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys ry.
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121661159
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Latvia, Suomi, ja näkökulmia pienten valtioiden välisiin suhteisiin
Tutkijat ovat lähestyneet kansainvälisiä suhteita hyvin monenlaisista näkökulmista. On selvää, että ei ole olemassa vain yhtä, yleisesti hyväksyttyä tapaa analysoida kansainvälisiä suhteita, eikä edes yhtä valtalinjaa, vaan on kehkeytynyt erilaisia koulukuntia. Tässä kokoomateoksessa olevat artikkelit eivät edusta mitään tiettyä koulukuntaa. Artikkelien sisällöstä on kuitenkin nähtävissä, että Latvian ja Suomen välisissä suhteissa tapahtui asioita, jotka voidaan joissain tapauksissa selittää pääosin jonkin koulukunnan painottamien näkökohtien perusteella. Joissain toisissa tapauksissa selitykset saattavat painottua eri koulukunnan korostamiin asioihin. Latvian ja Suomen välisten suhteiden tutkiminen antaa siten mahdollisuuden testata erilaisten teorioiden ja koulukuntien esittämien selitysmallien pätevyyttä ja soveltuvuutta vaihteleviin historian tilanteisiin ja ilmiöihin.
On joitain koulukuntia, joiden lähtökohtiin tämä kokoomateos ei sovi. Esimerkiksi niin sanottu realistinen koulukunta nojautuu statismin periaatteeseen. Sen mukaan valtiot ovat kansainvälisten suhteiden keskeisiä toimijoita. Vaikka valtioiden merkitystä ei tarvitse kiistää, tämän teoksen artikkelit heijastavat lähtökohtaisesti laajempaa näkemystä. Artikkeleissa analysoidaan ennen muuta ei-valtiollisten toimijoiden roolia, kuten evankelis-luterilainen kirkkokunta, media, yhdistykset ja yksityishenkilöt. Latvian ja Suomen suhteiden nähdään siten koostuvan kaikesta virallisesta ja epävirallisesta kanssakäymisestä maiden (ja niiden asukkaiden) välillä. Sikäli voidaan sanoa, että artikkelit sopivat parhaiten liberalistisen koulukunnan teorioihin kansainvälisten suhteiden rakentumisesta.
Koska suurvalloilla on eniten mahdollisuuksia vaikuttaa kansainvälisiin suhteisiin ja historian kulkuun ylipäätään, on selvää, että suurvaltasuhteiden tutkiminen on tärkeää. Samalla voidaan kuitenkin sanoa, että myös pienten valtioiden välisten suhteiden tutkiminen on merkityksellistä. Vaikka mailla olisi suhteellisen vähän konkreettista kanssakäymistä, keskinäisten suhteiden tutkiminen on tieteellisesti perusteltua. Sen kautta on erittäin hyvämahdollisuus analysoida omaan itseen ja muuhun maailmaan liittyviä mentaalisia mielikuvia. Mielikuvilla on aina merkittävä osa kansainvälisissä suhteissa, ja pienten, toisilleen ei kovin läheisten maiden suhteissa mielikuvien ohjaava rooli korostuu. Samalla suhteisiin vaikuttavat ei pelkästään kahdenväliset suhteet, vaan myös se, millaisiin laajempiin maantieteellisiin, kulttuurisiin tai poliittisiin (tms.) kokonaisuuksiin toisen osapuolen nähdään kuuluvan. Pienten valtioiden väliset suhteet antavat samalla mahdollisuuden tutkia, missä määrin “historian suuret narratiivit” esimerkiksi Euroopan historian kehityksestä pitävät paikkansa, jos niitä tarkastellaanenemmän ruohonjuuritasolta.
Voi olla, että kun on kyse suhteista kahden pienen valtion välillä, jotka eivät ole toisilleen ensisijaisen tärkeitä, suhteiden rakentajilla on enemmän tilaa muokata suhteita omien arvojensa ja toiveidensa (joskus pelkojensa) mukaiseksi. Pienten valtioiden välisten suhteiden analysointi voi siten olla jopa siinä mielessä paljastavampaa kuin se, miten pienet valtiot hoitavat suhteita suurvaltoihin. Latvian ja Suomen suhteiden tutkimus sopii hyvin tähän näkökantaan.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31995]