Puuhamaa vai valintatalo? Kirjastojen roolileikki kulttuurin hiekkalaatikolla
Metatiedot
Nimeke: Puuhamaa vai valintatalo? Kirjastojen roolileikki kulttuurin hiekkalaatikolla. Teoksessa E. P. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa
Tekijä: Tolonen Tiina; Kallio Sanna
Aihe, asiasanat: kirjastot, palvelut, tapahtumatuotanto
Tiivistelmä: Suomalaiset kirjastot ovat kulttuurin, sivistyksen, tiedon ja osaamisen puolustajia. Niillä on vankka perusta ja pitkä perinne suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjastojen toivotaan olevan myös sellaisia paikkoja, joissa luodaan umpeen tai rakennetaan pitkospuita yli digikuilujen, joita väistämättä syntyy kansalaisten keskuuteen, kun jatkuvasti suurempi osa yhteiskunnan palveluista keskitetään verkkoon.
Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk
Aikamääre: Julkaistu 2019-04-23
Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011869
Kieli: suomi
Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut
Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0
Näin viittaat tähän julkaisuun
Tolonen, T. & Kallio, S. 2019. Puuhamaa vai valintatalo? Kirjastojen roolileikki kulttuurin hiekkalaatikolla. Teoksessa E. P. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 20. Hakupäivä 19.3.2024. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011869.
Suomalaiset kirjastot ovat kulttuurin, sivistyksen, tiedon ja osaamisen puolustajia. Niillä on vankka perusta ja pitkä perinne suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjastojen toivotaan olevan myös sellaisia paikkoja, joissa luodaan umpeen tai rakennetaan pitkospuita yli digikuilujen, joita väistämättä syntyy kansalaisten keskuuteen, kun jatkuvasti suurempi osa yhteiskunnan palveluista keskitetään verkkoon.
Kirjastojen toiminta onkin muuttumassa yhä enemmän palvelutalomaisempaan suuntaan. Kirjaston uusinta roolia edustanee joulukuussa 2018 Helsingissä avautunut keskustakirjasto Oodi, joka Suomen Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarnon mukaan vie suomalaiset uuteen kirjastoaikaan. Oodi onkin virittänyt keskustelua moneen suuntaan erityisesti kirjaston roolista. Osa pelkää sivistyksen kehtona tunnetun kirjastolaitoksen muuttuvan erilaisten palveluiden sekatavarakaupaksi, osa taas innostuu nähdessään Suomen nousevan suuren maailman tietoisuuteen edistyksellisellä kirjastopalvelullaan, jota saa ilmaiseksi arkkitehtonisesti uraauurtavista rakennuksista, joissa on läsnä enää vain vieno tuulahdus hyllyssä seisovien kirjojen tuoksua. Mikä sitten on kirjastoammattilaisten rooli tämän muutoksen keskellä ja minkälaisia valmiuksia heillä oletetaan olevan?
OKM:n Kulttuuripolitiikan strategiassa 2020 tavoitteena on kulttuuripalvelujen tasa-arvoinen saatavuus kaikilla alueilla. Tavoitteisiin pääsemisen varmistamiseksi OKM kannustaa taide-, kulttuuri- ja kirjastolaitoksia uudistamaan palveluidensa järjestämistapoja esimerkiksi lisäämällä seudullista yhteistyötä ja verkostoitumista muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Opetusministeriö. 2009. Kulttuuripolitiikan strategia 2020. Opetusministeriön julkaisuja 12. Hakupäivä 14.10.2018. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75641/opm12.pdf?sequence=1&isAllowed=y Tämän kaiken toteuttaminen on monella tavalla haasteellista eivätkä visiot ota kantaa siihen, miten tähän tavoitteeseen päästään. Monipuoliset palvelut pystytään mahdollisesti järjestämään alueellisella yhteistyöllä ja verkostoitumalla, kenties kierrättämällä asiantuntijoita. Uusi kirjastolakikaan ei enää edellytä kirjastohenkilöstöltä kirjastoalan koulutusta. Pitäisikö kirjastoihin rekrytoida myös kokonaan uudenlaisia osaajia ja minkälaisia valmiuksia heillä pitäisi olla? Esittelemme artikkelissamme kirjaston uusia rooleja muutaman esimerkin valossa.
Kirjastolaki toiminnan uudistajana
Suomen ensimmäinen kirjastolaki astui voimaan 90 vuotta sitten, vuonna 1928. Se määritteli kirjaston tarkoitukseksi ja päämääräksi kansansivistyksen kohottamisen ja kansalaisten itseopiskelun edistämisen. Musiikkikirjastotoiminta käynnistyi 1950-luvulla, kun säveltäjä, runoilija ja kulttuurivaikuttaja Seppo Nummi perusti Musiikkikirjastoseuran edistämään musiikkikirjastotoiminnan käynnistämistä. Hän halusi musiikkikirjastojen kautta tarjota kansalaisille tasavertaiset mahdollisuudet "konserttimusiikin" harrastamiseen ja tehdä "laulavasta kansasta soittavan kansan". Nummen ideologiassa nähdään musiikkikirjastojen tehtäväksi myös "auttaa luovien ja esittävien muusikoiden ja musiikkiyleisön välille auenneen kuilun umpeen luomisessa" ja niiden tulisi muodostua musiikkielämän "lähdesuoniverkostoksi", joka toimittaa ravintoa organismin kaikkiin osiin. Hakuni, P., Mäkelä, K., Poroila, H., Rantanen, M-L., Riepponen, R. & Poroila, E. 1986. Musiikkikirjastotoiminnan käsikirja. Kirjastopalvelu. Helsinki. Kirjastotoiminnan lähtökohta on kaikilta osin ollut hyvin kasvatus- ja valistushenkinen. Viimeisin kirjastolaki on astunut voimaan 1.1.2017. Sen tarkoitukseksi mainitaan muun muassa asukkaiden osallisuuden edistäminen ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutuminen verkottuneessa kansalaisyhteiskunnassa sekä tiedon ja kulttuurin yhdenvertaisen saatavuuden turvaaminen. Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016. Hakupäivä 14.10.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
Suomen yleisissä kirjastoissa käytiin vuonna 2017 yli 50 miljoonaa kertaa. Kirjastot järjestivät 49 466 tapahtumaa, joista kirjasto oli päävastuullisena järjestäjänä 36 843 tapahtumassa (kuvio 1). Tapahtumiin osallistui kaikkiaan 962 943 kävijää. Tilastovertailu yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina 2016–2017. Hakupäivä 14.10.2018. https://minedu.fi/documents/1410845/7877180/vertailu_2016_2017.pdf/21ba6682-2faa-4f9e-8b33-262f58236f51/vertailu_2016_2017.pdf.pdf Kirjastoista on tulossa muiden tehtäviensä ohella yhä vahvemmin myös tapahtumatuottajia, kuten niissä järjestettyjen tapahtumien määrän voimakas kasvu viimeisen viiden vuoden aikana kertoo. Tapahtumien määrästä tai sisällöstä ei laki määrää, vaan jokaisen kunnan ja kirjaston vastuulla on itse määritellä millä tavalla se laissa olevaa tehtävää toteuttaa.
KUVIO 1. Tilastovertailu yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina 2016–2017 KUVIO 1. Tilastovertailu yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina 2016–2017. Teoksessa Tilastovertailu yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina 2016–2017. Hakupäivä 14.10.2018. https://minedu.fi/documents/1410845/7877180/vertailu_2016_2017.pdf/21ba6682-2faa-4f9e-8b33-262f58236f51/vertailu_2016_2017.pdf.pdf
Uusi kirjastoammatillisuus
Kirjastojen haasteeksi on muodostumassa osaavan henkilöstön rekrytointi. Uusi kirjastolaki toteaa henkilöstöä koskien ainoastaan, että kirjastolla pitää olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutuksen saaneita työntekijöitä, kelpoisuusvaatimuksia on siis väljennetty. Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016. Hakupäivä 14.10.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492 Kirjastoihin voidaan palkata myös henkilöstöä, jolla ei ole kirjastoammatillista koulutusta. Kirjaston asiakkaat odottavat kuitenkin kirjastoammattilaisilta laajaa sivistyksen ja tiedon tasoa sekä kirjaston tarjoamien sisältöjen tuntemusta. Uusien palvelujen myötä ovat kirjastossa työskentelemisen edellytyksiksi nousemassa esiintymistaito ja tapahtumaosaaminen. Minkälainen moniosaaja tulevaisuuden kirjastoammattilaisen tulisi sitten olla? Työskenteleekö kirjastoissa tulevaisuudessa tuottaja-tietopalvelijoita vai miksaaja-informaatikkoja?
Viime aikoina on ryhdytty puhumaan uudesta kirjastoammatillisuudesta, jonka määritelmä on kuitenkin hieman epäselvä ja jäsentymätön. Ajatus tästä juontaa juurensa siihen, että koko kirjastoala ja sen myötä kirjastoissa työskentelevien henkilöiden tehtävänkuvat ovat muutoksen alaisina yhteiskunnallisten ja toimintaympäristöön liittyvien muutosten vuoksi. Kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg Tampereen kaupunginkirjastosta kirjoittaa artikkelissaan "Muutosjohtamista vai muutoksen tekemistä", että kirjasto on usein nähty ikään kuin yhteiskunnan peilinä kuvaamassa sitä, mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu ja että sen vuoksi on tärkeää, että kirjasto heijastaa ja seuraa ajantasaisia trendejä ottaen ne huomioon toiminnassaan. Lindberg, P. 2015. Muutosjohtamista vai muutoksen tekemistä? Teoksessa J. Relander & J. Saarti (toim.) Kirjaston kuolema. Helsinki: Avain, 27–41.
Oulun kaupunginkirjastossa on oltu aktiivisia henkilökunnan tapahtumatuottamiseen liittyvien valmiuksien hankkimisessa toteuttamalla Aluekirjastoista koko perheen kulttuurikeskuksia -hanke, jonka avulla kehitettiin vuonna 2013 tapahtuneen kuntaliitoksen myötä syntyneiden uusien aluekirjastojen tapahtumatoimintaa. Hankkeen kautta pyrittiin lisäämään tapahtumatuotannon osaamista sekä tiivistämään sidosryhmäyhteistyötä. Osaamista haluttiin kehittää, jotta kirjastojen merkitys alueellisen kulttuuritoiminnan kivijalkoina kasvaisi ja kirjastot voisivat tuottaa asiakkaitaan kiinnostavia tapahtumia myös tulevaisuudessa. Hanke keskittyi henkilökunnalle suunnattujen koulutusten toteuttamiseen, julkaisujen ja materiaalien tuottamiseen sekä uusien työskentelytapojen käyttöönottoon. Hanke palkkasi tapahtumatuottajan, jolla oli kokemusta kolmannella sektorilla toimivien festivaalien ja tapahtumien tuotannoista sekä yritys- ja yhdistystoiminnasta edistämään hankkeen kehittämistoimenpiteitä yhdessä kirjastohenkilökunnan kanssa. Hankkeessa tuotettiin muun muassa Oulun kaupunginkirjaston tapahtumaopas, johon on koottu tarvittava tieto kirjaston tapahtumien suunnittelusta, toteutuksesta ja viestinnästä. Jakku, H. 2015. Aluekirjastoista koko perheen kulttuurikeskuksia 2013–2015. Hankkeen loppuraportti. Hakupäivä 2.11.2018. https://docplayer.fi/20611310-Aluekirjastoista-koko-perheen-kulttuurikeskuksia-2013-2015-hankkeen-loppuraportti.html Tämä on hyvä esimerkki uuden osaamisen ja valmiuksien hankkimisesta, jotka tähtäävät tulevaisuudessa vielä kenties enemmän muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin ja asetettuihin tavoitteisiin esimerkiksi Kulttuuripolitiikan strategian 2020 tavoitteita silmällä pitäen.
Puuhamaa vai Valintatalo?
Tapahtumien järjestämisestä ja niiden tuottamisesta on tullut osa peruskirjastotyötä ja alan työpaikkailmoituksissa näkyy yhä enemmän mainintoja esimerkiksi tapahtumatuottamiseen liittyvästä osaamisesta. Äskettäin avoinna olleeseen kirjastovirkailijan tehtävään Hollolan kunnassa ilmoitettiin tehtäviin kuuluvan tapahtumatuotannon kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2018. Kirjastovirkailija, Hollolan kunta, Hollola. Hakupäivä 23.10.2018. https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/9739317 Sastamalan kaupungin kirjasto- ja tietopalvelut hakivat vuoden 2017 alussa palvelukseensa kulttuurikirjastonhoitajaa, jonka tehtäviksi mainittiin kirjastoammatillisten tehtävien lisäksi kirjaston tapahtuma- ja näyttelytuotanto sekä yhteistyö kaupungin muiden kulttuuritoimijoiden kanssa Duunitori. 2017. Kulttuurikirjastonhoitaja, Sastamalan kaupunki. Hakupäivä 23.10.2018. https://duunitori.fi/tyopaikat/tyo/sastamalan-kaupunki-kulttuurikirjastonhoitaja-sastamala-smsol-3208966. Kauhavan kaupunki haki vuonna 2017 työntekijää taide- ja kirjastovirkailijan toimeen, jossa oleellisimmaksi työtehtäväksi mainittiin Kauhavan pääkirjaston yhteyteen avattavasta taidegalleriasta vastaaminen Elenius, L. 2017. Uusi kirjastolaki näkyy jo rekrytoinneissa. Hakupäivä 30.10.2018. http://kirjastolehti.fi/artikkelit/uusi-kirjastolaki-nakyy-jo-rekrytoinnissa/. Kirjastoammatillinen työ tarkoittaa entistä useammin moniosaajuutta. Esiintymis- ja markkinointitaidot sekä tapahtumaosaaminen ovat kärkipäässä uusien osaamisvaatimusten listalla. Oslossa sijaitsevaan Biblo Tøyen -kirjastoon on palkattu töihin vain muita kuin kirjastoalan ammattilaisia. Siellä työskentelee näyttelijä, taiteilija, esikoulun opettaja, graafinen suunnittelija ja kaaospilotti, mutta ei ainuttakaan kirjastoalan ammattilaista. Inkeroinen, K. 2018. Kirjastoihin tarvitaan kaikenlaista osaamista. Hakupäivä 14.10.2018. http://kirjastolehti.fi/artikkelit/kirjastoihin-tarvitaan-kaikenlaista-osaamista/ Kelpoisuusvaatimukset tehtäviin on yleensä määritelty kirjastopalvelun laadun turvaamiseksi, mutta olisiko syytä olla myös toisenlaisia mittareita?
Kirjaston merkityksen muuttuminen on synnyttänyt keskustelua kirjastojen tulevaisuudesta ja sen suunnasta, erityisesti kirjaston perustehtävästä kansalaisten sivistyksen ylläpitäjänä. Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirjan 2016 artikkelissa Itä-Suomen yliopiston kirjastonjohtaja Jarmo Saarti ja Oulun ammattikorkeakoulussa aiemmin lehtorina toiminut Pirjo Tuomi esittävät kysymyksen, tarvitaanko kuntiin "kirjasto"-nimisiä puuhamaita, joissa kuntalaisten toivotaan viettävän vapaa-aikaansa ja joista voi saada kaikenlaista mahdollista palvelua? Heidän mukaansa yleinen kirjasto palvelisi kuntalaisten hyvinvointia parhaiten, jos se keskittäisi voimavaransa kirjallisuuden ja lukemisen sekä myös musiikkitoiminnan edistämiseen kunnissa. Saartin ja Tuomen mukaan on kysyttävä, kenen ehdoilla uudistetaan ja kenen tarpeita varten? Kirjastot ovat em. kirjoittajien mukaan vedenjakajalla, jossa osa kirjastoista haluaa kehittyä valintataloiksi ja puuhamaiksi ja astua samalla mahdollisesti kaupallisten toimijoiden tontille. Saarti, J. & Tuomi, P. 2016. Kulttuurilaitoksesta valintataloksi - yleisen kirjastolaitoksen institutionaaliset tehtävämäärittelyt ja niiden kehitys Suomen itsenäisyyden aikana. Hakupäivä 14.10.2018. https://journal.fi/kultpol/article/view/60093
Oodi muuttaa käsitystämme kirjastosta
Helsingin keskustaan kaupungin paraatipaikalle Musiikkitalon ja Kiasman väliin sijoittuvalle Kansalaistorille on juuri valmistunut uusi keskustakirjasto Oodi. Se tarjoaa kaikille avoimen, ei-kaupallisen julkisen kaupunkitilan ja on herättänyt laajaa keskustelua sekä kansainvälistä huomiota jo rakennusvaiheessaan. Oodi. Helsingin keskustakirjasto. www-sivut. Hakupäivä 4.11.2018 http://www.oodihelsinki.fi/ Helsingin Sanomien toimittaja Jaakko Lyytinen kuvasi Oodia sanoen:
Warning: Declaration of Concrete5_Model_FileAttributeKey::getList() should be compatible with Concrete5_Model_AttributeKey::getList($akCategoryHandle, $filters = Array) in /opt/www/docs/epooki/concrete/core/models/attribute/categories/file.php on line 102
Warning: Declaration of Concrete5_Model_FileAttributeKey::add($at, $args, $pkg = false) should be compatible with Concrete5_Model_AttributeKey::add($akCategoryHandle, $type, $args, $pkg = false) in /opt/www/docs/epooki/concrete/core/models/attribute/categories/file.php on line 161
Tässä on luultavasti vaikuttavin, ei-uskonnollinen julkinen tila, joka Suomeen on koskaan rakennettu. Lyytinen, J. 2018. Oodin idea. Helsingin Sanomat 14.10.2018. Hakupäivä 4.11.2018. https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005862194.html
KUVA: Oodin pohjakartta (kuva: Tolonen Tiina)
Oodin jokaisella kerroksella on oma luonteensa. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat aktiiviset yleisötilat ja suuret tapahtumatilat, kuten elokuvateatteri, monitoimisali, kahvila-ravintola ja pop up -pisteitä. Toisesta kerroksesta löytyy työskentelyn, tekemällä oppimisen, vuorovaikutuksen ja yhdessäolon paikkoja, kuten erilaisia studioita, editointihuoneita, soittotiloja, ryhmätiloja, oppimistiloja sekä kaupunkiverstas. Kolmas kerros on ainoa kerros, josta löytyy kirjoja, tai kuten Oodin www-sivuilla sanotaan "tässä kerroksessa on eniten perinteisen kirjaston elementtejä". Kerroksesta löytyy rentoutumiseen ja rauhoittumiseen tarkoitetut tilat, kuten lasten maailma, kahvila, kansalaisparveke, lukukeitaita ja 100 000 kirjaa sekä lehtiä, pelejä ja muuta aineistoa. Tässä kerroksessa on myös eläviä puita. Suurta kohua on herättänyt se, että Oodin kokoelmiin ei tule ainoatakaan musiikkiäänitettä, vaikka Oodissa voi muuten harrastaa musiikkia. Oodi. Helsingin keskustakirjasto. www-sivut. Hakupäivä 4.11.2018 http://www.oodihelsinki.fi/
Kirjakerroksessa kehitetään logistiikan, automaation ja robotiikan uusia keksintöjä yhdessä alan yritysten kanssa. Työvoiman säästyessä puolen miljoonan investoinnit robotiikkaan maksavat itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Saarti, M. 2018. Tässä nousee Helsingin uusi vetonaula - keskustakirjasto Oodi on harvinainen jättihanke, sillä se näyttää valmistuvan ajoissa. Helsingin Sanomat 25.3.2018. Hakupäivä 4.11.2018. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005617325.html Oodin kohdalla väistämättä tulee mieleen myös se, että tarkoittavatko investoinnit robotiikkaan suoraan sitä, että kirjastoammattilaisia tullaan tarvitsemaan entistä vähemmän. Oodin tiloista vain kolmasosa on perinteisessä kirjastokäytössä, joten henkilökunnalta oletetaan todennäköisesti löytyvän paljon kaikkea muuta kuin kirjastoammatillista osaamista.
KUVA: Yleisnäkymää kirjataivaasta (kuva: Kallio Sanna)
Ilon vai surun Oodi?
Oodi on synnyttänyt runsaasti keskustelua eri medioissa. Tämä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden hanke, jonka hintalappu on 98 miljoonaa euroa ei ole Helsingin kaupungin uusi pääkirjasto, vaan pääkirjasto on edelleen Pasilassa. Oodista ollaan sen sijaan tekemässä paikkaa viihtymiselle ja elämyksille. Oodin kirjakokoelma on rakennettu talon toiminnallisuuksia silmällä pitäen. Sieltä voi lainata keittokirjoja, koska Oodissa voi laittaa ruokaa. Jos asiakas haluaa tietyn romaanin tai dekkarin käteensä heti, on todennäköisesti viisaampaa suunnata muualle kuin Oodiin. Eräs verkkokommentoija totesikin osuvasti, että miksi Oodia yleensä kutsutaan kirjastoksi, miksei vaikka elämysparatiisiksi. Tietotekniikan tutkija ja tietokirjailija Klaus Oesch taas näkee Oodin instituutiona, jonka on mahdollista tehdä jotakin todella erilaista. Oesch rinnastaa sen samanlaiseksi sovellukseksi kuin Facebook tai Youtube. Kirjasto on yhteisöllinen keskus ja sosiaalinen verkosto, jota jokainen käyttää omalla persoonallisella tavallaan. Oesch siis visioi kirjaston tietotalouden toimijaksi, joka voi toimia demonstraatiopaikkana tulevaisuusnäyttelyille. Valleala, S. 2016. Kirjastosta tulevaisuuden tietoautomaatti. Hakupäivä 4.11.2018. https://www.oodihelsinki.fi/kirjastosta-tulevaisuuden-tietoautomaatti/
Musiikkilehti Rondon pääkirjoituksessa 11/2018 päätoimittaja Harri Kuusisaari toteaa Oodista, että koko kirjastohankkeen yhteydessä ei ole puhuttu niinkään kulttuuri- ja sivistystehtävästä kuin kaupunkilaisten olohuoneesta ja kaikenlaisesta puuhastelusta. Eniten Kuusisaarta, kuten useita muitakin kritisoijia on hämmentänyt äänitekokoelman puuttuminen Oodista kokonaan. Kuusisaari, H. 2018. Oodi ilman musiikkia on pettymys. Rondo 11. Hakupäivä 5.12.2018. https://rondolehti.fi/rondo-lehti/paakirjoitukset-rondo-lehti/oodi-ilman-musiikkia-on-pettymys/ Keskustakirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että musiikkia ei olla Oodista poistamassa vaan ainoastaan tietty formaatti, jonka lainausluvut ovat laskusuunnassa Sirén, V. 2018. Onko nolla levyä tarpeeksi? Uuteen Oodiin ei tule levyosastoa ja kirjatarjonnassa Sello ja Pasila päihittävät sen ylivoimaisesti. Helsingin Sanomat 26.9.2018. Hakupäivä 5.12.2018. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005842321.html. Oodiin voi tilata äänitteitä muista Helsingin kirjastoista päivän toimitusajalla, mutta enää ei siis ole mahdollista selata hyllyjä ja tehdä musiikillisia tutkimusmatkoja ja löytöretkiä. Todennäköisesti kuitenkin suurin osa musiikin ystävistä haluaa kuunnella musiikkia eikä tehdä sitä itse, johon Oodi väistämättä ohjaa. Kuusisaari nostaa pääkirjoituksessa esille hyvänä esimerkkinä Tampereen pääkirjaston musiikkiosaston Metso LIVE -konseptin, jossa live-musiikki sekä muusikoiden haastattelut on nivottu osaksi kirjaston toimintaa. Kuusisaari, H. 2018. Oodi ilman musiikkia on pettymys. Rondo 11. Hakupäivä 5.12.2018. https://rondolehti.fi/rondo-lehti/paakirjoitukset-rondo-lehti/oodi-ilman-musiikkia-on-pettymys/ Tämänkin tapahtuman ytimenä on kirjaston musiikkikokoelma, fyysinen aineisto. Kuusisaari toteaa, että suositut musiikin streamauspalvelut ovat kuin viidakko, jossa tarvotaan sattuman varassa. Äänitetty musiikki on kulttuuria siinä kuin kirjallisuuskin, ja se on nyt jätetty kokonaan pois tästä elämysparatiisi-olohuoneesta. Onko Oodi visio kirjastojen tulevaisuuden tarjonnasta vai epäonnistunut kokeilu, aika näyttää. Todennäköisesti Oodin olemassa olosta hyötyy ainakin pääkaupunkiseudun matkailu, kuten avauspäivän 55 000 kävijää jo antaa olettaa.
Tapahtumatuottamista kirjastossa – Tampereen Metso LIVE
Tampereen pääkirjaston musiikkiosaston Metso LIVE -livemusiikkitapahtumakonsepti on hyvä esimerkki kirjaston uudesta roolista. Metso LIVE on yhteisöllinen tapahtuma, joka on kehittynyt vuonna 2012 alkaneesta kokeilusta kirjaston pysyväksi käytännöksi ja herättänyt paljon kiinnostusta mediassa sekä kirjastoalalla. Sitä on käytetty esimerkkinä vaikuttavuudesta, artistien ja asiakkaiden yhdistämisestä sekä uudenlaisesta ammatillisesta otteesta ja sen osaamisvaatimuksista. Metso LIVE saa kirjaston soimaan. Hyötyä, tietoa, elämyksiä - kirjastojen vaikuttavuuden ulottuvuuksia. Hakupäivä 14.10.2018. http://vaikuttavuus.kirjastot.fi/metso-live.html Metso LIVE -konsepti tuo Seppo Nummen ideologian mukaisesti luovat esittävät muusikot ja musiikkiyleisön lähelle toisiaan. Artikkeliamme varten olemme tutustuneet Metso LIVE -konseptista aikaisemmin kirjoitettuihin lehtiartikkeleihin, blogikirjoituksiin sekä opinnäytetöihin, joissa Metso LIVE -konseptia on käsitelty. Haastattelimme myös Juhani Koivistoa, joka työskentelee kirjastonhoitajana Tampereen kaupunginkirjastossa.
Metso LIVE -konsepti on osoittautunut hyvin onnistuneeksi ja Metson musiikkiosastolle myönnettiin vuonna 2015 OKM:n Vuoden kirjastokehittäjä -palkinto. Palkinnon perusteina mainittiin muun muassa määrätietoinen ja ennakkoluuloton musiikkikirjastotoiminnan kehittäminen. Toiminnalla Metson musiikkiosasto on tavoittanut runsaasti uusia asiakkaita ja innostanut laajasti musiikkipalvelujen käyttöön. Se on tehnyt musiikista näkyvää, kuuluvaa ja saavutettavaa kaikille. Metson musiikkiosastolle livemusiikki on ollut myös keino tehdä yhteistyötä musiikkitoimijoiden ja musiikinkuluttajien kanssa sekä markkinoida paikallisia musiikkitapahtumia. Metso LIVE saa kirjaston soimaan. Hyötyä, tietoa, elämyksiä - kirjastojen vaikuttavuuden ulottuvuuksia. Hakupäivä 14.10.2018. http://vaikuttavuus.kirjastot.fi/metso-live.html
Metso LIVE -tilaisuuden aikana esiintyjää haastatellaan ensin häneen vaikuttaneiden teosten, kuten kirjojen. levyjen ja elokuvien pohjalta ja sen jälkeen kuullaan elävää musiikkia. Tilaisuus kestää yleensä noin tunnin verran. Metso LIVE on vahvasti kirjaston konsepti, mutta suosion lisäännyttyä myös artistit ovat ottaneet yhteyttä kirjastoon ja pyytäneet mahdollisuutta saada esiintyä. Kirjasto kuitenkin haluaa itse päättää, keiden kanssa tapahtumat toteutetaan. Ajankohta on useimmiten maanantaisin klo 16.30, koska tuolloin ei yleensä ole kilpailevia tapahtumia ja artisteilla on aikaa tulla kirjastoon esiintymään. Tarvittaessa ajankohdasta voidaan kuitenkin venyä, jos kyseessä on tunnettu artisti tai sitä kautta on mahdollisuus hyvään yhteistyökuvioon. Kuosmanen, J. 2017. Konsertilliset musiikkitapahtumat Suomen kirjastoissa. Turun ammattikorkeakoulu. Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 2.11.2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017092615399 Esimerkiksi torstaina 3.5.2018 järjestettiin yhteistyössä Tampere-talon kanssa Ismo Alangon vierailu, jossa Juhani Koivisto haastatteli Alankoa tunnin verran.
Metso LIVEn isähahmoja ovat kirjastonhoitaja Juhani Koivisto ja nykyisin kehittämiskirjaston koordinaattorina Tampereen kaupunginkirjastossa toimiva Jarkko Rikkilä. He kertoivat vuonna 2014 Kirjastot.fi -sivustolla julkaistussa blogikirjoituksessaan tapahtuman järjestämisestä näin:
Ennen tapahtumaa ja sen jälkeen on huolehdittava muutamista käytännön järjestelyistä, joita olemme harjoitelleet tekemällä. Tuolien järjestäminen, videokuvaus, esiintyjien isännöinti ja lukuisia pikkujuttuja on otettava huomioon. Työajallisesti kyse on ainoastaan pienestä ekstrasta, jota uusi kirjastoammatillisuus edellyttää. Myös henkilökunnan välitön asenne artisteja kohtaan ja esiintyjien rakkaus kirjastoa kohtaan on ollut ratkaisevaa onnistuneiden kokemusten kannalta. Pelttari, T. 2014. Metso LIVE - yhden kirjastokonseptin tarina. Hakupäivä 14.10.2018. http://musiikkikuuluukaikille.musiikkikirjastot.fi/2014/09/30/metso-live-yhden-kirjastokonseptin-tarina/#.VkGMfPnhDIU
Juhani Koivisto kertoo Aamulehdessä 19.8.2016 ilmestyneessä artikkelissa opetelleensa tapahtumatuottamista ja haastattelutaitoja. Samassa artikkelissa kerrotaan myös, että tapahtumatuottaminen on tuonut mukanaan uusia tehtävänkuvia, mutta kirjastonhoitajan perustyö on pysynyt samana. Airaksinen, A. 2016. Tampereen Metso muuttuu: kuuntele live-musiikkia, ota kuppi kahvia ja käveleskele lukemaan lehti. Aamulehti 19.8.2016. Hakupäivä 14.10.2018. https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/tampereen-metso-muuttuu-kuuntele-live-musiikkia-ota-kuppi-kahvia-ja-kaveleskele-lukemaan-lehti-23863998 Haastattelussamme Juhani Koivisto totesi, että Metso LIVE ja muut tapahtumat Tampereen kaupunginkirjastossa ovat osa peruskirjastotyötä tai ne liittyvät siihen kiinteästi. Tampereella on myös hyvä mahdollisuus saada koulutusta asiaan kuin asiaan. Käytännössä siis riittää, että on innostunut ja valmis toimimaan Metson kaltaisessa toimintaympäristössä. Kirjastoammattilainen voi siis selkeästi olla myös tapahtumatuottaja. Kysymys lienee eniten hyvästä asenteesta ja omasta kiinnostuksesta, jota työnantajan tarjoama lisäkoulutus voi vielä kasvattaa.
Yhteistyö on tulevaisuutta
Tuomo Mannonen on tutkinut Turun ammattikorkeakouluun tekemässään opinnäytetyössä kirjastojen mediapalveluita ja sitä millä resursseilla palveluja tuotetaan muutamassa esimerkkikirjastossa, joista yksi oli Tampereen musiikkikirjasto Metso. Mannonen avasi työssään myös tehtäviään mediatuottajana Kouvolan pääkirjaston Mediamajassa. Mannosen tutkimus tuo hyvin esille sen, kuinka suuresta asiasta on kyse, kun kirjastot pyrkivät tarjoamaan uusia ja yhä vaativampia palveluja asiakkailleen. Kouvolan kirjasto on tutkimusvuonna 2016 ollut alueensa suurin tapahtumanjärjestäjä. Näiden aikaansaaminen vaatii Mannosen mukaan henkilökunnalta erityisosaamista tiedottamisen, kuvankäsittelyn, äänentoiston, videokuvauksen ja streamauksen kanssa. Mannonen, T. 2016. Kirjastojen mediapalvelut - medianomit kirjastotyössä. Turun ammattikorkeakoulu. Journalismin koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 23.10.2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120118535 Juhani Koivistonkin mukaan monenlainen tekninen osaaminen on juuri nyt kirjastoissa tarpeen. Metson musiikkiosastolla on vuoden 2018 ajan työskennellyt henkilö, jolla on tekninen ja taiteellinen tietotaito. Hänen vastuullaan on soundcheckien tekeminen. Lisäksi hän haastattelee esiintyjiä Metso LIVE -tapahtumissa.
Yleisten kirjastojen suunta 2016 – 2020 -strategiassa nostetaan esille yhteistyö yritysten kanssa, Strategiassa visioidaan kolmikannasta, jossa kirjasto, asiakkaat ja yritys hyötyvät. Kirjasto voi toimia yhdessä yrittäjien kanssa yhteisön hyväksi vaikkapa moninkeskistä palvelutuotantoa järjestämällä. Voisiko tapahtumatuottaminen olla sellaista palvelutuotantoa, jossa kumpikin osapuoli pääsisi käyttämään parasta osaamistaan ja joka kenties työllistäisi kulttuurialalla toimivia pienyrittäjiä, ellei kirjasto siihen omin resurssein pysty? Juhani Koiviston mukaan sopivan yhteistyökumppanin löytyessä on Metso LIVE -konseptia mahdollista kehittää, mutta heidän omat resurssinsa ovat hyvin pienet ja rajalliset. Koivisto, J. 2018. Kirjastonhoitaja, Tampereen kaupunginkirjasto. Sähköpostihaastattelu 7.11.2018. Tekijöiden hallussa. Ehkäpä tapahtumatuottamisen kautta löytyy mahdollisuus tulevaisuuden yhteistyölle, jossa kirjastot voivat hyötyä muista kulttuurialan toimijoista oman ydintehtävänsä rinnalla. Kirjastojen toimintatapa muuttuu, mutta niiden merkitys suomalaisille säilyy edelleen.
KUVA: Tiina Tolonen ja Sanna Kallio keskuskirjasto Oodissa 29.12.2018. Europa Experience Photobooth (kuva: Tolonen Tiina ja Kallio Sanna)