Seitsemän havaintoa onnistuneesta osaamisperusteisesta koulutuksesta
Metatiedot
Nimeke: Seitsemän havaintoa onnistuneesta osaamisperusteisesta koulutuksesta. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja
Tekijä: Karjalainen Asko; Aalto Sirpa; Alaniska Hanna; Brauer Sanna; Erkkilä Raija; Guttorm Tomi; Haapakoski Päivi; Halonen Laura; Hanhela Pentti; Happo Iiris; Heiskari Kari; Huhtala Juha; Huttu Pirkko; Junkkari Maarit; Kiviniemi Kari; Karjalainen Päivi; Kepanen Pirkko; Kilja Päivi; Korento Kati; Korkala Hannu; Kotimäki Erja; Koukkari Marja; Kuortti Kimmo; Laajala Tiina; Lehtelä Pirjo-Liisa; Liu Taina; Liukkonen Marjo; Länsitie Janne; Nissilä Säde-Pirkko; Oikarinen Pia; Paaso Aila; Pelkonen Tomi; Perunka Sirpa; Pietilä Martti; Pousi Juha; Räinä-Räisänen Arja; Räisänen Maarit; Rusanen Tiina; Salo Jarmo; Stevenson Blair; Talonen Eero; Tenno Tiiu; Tikkanen Saara; Viitala Tuulikki; Virkkula Esa; Wenström Sanna
Aihe, asiasanat: HOPS, pedagogiikka, osaaminen, osaamisperusteisuus
Tiivistelmä: Kokemustieto ja myös tutkimukselliset havainnot antavat viitteitä siihen, että osaamisperusteisen pedagogiikan onnistumisessa on keskeistä ainakin seuraavien periaatteiden toteutuminen:
1. Vain tarpeeseen pohjautuen,
2. Joustavuus, tilanneherkkyys ja nopea reagointi,
3. Koulutus työhön liittyen,
4. Ohjaamisen korostuminen,
5. Ryhmän hyödyntäminen,
6. Ohjaustyö opettajien kesken sekä
7. Toiminnalliset opetuspäivät.
Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk
Aikamääre: Julkaistu 2018-11-14
Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938973
Kieli: suomi
Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut
Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0
Näin viittaat tähän julkaisuun
Karjalainen, A., Aalto, S., Alaniska, H., Brauer, S., Erkkilä, R., Guttorm, T., Haapakoski, P., Halonen, L., Hanhela, P., Happo, I., Heiskari, K., Huhtala, J., Huttu, P., Junkkari, M., Kiviniemi, K., Karjalainen, P., Kepanen, P., Kilja, P., Korento, K., Korkala, H., Kotimäki, E., Koukkari, M., Kuortti, K., Laajala, T., Lehtelä, P-L., Liu, T., Liukkonen, M., Länsitie, J., Nissilä, S-P., Oikarinen, P., Paaso, A., Pelkonen, T., Perunka, S., Pietilä, M., Pousi, J., Räinä-Räisänen, A., Räisänen, M., Rusanen, T., Salo, J., Stevenson, B., Talonen, E., Tenno, T., Tikkanen, S., Viitala, T., Virkkula, E. & Wenström, S. 2018. Seitsemän havaintoa onnistuneesta osaamisperusteisesta koulutuksesta. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 19.3.2024. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938973.
Kokemustieto ja myös tutkimukselliset havainnot antavat viitteitä siihen, että osaamisperusteisen pedagogiikan onnistumisessa on keskeistä ainakin seuraavien periaatteiden toteutuminen:
1. Vain tarpeeseen pohjautuen
Osaamisperusteisessa pedagogiikassa koulutetaan aina vain tarpeeseen pohjautuen. Koulutukselta poistuu kaikki itsetarkoituksellisuus ja keskeiseen rooliin nousevat joustavuus, tilanneherkkyys ja nopea reagointi. Ennalta sitovaksi suunnitellut lukujärjestykset eivät toimi, kun lähtökohtana on yksilön ainutlaatuinen osaamisprofiili ja osaamisen hankkimisen polku.
2. Joustavuus, tilanneherkkyys, nopea reagointi
On tärkeää, että osaamisen hankkimisen tavat ovat joustavia ja työelämään sidottuja. Ei ole mitään pakkoja − on osaaminen, jota tarkastellaan. On osaamisen hankkimistapojen tarjouma, johon orientoidutaan. Opiskelija, joka on jo monin tavoin taitava osaaja, miettii ja päättää itse, mikä on hänelle paras tapa. Opettaja ohjaa prosessia kuunnellen herkällä korvalla ja tarvittaessa ohjaa ja neuvoo, vastaa kysymyksiin ja on tavoitettavissa nopeasti. Opiskelijan on voitava luottaa siihen, että opettajan ohjausta on saatavissa yhteisesti sovitulla tavalla.
3. Koulutus työhön liittyen
Koska osaaminen tuotetaan aina jotakin konkreettista tavoitetta, esimerkiksi luonnonvara-alan ammattitaitoa varten, täytyy myös koulutus toteuttaa käytännönläheisesti, työhön ja ammattiin liittyen työelämässä. Osaamisperusteinen koulutus toimii työelämän rajapinnassa, työelämässä ja työelämää varten. Osaamisen täydentäminen, laajentaminen ja syventäminen tehdään työelämässä tai sitä simuloiden kulloisenkin osaamisalan mahdollistamalla tavalla. Tietysti hyödynnetään myös oppiaineita, tutkimusta ja kirjallisuutta, mutta varsinainen tietojen, taitojen ja asenteiden harjoittelu ja kokeilu tehdään omassa tai vieraassa työssä, jotta saadaan mahdollisimman aito kokemus ja näkemys.
4. Ohjaamisen korostuminen
Ohjaamisen merkitys korostuu. Opetus on osaamisen arviointiin ja hankkimiseen ohjaamista. Opettaja on ohjaaja ja mahdollistaja, ei niinkään tiedonjakaja ja valmiiden opetuspakettien esittelijä. Tämä vaatii opettajalta uudelleen orientoitumista. Perinteinen opettajan valta-asema "ylimpänä tietäjänä" ei enää ole merkityksellinen, mikä vaatii uuden ajattelun sisäistämistä.
Opettajan roolin muutos on ehdoton edellytys osaamisperusteisessa koulutuksessa. Opiskelijan kuunteleminen ja hänen valintojensa hyväksyminen edellyttää opettajalta tietynlaista nöyryyttä, joka vaatii harjoitusta. Toimiminen opiskelijan osaamisen ehdoilla saattaa hämmentää. Opettaja toimii avoimella kentällä, jossa ei ole valmiita opetuspaketteja, jotka hän varmasti hallitsee. Opettajan pitää tarvittaessa uskaltaa myöntää tietämättömyytensä ja tunnustaa sekin, että opiskelija osaa enemmän. Ohjauksen määrä lisääntyy opettajan työssä, mutta resurssia vapautuu, kun kaikkea ei suunnitella valmiiksi, vaan opiskelija suunnittelee polkunsa ja oppimisen tuki etenee sen mukaisesti.
Jotta positiivisia onnistumisen kokemuksia syntyisi ja koulutuksen suorittajakohtaiset oppimispolut mahdollistuisivat, ohjauksen on oltava tarkoitukseen sopivaa: sen on oltava vaikuttavaa ja ajantasaista. Ohjausta annetaan juuri silloin, kun sitä kysytään.
Huolellista ohjausta tarvitaan esimerkiksi:
- Itsearvioinneissa: mitä osaamista kuvataan, miten kuvataan, missä laajuudessa kuvataan, missä hankittua osaamista kuvataan jne.
- Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa: Kuinka paljon pitää täydentää osaamista, jotta se olisi tarpeeksi? Miten täydennän osaamista? Missä ja miten hyödynnän jo olemassa olevaa osaamista? jne.
- Osaamisen osoittamisessa: Miten ja missä osoitan, mikä on riittävää osaamista? jne.
Alussa ohjauksen tarve on suuri, mutta kun prosessi etenee, opiskelijat ottavat enemmän vastuuta ja toimivat itseohjautuvasti. Vaikka opettajan rooli tiedon jakajana vähenee, ei ole tarkoitus, etteikö opettaja toisi esille omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan. Juuri opettajan asiantuntemus ja perehtyneisyys ovat ohjausprosessin ammatillisena sisältönä.
Käytännössä opittua ohjauksen viisautta:
Warning: Declaration of Concrete5_Model_FileAttributeKey::getList() should be compatible with Concrete5_Model_AttributeKey::getList($akCategoryHandle, $filters = Array) in /opt/www/docs/epooki/concrete/core/models/attribute/categories/file.php on line 102
Warning: Declaration of Concrete5_Model_FileAttributeKey::add($at, $args, $pkg = false) should be compatible with Concrete5_Model_AttributeKey::add($akCategoryHandle, $type, $args, $pkg = false) in /opt/www/docs/epooki/concrete/core/models/attribute/categories/file.php on line 161
Kun annat opiskelijalle luottamusta,
saat häneltä vastalahjaksi vastuullisuutta.
5. Ryhmän hyödyntäminen
Ryhmään sitoutuminen ja ryhmän merkitys ovat tärkeitä osaamisperusteisessa oppimisprosessissa. Työskentely lähtee hyvin käyntiin, kun jo ensimmäisenä opetuspäivänä tutustutaan ja työskennellään porukoissa itsearviointeja tehden, omaa osaamista pohtien ja siitä keskustellen. Tällöin opiskelijat huomaavat heti hyödyn, joka ryhmäläisistä heille on. Samalla he oppivat jakamaan omaa osaamistaan, mikä on yksi osaamisperusteisuuden periaate ja jota ilman oppilaitoksissa ei voida toimia onnistuneesti.
Opetuksellisiin tarjoumiin kannattaa ehdottomasti sitoa sosiaalisia vuorovaikutustapahtumia, kuten toisilta kysymistä ja keskustelua, yhteistä suunnittelua ja toteutusta sekä vertailemista. Opetus kannattaa suunnitella siten, että opiskelijan osaamisesta hyötyy koko ryhmä. Opiskelija voi osoittaa osaamisensa ryhmälle harjoituksena virallista osaamisen osoittamista varten.
Opinnoista saaduista palautteista on havaittu, että opiskelijat pitävät ryhmäkeskusteluja oman oppimisensa kannalta erittäin tärkeänä. Myös pienryhmissä käydyt pohdinnat ovat tehokkaita oppimisen ohjaamisen välineitä. Sama pitää paikkaansa työparityöskentelyn osalta, jossa syntyvä vertaistuutorointi on arvokas ohjauksen muoto.
Onnistunut ohjaus sisältää muidenkin kuin opiskelijoiden ja ohjaajien osallistumista ohjausprosessiin. Parhaimpiin oppimistuloksiin pääsemme silloin, kun ohjaukseen voi liittyä myös opiskelijan ammatillinen työyhteisö.
6. Yhteistyö opettajien kesken
Osaamisen opettamisessa ei koskaan riitä vain yhden opettajan tai oppiaineen ponnistus: osaaminen on kokonaisuus ja sitä kehittävä ohjaus edellyttää aina yhteistyötä opettajilta. Osaamisperusteisen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa korostuu opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö ammattialan työelämätoimijoiden kanssa. Koulutuksesta tulee osaamisen mielekäs kokonaisuus, kun se suunnitellaan yhteistyössä opettajien, työelämätoimijoiden ja opiskelijoiden kesken.
Yhteistyö auttaa myös yhteisiä opintoja tukemaan ammatillisen osaamisen kehittymistä. Eri aineiden osaajien välinen yhteistyö havainnollistuu, kun esimerkiksi kielten opetuksessa tähdennetään ammattialan mukaista ammattisanastoa ja käsitellään ammattiin liittyviä asioita ammatillisissa työtilanteissa. Samoin käy, kun matemaattisissa aineissa käsitellään ajankohtaisiin työtehtäviin liittyviä ongelmia. Oppiainerajoista ja opettajakeskeisyydestä siirrytään kohti yhteistä vastuuta ja opiskelijakeskeistä toimintaa.
7. Toiminnalliset opetuspäivät
Osaamisen arviointiin ja täydentämiseen tarkoitetut opetuspäivät ovat varsin merkittäviä oppimisen paikkoja opiskelijoille. Päivien työskentely voi rakentua teemoittain erilaisista virikkeistä ja ryhmien työskentelystä. Virikkeenä voi olla tietoisku, lyhyt luento, asiantuntijavierailija, opiskelijan toteuttama opetustuokio tai osaamisen osoittaminen. Opiskelijat jakavat kokemuksiaan, omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan. Kun useat eri oppineet integroituvat työskentelyyn, on myös jaettu osaaminen monipuolista. Opiskelijat kokevat yleensä oppivansa eniten ryhmätyöskentelystä. Tämä selittää myös sitoutumisen opetuspäiviin osallistumisessa.
Osaamisperusteinen koulutusmalli kuvana:
(Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla)