Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 56/2018

Digitaalisuus osaamisperusteisessa oppimisessa

Metatiedot

Nimeke: Digitaalisuus osaamisperusteisessa oppimisessa. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja

Tekijä: Brauer Sanna; Kiviniemi Kari; Länsitie Janne; Stevenson Blair; Tenno Tiiu

Aihe, asiasanat: HOPS, pedagogiikka, osaaminen, osaamisperusteisuus

Tiivistelmä: Digitaaliset työvälineet ja teknologinen toimintaympäristö ovat luonnollinen osa ammatillista toimintaa ja ammattiin oppimista. Osaamisperusteisuuden toteutumista ammatillisessa koulutuksessa tukevat monimuotoiset digipedagogiset mallit, jotka käsittävät osaamisvaatimusten mukaisen digitaalisen toimintamallin ja siihen valmentavan pedagogiikan.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-11-14

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938955

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Brauer, S., Kiviniemi, K., Länsitie, J., Stevenson, B. & Tenno, T. 2018. Digitaalisuus osaamisperusteisessa oppimisessa. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 29.3.2024. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938955.

Digitaaliset työvälineet ja teknologinen toimintaympäristö ovat luonnollinen osa ammatillista toimintaa ja ammattiin oppimista. Osaamisperusteisuuden toteutumista ammatillisessa koulutuksessa tukevat monimuotoiset digipedagogiset mallit, jotka käsittävät osaamisvaatimusten mukaisen digitaalisen toimintamallin ja siihen valmentavan pedagogiikan.

Osaamisperusteisessa oppimisessa kiinnitetään suurta huomiota oppimisprosessin ja osaamisen dokumentointiin. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat eri työskentelyvaiheiden dokumentoinnin, jakamisen ja kommentoinnin. Dokumentteja voi tehdä videoimalla, valokuvaamalla tai muuten työstämällä tehtävien ratkaisuja digitaaliseen muotoon ja näin tallentaa tuotokset osaksi tulevaisuuden ePortfoliota. Tuotettuihin dokumentteihin voidaan palata arvioinnin, reflektoinnin ja palautteen merkeissä jälkikäteen niin itsenäisesti, ryhmässä kuin ohjaajan kanssa.

Osaamisen ja oppimisprosessin dokumentoinnin haasteet havaitaan useimmiten opiskelijoiden ja erityisesti aikuisopiskelijoiden kohdalla siinä vaiheessa, kun opiskelija tunnistaa oman osaamisensa, mutta hänellä ei ole antaa mitään todistetta tai esimerkkiä arvioitavaksi. Sama haaste esiintyy, kun tarkastellaan, onko opinnoissa saavutettu osaamisen kehittymistä. Mikäli systemaattisesti dokumentoidaan opiskelun lähtötilanne, eri vaiheita opiskeluprosessin aikana sekä lopussa, voidaan arvioida, miten prosessissa on edetty ja miten matkan varrella havaittuihin tarpeisiin on reagoitu.

Digitaaliset ratkaisut eivät sinänsä takaa dokumenttien säilymistä sen enempää kuin paperille kirjoitetut esseet tai kirjallisena saadut palautteet. Dokumenttien kokoaminen, säilyttäminen ja jakaminen muille on kuitenkin kätevää, ja mahdollistaa yhteisöllinen oppimisprosessin, johon voi osallistua opettajia, opiskelijoita ja asiantuntijoita myös työelämästä.

Opintojen henkilökohtaistamisessa ja osaamisen hankkimisen yksilöllisen opintopolun toteutumisessa digitaaliset työkalut mahdollistavat aikaisempaa laajemman opintotarjonnan. Digitaalisen verkon ja verkostojen kautta kaikki olemassa oleva osaamista kehittävä resurssi voi tulla opiskelijalle avuksi. 

Digitaalisen ja sosiaalisen median ajalle luonteenomaista oppimista on kuvattu konnektivismin nimellä tunnetussa oppimisteoriassa. Konnektivismissa oppimisen nähdään olevan aktiivista oppimisverkostojen luomista, jossa oppijalla itsellään on keskeinen rooli. Oppijat luovat lukemattomista saatavilla olevista informaatiolähteistä, kuten ihmisistä, verkkosivuista, kirjoista, asiantuntijayhteisöistä omat tietolähteiden verkostonsa ja verkoston keskeiset solmukohdat. Samalla yksilöt tekevät myös valintoja siitä, millaisten yhteisöjen ja tietolähteiden kanssa he haluavat olla tekemisissä. 

Rakentuvan henkilökohtaisen oppimisverkoston (Personal Learning Networks, PLN) myötä oppimisen sosiaalinen luonne samalla korostuu. Emme ole vain omaksumassa tietoa, vaan olemme mukana yhteisessä tiedon rakentelussa ja antamassa palautetta muille verkostossa toimiville. Verkostomaisessa toimintatavassa tieto tulee siten laajemman yhteisön tarkastelun ja muokkauksen kohteeksi. 

Osaamisen opettajalle kuvatun kaltainen kehitys muodostaa haasteensa. Toisaalta opettajan tulisi kyetä tunnistamaan ja tarvittaessa tunnustamaankin se osaaminen, jota oppija on mahdollisesti kyennyt hankkimaan esimerkiksi henkilökohtaiseen oppimisverkostoonsa kuuluvan asiantuntijayhteisön toimintaan osallistumalla. Toisaalta osaamisen opettajan tulisi kyetä lunastamaan paikkansa keskeisenä solmukohtana ja oppimisen tukiasemana opiskelijan oppimisverkostossa. Haasteena on tarjota opiskelijalle paitsi sisällöltään ajantasaista ohjausta myös oikea-aikaista tukea ja valmennusta henkilökohtaisen oppimisverkoston rakenteluun. 

 

Lukemistoa

Kiviniemi, K. & Kurkela, L. 2010. Sosiaalinen media informaalissa ja formaalissa oppimisessa. Teoksessa P. Ihanainen, P. Kalli & K. Kiviniemi (toim.) Sosiaalinen media ja verkostoituminen. Helsinki: OKKA-säätiö, 128-143.

Pönkä, H., Impiö, N. & Vallivaara, V. 2012. Sosiaalisen median opetuskäyttö. Oulun yliopiston oppimateriaalia. Didascalica Universitatis Ouluensis. Kasvatustiede E 4. Oulun yliopisto, Oulu.

Siemens, G. 2005. Connectivism: A Learning Theory for the Digital Age. International Journal of Instructional Technology and Distance Learning, 2(1), 3-10.

Siemens, G. 2006. Knowing knowledge. Raleigh, Kanada: Lulu.com. 

Spiro, L. 2013. Defining Digital Pedagogy. Presentation.