Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 6/2018

Tiimiopettajuuden vieminen teoriasta käytäntöön

Metatiedot

Nimeke: Tiimiopettajuuden vieminen teoriasta käytäntöön

Tekijä: Kamula Minna; Mustakangas Terhi; Rajakangas Eija; Siltavirta Katta

Aihe, asiasanat: ammattikorkeakoulut, korkeakoulupedagogiikka, pedagogiikka, tiimiopetus, tiimityö

Tiivistelmä: Tässä artikkelissa neljä Oulun ammattikorkeakoulun opettajaa, joista kukin oli ensimmäistä kertaa mukana tiimiopettajuuteen perustuvan kurssin toteutuksessa, tarkastelee Liiketoiminta-osaaminen 1 (12op) kurssin suunnittelua ja toteutusta sekä opettajien sekä opiskelijoiden näkökulmasta. Mukana on myöskin tutkintovastaavan näkemys uuden pedagogisen toteutuksen valmisteluihin. Lisäksi kirjoituksessa esitetään parannusehdotuksia tuleviin toteutuksiin.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-01-31

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201801091168

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Kamula, M., Mustakangas, T., Rajakangas, E. & Siltavirta, K. 2018. Tiimiopettajuuden vieminen teoriasta käytäntöön. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 62. Hakupäivä 29.3.2024. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201801091168.

Tiimiopettajuus on jatkuvasti kehittyvää asiantuntijatyötä. Tiimiopettajuudessa jokaisen tiimin jäsenen osaaminen kehittyy aina substanssiosaamisesta pedagogisiin taitoihin. Tämä on myös organisaation etu. Opiskelijat huomaavat saavansa asiantuntevaa ja ajantasaista opetusta, joten ammattikorkeakoulun vetovoimaisuus lisääntyy.

Tiimiopettajuuden käyttöönoton lähtökohdat

Suomalaisen korkeakoulutuksen laadun kehittämisessä keskeisiä tekijöitä ovat koulutussisältöjen, opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikka ja sen kehittäminen. Hakupäivä 4.12.2017. http://minedu.fi/korkeakoulu-ja-tiedelinjaukset. Kehittymishalukkuus ja uudistuva ammattikorkeakoulun opettajuus on nostettu esiin myös Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) strategiassa Oulun ammattikorkeakoulu. 2017. Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen. Oulun ammattikorkeakoulun strategia 2017–2020. Hakupäivä 4.12.2017. http://www.oamk.fi/strategia/.  

Pedagogisen kehittämisen yksi painopistealue Oamkissa on tiimiopettajuus. Tavoitteena tiimiopettajuudessa on hyödyntää monialaista osaamista sekä osallistaa tiimeihin myös hanke- ja työelämäkumppaneita. Myös opiskelijoiden opiskelu kehittyy kohti tiimeissä ja projektiryhmissä tapahtuvaa oppimista. Oulun ammattikorkeakoulu. 2017. Pedagogisen kehittämisen linjaukset vuosille 2017–2020 Oulun ammattikorkeakoulussa. Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu.

Edellä mainitut linjaukset loivat suuntaviivat vuonna 2016 Oamkissa aloitetulle opetussuunnitelmatyölle. Johdon tasolta tätä työtä linjattiin niin, että opintosuunnitelmiin tulee luoda laajoja osaamisperusteisia opintokokonaisuuksia, jotka opetetaan tiimiopettajuutta käyttämällä. Aikataulu uudistukselle oli tiukka, sillä suunnittelutyö päästiin käynnistämään toukokuussa 2016 ja uuden opintosuunnitelman tuli olla valmis helmikuussa 2017. Liiketalouden tutkinto-ohjelmassa opintosuunnitelman kehittäminen tapahtui tutkintovastaavan vetämissä työpajoissa ja kokouksissa. 

Haasteena kehittämistyössä oli tiukan aikataulun lisäksi se, että työ tuli tehdä ilman lisäresursointia. Tämä vaikutti henkilöstön mahdollisuuksiin osallistua kehittämistyöhön. Sitoutuminen ops-kehittämiseen oli kuitenkin ilahduttavan laajaa ja osallistujien näkemykset veivät työtä eteenpäin. Ilman opettajakunnan osallistumista ja työpanosta näin laajamittainen uudistus, jossa on tarkoitus ottaa käyttöön tiimimäinen työskentelytapa, ei voisi onnistua.

Mitä on tiimiopettajuus?

Katzenbachin ja Smithin (1993) mukaan tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja ja jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, tavoitteisiin, toimintamalliin ja yhteisvastuuseen Katzenbach, J.R. & Smith, D.K. 1993. Tiimit ja tuloksekas yritys. Jyväskylä: Weilin & Göös.. Yhteisöllisyys on yksi työelämän keskeisimpiä menestystekijöitä. Yhteisöllisyyttä rakennetaan yhdessä tekemällä, mikä kehittää myös organisaation sosiaalista pääomaa. Tämä vaikuttaa positiivisesti työyhteisön jäsenten jaksamiseen ja hyvinvointiin. Nurmi, R., Honkanen, V.-M., Saarikoski, L., Norrgård, K., Hyttilä-Huhta, T. & Waltermann, M. 2009. Tiimiopettajuuden kehittäminen Vaasan ammattikorkeakoulussa. Teoksessa A. Töytäri-Nyrhinen (toim.) Suunnannäyttäjiä: Uusia avauksia ammattikorkeakouluopettajien työhön. Haaga-Helian Kehittämisraportteja 4. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Helsinki.

Tiimiopettajuus voidaan Sandholzin (2000) mukaan luokitella kolmeen eri luokkaan. Ensimmäisessä luokassa kaksi tai useampi opettaja yhteistyössä jakavat opettajuuden vastuuta hiukan. Toisessa kategoriassa toteutus suunnitellaan yhdessä. Tällöin opettajat noudattavat omia, erillisiä ohjeita ja toimintatapoja. Kolmannessa luokassa yhdistyy jaettu yhteistyö kaikilla opettajuuden osa-alueilla aina toteutuksen suunnittelusta toteutukseen. Sandholtz, J.H. 2000. Interdisciplinary team teaching as a form of professional development. Teacher Education Quarterly, Summer, 39–54.

Yhteistyön määrää opettajien keskuudessa voidaan pitää myös yhtenä tiimiopettajuuden määrittäjänä. Vähiten yhteistyötä sisältävällä tasolla opettajat opettavat yhteistyössä ennalta määritetyn opetussuunnitelman mukaisesti. Tällöin sisältö luodaan yhdessä, mutta kukin opettaa ja arvioi opintojakson erikseen. Ylimmällä yhteistyön tasolla yhteistyö alkaa aina yhteisestä suunnittelusta, yhdessä toteutettavaan opetukseen ja kattaen yhdessä tehdyn arvioinnin. Perry, B. & Stewart, T. 2005. Insights into effective partnership in interdisciplinary team teaching. System 33 (4), 563–73. Kuten Perry ja Stewartkin Perry, B. & Stewart, T. 2005. Insights into effective partnership in interdisciplinary team teaching. System 33 (4), 563–73. toteavat, tiimiopettajuus on yleensä yhdistelmä edellä mainittuja, tällaista se on myös Oulun ammattikorkeakoulun Teuvo Pakkalan kampuksellakin.

Teuvo Pakkalan kampuksella tiimiopettajuus toteutui Leavittin Leavitt, M.C. 2006. Team Teaching: Benefits and Challenges. Speaking of Teaching 16 (1), 1–4. The Center for Teaching and Learning, Stanford University. Hakupäivä 12.12.2017. https://web.stanford.edu/dept/CTL/Newsletter/teamteaching.pdf esittämän ns. kiertävän menetelmän mukaisena. Kiertävässä menetelmässä jokainen tiimiin kuuluva opettaja opettaa vain oman aineen sisällön opiskelijoille. Niin sanotussa jaetussa menetelmässä opetus on toteutettu siten, että kaikki tiimin opettajat ovat vähintään kerran viikossa opettamassa yhdessä opiskelijoille. Oulun ammattikorkeakulun Teuvo Pakkalan kampuksen tiimiopettajuuden työpajoissa opettajat kaipasivat tiimeihin myös yhteisopetusta opiskelijoille.

Nurmen et al. Nurmi, R., Honkanen, V.-M., Saarikoski, L., Norrgård, K., Hyttilä-Huhta, T. & Waltermann, M. 2009. Tiimiopettajuuden kehittäminen Vaasan ammattikorkeakoulussa. Teoksessa A. Töytäri-Nyrhinen (toim.) Suunnannäyttäjiä: Uusia avauksia ammattikorkeakouluopettajien työhön. Haaga-Helian Kehittämisraportteja 4. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Helsinki. mukaan tiimioppiminen on nopeampaa ja tehokkaampaa kuin yksittäisen ihmisen oppiminen. Ammattikorkeakoulujen tulee olla oppivia organisaatioita, jolloin ne ovat innovatiivisia ja kykenevät hallitsemaan muutoksia. Tiimiopettajuutta tarvitaan sekä oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen kehittämisessä samoin kuin innovaatioiden synnyttämisessä ja oppimisprosessin suunnittelussa ja ohjauksessa. Nurmi, R., Honkanen, V.-M., Saarikoski, L., Norrgård, K., Hyttilä-Huhta, T. & Waltermann, M. 2009. Tiimiopettajuuden kehittäminen Vaasan ammattikorkeakoulussa. Teoksessa A. Töytäri-Nyrhinen (toim.) Suunnannäyttäjiä: Uusia avauksia ammattikorkeakouluopettajien työhön. Haaga-Helian Kehittämisraportteja 4. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Helsinki.

Haasteina Nurmi et al. (2009) havaitsivat muun muassa sen, että tiimityö edellyttää yhteistä aikaa opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tiimityöskentelyyn siirtyminen edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja ja uusia johtamiskäytäntöjä. Nurmi, R., Honkanen, V.-M., Saarikoski, L., Norrgård, K., Hyttilä-Huhta, T. & Waltermann, M. 2009. Tiimiopettajuuden kehittäminen Vaasan ammattikorkeakoulussa. Teoksessa A. Töytäri-Nyrhinen (toim.) Suunnannäyttäjiä: Uusia avauksia ammattikorkeakouluopettajien työhön. Haaga-Helian Kehittämisraportteja 4. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Helsinki.

Vaasan ammattikorkeakoulussa oli vuosina 2007–2009 tiimiopettajuuden kehittämishanke. Tämän hankkeen tavoitteena oli kehittää ammattikorkeakoulun opetusta ja oppimista, oppimisyhteisöä sekä vahvistaa innostavan ja korkeakoulumaisen opetusilmapiirin syntymistä. Myös yhteisöllisyys oli kantavana teemana, jonka mukaisesti kehitettiin yhteisöllistä opetussuunnitelmaa. Nurmi, R., Honkanen, V.-M., Saarikoski, L., Norrgård, K., Hyttilä-Huhta, T. & Waltermann, M. 2009. Tiimiopettajuuden kehittäminen Vaasan ammattikorkeakoulussa. Teoksessa A. Töytäri-Nyrhinen (toim.) Suunnannäyttäjiä: Uusia avauksia ammattikorkeakouluopettajien työhön. Haaga-Helian Kehittämisraportteja 4. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Helsinki.

Oulun ammattikorkeakoulun master-tutkinnoissa toteutetaan tiimiopettajuutta monialaisesti. Monialaista tiimiopettajuutta pidetään mielekkäänä opetusmuotona. Sisältö tulee määritellä säännöllisesti, monialaisuutta kehittäen. Tiimiopettajuudessa pyritään myös opettajan asiantuntijuusosaamisen kehittymiseen. Opettajien näkökulmasta tiimiopettajuus on yksi yhteistyön muoto ja tapa tehdä työtä. Koivisto, K., Koskela, M. & Henner, A. 2015. Opettajien kokemuksia tiimiopettajuudesta master-koulutuksessa. Teoksessa L. Kiviniemi, K. Koivisto & K. Koivunen (toim.) Yhteistyössä koulutusta, työelämää ja aluetta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 29. Hakupäivä 12.12.2017. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2015102815074 Erkkilä ja Perunka (2016) Erkkilä, R. & Perunka, S. 2016. Näkökulma tiimiopettajuuteen. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 28. Hakupäivä 12.12.2017. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2016092824453 puolestaan tuovat artikkelissaan esille myös mahdollisia haasteita tiimiopettajuuteen liittyen: "Yksi haaste liittyy asiantuntijuuteen ja puhevaltaan: kuka milloinkin puhuu ja kenelle puhe suunnataan? Onko puhe dialogia opettajien välillä vai puhutaanko vuorotellen kuulijoille. Lisäksi jotkin rakenteelliset seikat voivat estää tiimiopettajuuden toteuttamista."

Tiimiopettajuus opettajan näkökulmasta 

Meille opettajilla valmistautuminen uuteen tiimiopettajuuteen alkoi jo keväällä 2017, kun Teuvo Pakkalan kampuksella kävi vierailijoita kertomassa tiimiopettajuudesta. Meille annettiin esimerkkejä, miten muissa korkeakouluissa on toteutettu tiimiopettajuutta, lisäksi pohdittiin yhdessä mitä uhkia ja mahdollisuuksia tässä uudessa työskentelymenetelmässä on. Keskusteltiin paljon myös siitä, mitkä ovat onnistumisen edellytykset. Esille nousivat mm. sitoutuminen, vastuut, informaation välittäminen, yhdessä tekeminen ja huolellinen suunnittelu. Takana oli myös valtava ops uudistus, jossa uudet kurssit ovat isoja (10-15op), monen opettajan vetämiä kokonaisuuksia. Kaikki ymmärsivät, että uusi ops asetti raamit tiimityöskentelylle, näiden tiettyjen opintojaksolla mainittujen osaamisalueiden asiantuntijoiden, tuli jatkossa suunnitella yhdessä isompia kokonaisuuksia kurssiin liittyen.

Keväällä 2017 pidettiin ensimmäinen Liiketoimintaosaaminen 1 kurssin opettajien yhteinen suunnittelupalaveri, jossa kuunneltiin tarkkaan, mitä kukin aineryhmä haluaa ja miten muut voisivat tukea yhteistä oppimista. Pian tuon jälkeen tehtiin Moodleen yksi yhteinen alusta, johon suunniteltiin kurssin rakenne. Kaikki halukkaat saivat tuolloin siirtää alustalle materiaalia, joka kopioitaisiin kaikkiin toteutuksiin. Tietojenkäsittelyn opettajat työstivät pääosin oman osansa materiaalista kuntoon jo keväällä, pieniä muutoksia toki tehtiin syksyllä muiden aineryhmien opettajien toiveesta. Useimmat opettajat halusivat kuitenkin lähteä työstämään materiaalia vain 'oman ryhmänsä kurssialustalle' ja useimmat taisivat jättää materiaalin työstämisen vasta syksylle. Syksyllä yhden opettajan toimesta kaikille alustoille lisättiin muun muassa Moodle-testi.

Heti alkusyksystä oli palaveri, jossa vedettiin vielä kertaalleen suuntaviivat selkeiksi. Yhteiset päämäärät, tehtävät ja pisteytykset käytiin läpi. Kurssin toteutustavasta Eija Rajakangas oli työstänyt havainnollisen kuvan (kuva1), josta näkyi 'merkkipaalut' opintojakson aikana. Tuon lisäksi tehtiin viikkosuunnitelma asioiden aikataulutuksesta. Kaikki kurssiin liittyvät suunnitteludokumentit jaettiin OneDrive alustalla kaikkien opettajien kesken.

Toteutussuunnitelma

KUVIO 1. Toteutussuunnitelma

Ryhmillä oli varmasti pieniä eroja kurssin toteutuksessa, mutta pääsääntöisesti kaikki opettajat olivat paikalla ryhmänsä ensimmäisellä tunnilla, jolloin esittäydyttiin ja kerrottiin, että ensimmäistä kertaa tehdään nyt tällaista uudenlaista tiimioppimista ja -opettajuutta. Useimmilla rinnakkaisryhmillä oli suunniteltu opetus niin, että kurssin viimeisellä tunnilla kaikki tiimit esittelivät tiimityönsä tulokset ja sekä opettajat että opiskelijat kommentoivat lyhyesti esityksiä.  

Opintojakso sisälsi ainekohtaisesti sekä ryhmä- että yksilötehtäviä. Markkinoinnista ja yrittäjyydestä oli yhteinen Moodle-tentti – Puhukko nää pisnestä. Lisäksi taloushallinnossa oli oma itsenäisesti tehtävä tentti. Yhteisenä tehtävänä ryhmät työstivät yhteisen alustavan liiketoimintamallin kuvitteelliseen yritykseen. Idea myös pitchattiin ja opintojakson lopussa pidettiin noin 15 minuutin esitys yrityksestä ja sen liiketoimintamallista. Esitysten aikana tuli hyvin esille eri osioiden nivoutuminen toisiinsa ja se että opiskelijat olivat yksittäisen sirpaletiedon sijasta päässeet soveltamaan oppimaansa isompaan kokonaisuuteen.

Opettajien kommentteja tiimiopettajuudesta

Ohessa on koottu kommentteja Oulun ammattikorkeakoulun opettajien yhteisestä arviointipalaverista. Palaveriin osallistuneet opettajat osallistuivat syksyllä 2017 Liiketoimintaosaaminen 1 opintojakson (12 op) opettamiseen. Rinnakkaisia LIK-ryhmiä/tiimejä oli seitsemän (joista kaksi monimuotoryhmiä) ja opettajia näissä yhteensä 16. Useat opettajat osallistuivat useamman rinnakkaisryhmän opetukseen ja saivat näin samalla mahdollisuuden vertailla miten työskentely eri tiimeissä ja ryhmissä toimi.


Warning: Declaration of Concrete5_Model_FileAttributeKey::getList() should be compatible with Concrete5_Model_AttributeKey::getList($akCategoryHandle, $filters = Array) in /opt/www/docs/epooki/concrete/core/models/attribute/categories/file.php on line 102

Warning: Declaration of Concrete5_Model_FileAttributeKey::add($at, $args, $pkg = false) should be compatible with Concrete5_Model_AttributeKey::add($akCategoryHandle, $type, $args, $pkg = false) in /opt/www/docs/epooki/concrete/core/models/attribute/categories/file.php on line 161

hipsut_oranssi.png

Mikä oli hyvin tai onnistui?

Tämä toimi.
Oman tiimin yhteistyö toimi hyvin.
Ammattitaitoiset opettajat tuovat erilaista osaamista.
Opettajat oppivat toisiltaan.
Vastuun kanto.
Hyvä tekemisen meininki, hyvä mieli itsellä. Motivointi onnistui, opiskelijat olivat innokkaita.
Opiskelijat vaikuttivat sitoutuneilta ja innokkailta tiimioppimiseen.
Nuoret ennakkoluulottomia, yhteishenki hyvä. Opiskelijoilta tuli positiivista palautetta yhteisestä Moodle työtilasta.
Verkko-opetustaidot kehittyvät (esimerkiksi yhteinen Moodle tentti).
Opettajien välille syntyi aiempaa enemmän vuoropuhelua, vilpitöntä innostumista oli paikoin nähtävillä.

hipsut_oranssi.png

Toiminnassa olevat haasteet ja kehittämistarpeet?

Benchmarking mahdollisuus (ainakin lukuoikeus) Moodlen muiden rinnakkaisryhmien alustoihin. Saman aineen opettajilla oli jonkin verran toisistaan poikkeavia materiaaleja, mahdollisuus vertailuun voisi parantaa myös oman materiaalin kehittämistä. Hyvä ennakkosuunnittelu ja toteutus toisaalta poistaisi toisistaan poikkeavan materiaalin ongelman. Tarvitaan opettajien välistä yhteistyötä opetettavista asioista, sisältöjen koordinointitarvetta on. Tarvitaan lisää mm. koordinointipalavereja. Pitäisi tietää tarkemmin kuka opettaja opettaa milloin ja mitäkin.
Todellista tiimiopettajuutta = yhteisiä tunteja ja kunnon resurssi.
Tiimien välinen + tiimeissä tapahtuva tiedonkulku.
Yhteisiin palavereihin pitäisi osallistua.
Tiimiopettajille myös pelisäännöt, myös sitoutuminen niihin ja vastuun ottaminen.
Vastuuopettajien roolin määrittely.
Opiskelijan näkökulma: miten pudokkaat tai myöhässä tulleet ja muut mahdolliset ongelmat hoidetaan.
Epätasaiset vaatimustasot ja arvioinnit. Suoritusten tavoitetason sopiminen.
Viimeisen viikon tunnit tiimiopettajille samalle päivälle, jotta kaikki pääsevät paikalle.
Opiskelijan vastuut ja velvollisuudet määritellään ryhmätöissä.

hipsut_oranssi.png

Yksittäisen opettajan mielipiteitä ensimmäisen tiimiopettajuus kurssin jälkeen:

...olisi pitänyt alusta lähtien käyttää apuna aineryhmätiimejä, jotka olisivat suunnitelleet opetuksen sisällöt ja etenemisen ehdotelleet jo yhteisiä tehtäviä. Sillä tavalla saataisiin opetuksen sisältö yhteneväiseksi kaikkiin toteutuksiin.

… työssä tiimiopettajuus näyttää lisäävän aivan mahdottomasti hallintoa ja byrokratiaa, vaikka jossain muunlaisessa organisaatiossa asia voi olla juuri päinvastoin. Ja se kaikki hallinnointi vie liikaa aikaa! Ja joka vuosi kaikki opettajat voivat vaihtua, siksi kunnollinen kirjallinen ohjeistus tarvitaan, ettei aina tarvitse kaikkea miettiä alusta asti.

Opiskelijoiden näkökulmat tiimiopettajuuteen

Halusimme selvittää myös opiskelijoiden kokemuksia Liiketoimintaosaamisen kurssista. Työkaluksi kyselyyn valittiin Webropol ja ajankohdaksi seuraavan jakson alku. Tuohon mennessä useimmat opiskelijat olivat jo saaneet kurssiarvosanat ja näin he näkivät kurssin toteutuksen kokonaisuudessaan. Opiskelijat saivat vastata nimettömänä kyselyyn. 

Seuraavaksi esitetään poimintoja opiskelijoiden vastauksista.

hipsut_oranssi.png

Mitä hyvää tiimeissä opiskelussa eli tiimioppimisessa on?

Tiimioppimisen saralla opiskelijoille antoisinta olisi päästä työskentelemään mahdollisimman monen eri ihmisen kanssa. Tällöin oma rooli voi vaihdella ja on helpompaa oppia tuntemaan ja työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa.

Tiimioppimisessa jokaisen ryhmän jäsenen tietotaitoa voidaan hyödyntää. Tehtäviä voidaan hajauttaa ja tietoa saadaan kerättyä laajemmin ja nopeammalla tahdilla. Kunhan lopullisen tietojen kokoamisen tekee huolella ja analysoi lopputulosta, voi tiimioppimisesta saada paljon irti.

Nykypäivän työskentely tapahtuu entistä enemmän tiimeissä, ja työnteko on sosiaalinen tapahtuma. Koen itse jokaisen tiimitehtävän vaikuttavan suoraan omiin vuorovaikutustaitoihin, joita tulen tulevaisuudessa työelämässä varmasti tarvitsemaan.

hipsut_oranssi.png

Mitä tiimioppimisessa tulee kehittää? 

Opettajien tulisi tarkemmin ohjeistaa siinä, että miten tiimissä tulee työskennellä, vaikka hyvä lopputulos saataisiin aikaan ilman sen tarkempia ohjeistuksia. Tällöin saataisiin vielä aidompi ja tarkempi kuva siitä, että mitä tiimityöskentely on oikeassa työelämässä.

Tiimien toimivuuteen vaikuttaa paljon ryhmän jäsenten kiinnostus tehtävää kohtaan ja ryhmähenki.

hipsut_oranssi.png

Miten tiimissä opiskelu vaikutti ryhmän oppimiseen? 

Tiimissä opiskelu auttoi oppimaan tarkasti kunkin opiskelijan oman osa-alueen opiskelussa, mutta muut alueet sen ulkopuolella saattavat jäädä herkästi varjoon.

Kun ryhmällä on yhteinen visio mutta eri tehtävät, jokaisella on velvollisuus opiskella oma tehtävänsä koko ryhmän puolesta. Tällöin myös ryhmänsisäinen paine ajaa opiskelemaan sillä ryhmän sisällä huomaa nopeasti, jos joku ei tee työtään täydellä potentiaalillaan. Ryhmätyöskentelyn aikana oppii myös huomaamattaan.

Omassa ryhmässäni tehtiin työnjako, joten jokaisella oli ryhmässä oma vastuualueensa. Käytännössä kukin ryhmän jäsen oppi paljon omasta osa-alueestaan ja jonkin verran muiden osa-alueista, kun kävimme ryhmätyötä yhdessä läpi.

hipsut_oranssi.png

Mitä mieltä olet monen opettajan toteutuksesta eli tiimiopettajuudesta? 

Opettajat ovat erinomaisia työssään, parempia kuin osasin kuvitella. Tehtävien annossa saattaa silti olla eroja ja kommunikaation puute näkyy joskus sitä kautta.

Muuten ok, mutta olisi voinut pitää ryhmien kanssa private keskustelun, jossa käynyt läpi missä kohti ovat menossa ja mihin tarvitsevat apua.

Ajatuksena hyvä, käytännössä vaatii vielä hieman hiomista. Opettajista huomasi, etteivät he olleet täysin varmoja osa-alueistaan. Usein tuli kysymyksiä, joko olemme toisen opettajan kanssa käyneet tiettyä asiaa läpi. Kaikki jakson oppiaineet liittyvät jossain määrin yhteen, joten itse en toistoa pitänyt pahana.

hipsut_oranssi.png

Miten tiimiopettajuutta voisi mielestäsi kehittää? 

Olisi hyvä, jos opettajat tietäisivät tarkasti, mitkä tehtävät kuuluvat itselle ja mitkä muille opettajille. Samoin se, että kaikki opettajat antaisivat samat neuvot raportin tekoon. Opetus on mielenkiintoisempaa, mikäli opettaja ei pelkästään puhu, vaan myös opiskelijat saavat tehtäviä opetuksen aikana.

Mutta välillä opettajien tulisi puhaltaa enemmän yhteen hiileen ja olla tietoisia enemmän kunkin opettajan työnjaosta tällaisilla isommilla kursseilla.

Pitää enemmän yhteisiä tunteja joissa kaikki opettajat ovat mukana.

hipsut_oranssi.png

Muodostavatko opetettavat aineet (Liiketoimintaosaaminen 1; taloushallinto, yrittäjyys, markkinointi, tietojenkäsittely) toimivan kokonaisuuden opiskelijan näkökulmasta? Voit arvioida myös sitä, vastasiko tehtäväanto ja raportin laajuus opintojakson sisältöä.

Tämä paketti oli toimiva. Kaikki tukivat toisiaan. Tietojenkäsittely opetti uutta ja palautti vanhat asiat mieleen. Valitettavasti koulutuksen leikkaukset näkyivät vahvasti, sillä tietyt asiat käytiin liian nopeaan ja osa putosi matkasta pois näissä asioissa.

Opetettavat aineet olivat hyödyllisiä ja muodostivat hyvän kokonaisuuden liiketalouden opintojen alkuun. Tietojenkäsittelyn koin hyödyllisimpänä, koska siinä kävimme ohjelmistoja läpi, joita tulemme tarvitsemaan koko opiskeluaikamme.  Kirjanpidon opintoihin olisin toivonut enemmän käytännön harjoitteita, pelkkä teoria osuus ei riitä kirjanpidon laskutoimitusten omaksumiseen.

LTO1 muodostaa aika laajan kokonaisuuden. Mielestäni kuitenkin liiketoimintasuunnitelman teko ryhmissä erittäin itsenäisesti oli liian vaativa tehtävä suoritettavaksi niillä tiedoilla ja opeilla, mitä meillä oli. Etenkin, kun otetaan huomioon, että olimme vasta aloittaneet opinnot eikä meillä ollut tietoa vielä mittavasti liiketoimintasuunnitelmaan sisältyvistä asioista.

Yhteenveto

Demingin laatuympyrää eli PDCA-kehityssykliä voidaan hyödyntää myös tiimiopettajuutta pohdittaessa. PDCA-mallia mukaillen voidaan määrittää myös tiimiopettajuudelle omat laatuympyrän osat: suunnittelu, toteutus, reflektointi ja kehittäminen. Voidaan todeta, että tiimiopettajuus on jatkuvasti kehittyvää asiantuntijatyötä. Tiimiopettajuudessa jokaisen tiimin jäsenen osaaminen kehittyy aina substanssiosaamisesta pedagogisiin taitoihin. Tämä on myös organisaation etu. Opiskelijat huomaavat saavansa asiantuntevaa ja ajantasaista opetusta, joten ammattikorkeakoulun vetovoimaisuus lisääntyy.

Tiimiopettajuuden kehittäminen. Mukailtu Demingin laatuympyrästä

KUVIO 2. Tiimiopettajuuden kehittäminen. Mukailtu Demingin laatuympyrästä Laamanen, K. 2005. Johda suorituskykyä tiedon avulla. Espoo: Laatukeskus.

Olisi hyvä, jos Moodle alustasta (etenkin jos on tulossa useita rinnakkaistoteutuksia) vastaisi yksi henkilö, joka tekee tilauksen ja lisää alustalle yhteiset rakenteet ennen alustojen kopiointia. Ryhmien vastuuopettajien pitää olla hyvin kartalla siitä mitä pitää tehdä. Esimerkiksi osatoteutusten kirjaukset koulutusorganisaatioiden tietojärjestelmä Peppiin täytyy olla yhtenevät, tehtävien, niiden pisteytyksen ja arvioinnin pitää myös olla yhtenäiset kaikissa ryhmissä. Lisäksi esimiesten pitää nopeasti puuttua siihen, jos joku esim. sairastuu ja vaarantaa koko tiimin työskentelyn edistymisen.

Opiskelijat kokivat, että lähiopetusta voisi olla jopa enemmän. Suora opiskelijapalaute. "Hyvin toteutettu, mutta liian vähän opetusta". Opiskelijat kaipaavat enemmän lähiopetusta. Kun tähän rinnalle asettaa opettajien toiveen ns. jaetun menetelmän eli yhteisopetuksen toteuttamisesta, opiskelijoiden toivetta ei tällöin kuulla. Lähiopetustunnit vähenevät tällöin entisestään. Tuleekin pohtia tarkkaan, mikä on tärkeintä; enemmän lähiopetusta opiskelijoille opiskelijapalautteen mukaisesti, vai opettajien toiveet aidosta tiimiopettajuudesta, jossa opettajat opettavat yhdessä opiskelijoita.

Tiimiopettajuuden toimintaperiaatteet sovittiin yhdessä tiimiopettajien kesken Teuvo Pakkalan kampuksella 22.11.2017 Maarit Junkkarin vetämän tiimi-iltapäivän työpajassa. 

  1. Yhteisvastuullisuus sekä omasta osuudesta että kokonaisuudesta.
  2. Yhteinen, yhdessä luotu suunnitelma joka sisältää: viestintäkanavat, tavoitteet, menetelmät, työnjaon ja tehtävät sekä aikataulun.
  3. Jatkuva kehittäminen ja hyvien käytänteiden jakaminen pitää sisällään oheiset asiat:
    • avoin keskusteleva kulttuuri,
    • ratkaisukeskeisyys ja 
    • arvostava vuorovaikutus.

Samat periaatteet sopivat sekä opettaja- että opiskelijatiimeille. Näiden periaatteiden mukaan on lähdetty toteuttamaan seuraavia tiimiopintojaksoja.

Lähteet