Opiskelijat kaupunkilähiön viherympäristöä kehittämässä

Maisemasuunnittelun opiskelijat paransivat Oulun Kaukovainion kaupunginosan asuinympäristöä ja viheralueita kehittämällä suunnittelun asukaslähtöisyyttä sekä luomalla malleja monikäyttöisten, ekologisten ja yhteisöllisten viheralueiden suunnitteluun. He tekivät kaupunginosaa koskevia selvitystöitä ja konkreettisia suunnitelmia Oulun kaupungin, alueen taloyhtiöiden sekä kiinteistöjen omistajien hyödynnettäväksi. Yhdessä työelämän kanssa toimiminen tai oppiminen aidossa toimintaympäristössä on motivoivaa ja kasvattaa opiskelijan työelämävalmiuksia ja mahdollistaa työelämäkontaktien luomisen.

Työelämäyhteistyö ja opetus ammattikorkeakoulussa

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (tki-toiminta) yhdistyy käytännön kokemus, uusin tieto ja vahva osaaminen. Se tukee ja uudistaa yhteiskuntaa, aluekehitystä ja työelämää, mutta se on tärkeää myös opiskelijoiden ja henkilöstön osaamisen kannalta ARENE. 2013. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Arenen kokous 27.8.2013. Hakupäivä 10.11. 2015.  http://www-99-srv.blcnet.fi/~arene/sites/default/files/PDF/TKI-esite_FI_10%2011%202014_sivut.pdf. Tki-toiminnassa on keskeisessä asemassa vuorovaikutus ja yhteistyö työelämän kanssa.

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan toimintasuunnitelman Oulun ammattikorkeakoulu. 2013. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan toimintasuunnitelma 2014. mukaisesti opetuksen ja tki-toiminnan tulee integroitua vahvasti yhteen ja opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus suorittaa opintojaan aidoissa oppimisympäristöissä yhteistyössä opettajien ja työelämän toimijoiden kanssa. Tki-toiminta voi pitää sisällään erilaisia projekteja ja hankkeita, joissa henkilöstö ja opiskelijat ovat mukana. Työelämälähtöisiä toimeksiantoja voidaan toteuttaa muun muassa ammatillisissa opinnoissa, projektimuotoisissa opinnoissa, työharjoittelussa ja opinnäytetöissä. Niiden tuloksena syntyy esimerkiksi menetelmiä, toimintamalleja, palveluja tai tuotteita ja tuotantovälineitä. Koivunen, K., Remahl, T. & Isohanni, I. 2011. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus, kehitys- ja innovaatiotyön käsitteet ja toimijat. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 2. Hakupäivä 16.6.2015. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201105031498

Tki-toiminnan ja opetuksen integroituessa korostuu opettajan rooli oppimisen ohjaajana ja työelämäyhteyksien ja oppimisympäristöjen rakentajana. Opettaminen muuttuu tki-toiminnan ja substanssiosaamisen yhdistämiseksi, kun opetuksen sisältö nivotaan erilaisiin projekteihin. Tämä edellyttää opettajalta osallistumista koulun ja työelämän yhteistyöprojekteihin ja toisaalta toimimista erilaisissa verkostoissa ja tiimeissä Sarjajärvi, A., Salmela, M. & Eriksson, E. 2013. TKI-työn ja opetuksen kehittämisprojektin tulokset, kehittämishaasteet ja suositukset. AMK-lehti // UAS Journal – Journal of Finnish Universities of Applied Sciences 1. Hakupäivä 16.4.2015. http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1443/1368. Tki-toiminta tuo mukanaan uudenlaisia toimintaympäristöjä, jolloin pedagoginen osaaminen on päivitettävä sekä opetusmateriaalit ja opetusmenetelmät on arvioitava uudelleen Jaroma, A. 2007. Toimenpideohjelmalla tuloksiin. Teoksessa K. Komonen (toim.). Uudistuvat  oppimisympäristöt – puheenvuoroja ja esimerkkejä. Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 29.  Hakupäivä 16.6.2015. https://www.mamk.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/mamk/embeds/mamkwwwstructure/14134_1473-844-verkko_tutka.pdf Keurulainen, H., Miettinen, M. & Weissmann, K. 2014. Ammatillinen opettaja liikkeessä – syitä ja seurauksia. Teoksessa H. Jokinen, M. Taajamo & J. Välijärvi (toim.) Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä ja muutoksessa – huomisen haasteita. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. Hakupäivä 16.6.2015. https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2014/D114.pdf.  

Hanketoiminnan ja opetuksen integrointi KAKETSU-hankkeessa

KAKETSU-hankkeessa toteutettu tutkimus- ja selvitystyö tehtiin osana Oamkin opetus- ja tutkimustoimintaa. Hanke kytkettiin tiiviisti maisemasuunnittelun koulutusohjelman opetukseen, mutta se oli myös osa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opinnäytetyön muodossa. Hankkeessa ennakoitiin hanketoiminnan ja opetuksen yhteensovittamisen haasteet, kun jo hankkeen suunnitteluvaiheessa tehtiin yhteistyötä Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston kanssa ja sovitettiin yhteen hankkeiden tavoitteet ja toimenpiteet. 

Yhteistyö Oulun kaupungin Tulevaisuuden Kaukovainio -hankkeen ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan Eheyttämisen edellytykset -hankkeen kanssa tarjosi opetukselle laajemman viitekehyksen ja toimintaympäristön sekä aidon työelämäyhteistyön. Hankkeilla oli yhteinen ohjausryhmä, jolloin suunnitelluista toimenpiteistä, menetelmistä ja tuloksista voitiin keskustella ja tiedottaa tehokkaasti hankkeiden välillä. KAKETSU-hankkeen muita yhteistyötahoja olivat alueen toimijat, kuten taloyhtiöt, koulut, päiväkodit sekä vanhusten palvelutalot. Hankkeen rahoitusmalli mahdollisti integroinnin opetukseen ja omavastuuosuudella kustannettiin opettajien työpanos hankkeeseen kytketyillä opintojaksoilla ja hankkeen toimeksi antamien opinnäytetöiden ohjauksessa.

KAKETSU-hankkeen toimintamalli perustuu kolmeen työpakettiin (WP1, WP2, WP3), joista jokainen vastaa osaltaan Oulun kaupungin Tulevaisuuden Kaukovainio -hankkeen keskeisimpiin osa-alueisiin. Työpaketit (kuvio 1) ovat:

• WP1: Metsälähiön imagon säilyttäminen täydennysrakentamisen aiheuttamassa paineessa
• WP2: Julkisten ulkotilojen ja viheralueiden moninaiskäytön edistäminen ympäristörakentamisen nä-kökulmasta Kaukovainion kohdealueilla
• WP3: Avoimen ja yhdistävän osallistamisen kehittäminen elinympäristön suunnittelussa

KUVIO 1. Hankkeen toteutus ja sisältö

Hankkeen sisältö ja tavoitteet oli mahdollista yhteensovittaa kuuden eri opintojakson oppimistavoitteiden ja sisältöjen kanssa. Yhteisiä teemoja olivat muun muassa kestävän kehityksen periaatteiden mukainen suunnittelu, asukkaiden osallistaminen, esteetön suunnittelu ja monikulttuurisuus. Opintojaksoilla johdateltiin opiskelijoita käsiteltävien teemojen pariin ja hankkeen toimeksiantamien harjoitustöiden ja projektien kautta opiskelijat saivat soveltaa ja syventää oppimiaan tietoja ja taitoja laaja-alaisesti. Toimeksiantojen yhteydessä opiskelijat pääsivät myös perehtymään suunnittelijan työtehtäviin ja tutustumaan työelämän käytänteisiin. Osalle opintojaksoista osallistui vaihto-opiskelijoita, jolloin nämä opintojaksot toteutettiin englanniksi. Hankkeeseen kytketyillä viidellä opintojaksoilla ja opinnäytetöissä suoritettiin yhteensä 465 tki-opintopistettä kolmen vuoden aikana.

Hankkeen aikana opiskelijat tekivät monipuolisia harjoitustöitä Kaukovainion alueelle, jossa viheralueisiin kohdistuu muutospaineita täydennysrakentamisen ja maankäytön tiivistämisen takia. Harjoitustöiden tavoitteena olikin pohtia viheralueiden uusia käyttömuotoja ja muuttuvia tarpeita sekä selvittää, miten Kaukovainion metsälähiön imago voitaisiin säilyttää vihersuunnittelun keinoin (kuvio 2). Osana tätä kokonaisuutta olivat maisemaselvitykset sekä viheralueiden ja kerrostalopihojen inventoinnit, joiden pohjalta opiskelijat laativat alueelle suunnitelmia ja toimenpide-ehdotuksia.

KUVIO 2. Opiskelijoiden laatima yleissuunnitelma Tinatien kentälle

Kestävän kehityksen periaatteiden mukainen suunnittelu oli vahvasti mukana opintojaksojen harjoitustöissä. Ekologisuus, esteettömyys, taloudellisuus ja yhteisöllisyys huomioitiin myös suunnitteluratkaisuissa. Opiskelijat laativat esteettömyyssuunnitelmia muun muassa kevyenliikenteenväylille (kuvio 3), julkisille alueille (puistot, aukiot, koulun ja päiväkotien pihat) ja myös yksityisille pihoille. 

KUVIO 3. Detalji- ja havainnekuvia Tornihaukantien esteettömyyssuunnitelmasta

Kaukovainion asukkaat haluttiin mukaan suunnitteluprosessiin kehittämään elinympäristöään. Kohderyhmien tavoittamiseksi ja mielipiteiden kartoittamiseksi opiskelijat käyttivät töissään erilaisia osallistamismenetelmiä, kuten kävelykierroksia, haastatteluja ja kyselyjä. Tämän lisäksi he järjestivät työpajoja (kuva 1) ja yleisötilaisuuksia. 

KUVA 1. Opiskelijat järjestivät monikulttuurisen työpajan Hiirihaukkatalolla asukkaiden osallistamiseksi

Osallistamisen tuloksia hyödynnettiin suunnitelmissa ja kehittämisehdotuksissa. Vastausten perusteella yksi tärkeimmistä kehityskohteista Kaukovainiolla on ostoskeskuksen seutu, joka koettiin turvattomaksi ja epäsiistiksi. Opiskelijat laativat opintojaksolla Maisemasuunnitteluprojekti kaksi viheraluesuunnitelmaa ostoskeskuksen aukiolle (kuvio 4). Osallistamisesta saatujen tulosten lisäksi arvioitiin eri menetelmien soveltuvuutta sekä tavoitteiden että osallistamisen kohderyhmien kannalta.

KUVIO 4. Opiskelijoiden näkemyksiä Kaukovainion ostoskeskuksen aukiosta

Opintojaksojen harjoitus- ja projektitöiden lisäksi hankkeen toimeksiantona käynnistettiin yhdeksän opinnäytetyötä, joista yksi on ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Opinnäytetyöt vastaavat kaikkien työpakettien tavoitteisiin sisältäen kukin niitä tukevan, työelämälähtöisen kehittämistehtävän. Opinnäytetöille perustettiin omat ohjausryhmät, joihin kuului vähintään opinnäytetyön ohjaaja ja hankkeen projektipäällikkö, mutta mahdollisesti myös muita asianosaisia kuten Oulun kaupungin edustajia. Opinnäytetöiden tuloksena syntyy selvityksiä ja suunnitelmia, joita voidaan hyödyntää Kaukovainion viheralueiden kehittämisessä ja suunnittelussa. 

Esimerkkinä erityisen onnistuneesta hankkeen, työelämän ja opintojen yhteen liittämisestä on hankkeelle tehty opinnäytetyö ”Kaukovainion viheralueiden koettu turvallisuus” Lustig, S. 2015. Kaukovainion viheralueiden koettu turvallisuus. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 10.11.2015. http://www.oamk.fi/hankkeet/kaketsu/docs/Kaukovainion_viheralueiden_koettu_turvallisuus_Lustig_Sanni.pdf. Työn toimeksianto saatiin Oulun kaupungilta, joka halusi testata uutta internet-pohjaista Harava-kyselytyökalua ja sen soveltuvuutta kokemusperäisen tiedon keräämiseen osallistamisen keinona. Oulun kaupunki oli aktiivisesti mukana opinnäytetyöprosessissa tarjoten ohjausta, tiedotusta ja internet-alustan opinnäytetyössä tehtävälle kyselylle. Kysely toteutettiin myös Kaukovainion koululla, koska tietoa haluttiin kerätä etenkin kouluikäisiltä. Opinnäytetyön ohjaukseen osallistui Oulun kaupungin toimijoiden lisäksi Oamkin opetushenkilökuntaa ja KAKETSU-hanke. Opinnäytetyön tuloksena syntyi karttapohjaista tietoa Kaukovainion turvallisuuteen liittyvistä seikoista hyödynnettäväksi tulevissa suunnitelmissa.  

KUVIO 5. Esimerkki Harava-työkalulla tehdystä kyselyn tuloksista

Lopuksi

Tki-toiminnan ja työelämäyhteistyön integroiminen opetukseen tuo lisäarvoa saavutettujen oppimistulosten tai -tuotosten lisäksi. Sillä on opiskelijan näkökulmasta positiivinen vaikutus opiskeluun: toimiminen tai oppiminen aidossa toimintaympäristössä on motivoivaa ja se kasvattaa opiskelijan työelämävalmiuksia ja mahdollistaa työelämäkontaktien luomisen Koivunen, K., Remahl, T. & Isohanni, I. 2011. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus, kehitys- ja innovaatiotyön käsitteet ja toimijat. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 2. Hakupäivä 16.6.2015. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201105031498 Leskinen, M. 2010. Työelämäyhteistyö opinnoissa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä opiskelijan silmin. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 6. Hakupäivä 16.6.2015. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-068-8 Kykkänen, M. 2014. Opettajan työaikasuunnittelun yhteys työhyvinvointiin Turun ammattikorkeakoulussa. Turun ammattikorkeakoulu. Tutkimuksia 39. Hakupäivä 16.6.2015. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163486.pdf. Projektimaisessa työskentelyssä voi osaamistaan hyödyntää kokonaisvaltaisemmin. Kun harjoitustyöt pohjautuvat oikeisiin toimeksiantoihin on aikataulussa pysyminen ja työn valmistuminenkin varmempaa.

Toisaalta hankkeen puitteissa syntyneestä yhteistyöstä hyötyvät kaikki: tulokset palvelevat eri osapuolia ja verkostoituminen tehostuu. Lisäksi yhteistyöprosessiin sisältyy vuorovaikutusta, asiantuntijuuden jakamista ja monialaista yhteistyötä eri osapuolten kesken, minkä ansiosta osaaminen sekä tietämys toistensa toiminnasta lisääntyvät. Tki-toiminnan integroinnilla opetukseen on positiivisia vaikutuksia myös opettajan työhön ja työtyytyväisyyteen, koska se monipuolistaa opettajan työkuvaa. Lisäksi hanketoiminta ulkoisella rahoituksella voi tuoda lisäresurssia opettajan työhön ja samalla edistää opetuksen kehittämistä työelämälähtöiseksi. Kykkänen, M. 2014. Opettajan työaikasuunnittelun yhteys työhyvinvointiin Turun ammattikorkeakoulussa. Turun ammattikorkeakoulu. Tutkimuksia 39. Hakupäivä 16.6.2015. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163486.pdf

Kaukovainion Kestävä Tulevaisuus (KAKETSU)

Kaukovainion Kestävä Tulevaisuus (KAKETSU) on Oulun ammattikorkeakoulun toteuttama 3-vuotinen hanke (2012-2015), joka liittyi ympäristöministeriön Asuinalueiden kehittämisohjelmaan 2013-2015. Hankkeen tavoitteena on parantaa Oulussa sijaitsevan lähiön Kaukovainion asuinympäristöä ja viheralueita kehittämällä suunnittelun asukaslähtöisyyttä sekä luomalla malleja monikäyttöisten, ekologisten ja yhteisöllisten viheralueiden suunnitteluun. Hankkeessa laadittiin Kaukovainion kaupunginosaa koskevia selvitystöitä ja konkreettisia suunnitelmia Oulun kaupungin, alueen taloyhtiöiden sekä kiinteistöjen omistajien hyödynnettäväksi. Hanke kytkettiin tiiviisti maisemasuunnittelun koulutusohjelman opintoihin ja se tarjosi aidon oppimisympäristön, jossa toimittiin yhdessä työelämän kanssa. 

KAKETSU oli osa laajempaa hankekokonaisuutta yhdessä Oulun yliopiston Eheyttämisen Edellytykset (EHED) -hankkeen ja kattohankkeena toimivan Oulun kaupungin Tulevaisuuden Kaukovainio -hankkeen kanssa.

Osallistu keskusteluun facebookissa 

Lähteet

Uusimmat artikkelit