Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 24/2013

Demola yhdistää eri tavalla ajattelevat ihmiset

Metatiedot

Nimeke: Demola yhdistää eri tavalla ajattelevat ihmiset

Tekijä: Dahmane Noora; Karjalainen Janne; Vesikukka Miia

Aihe, asiasanat: demonstraatiot, hankkeet, ideat, innovaatioympäristö, kansainvälisyys, konseptisuunnittelu, korkeakouluopetus, korkeakouluopiskelu, lean-ajattelu, liiketoiminta, monialaisuus, palvelut, projektioppiminen, projektit, tuotteet, yrittäjyys tuotekehitys, työelämälähtöisyys

Tiivistelmä: ICT- ja media-ala kokevat parhaillaan merkittävää rakennemuutosta ja näin ollen myös suuria haasteita. Näihin haasteisiin lähdettiin vastaamaan maaliskuussa 2012 käynnistetyllä TIPPI-hankkeella, jonka puitteissa Ouluun tuotiin uusi kansainvälinen Demola toimintamalli. Demolan toiminta perustuu avoimeen innovaatioympäristöön, jossa opiskelijat sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulusta että Oulun yliopistolta kehittävät yritysten, julkisen sektorin toimijoiden ja start-upien esittämien haasteiden pohjalta uudenlaisia ratkaisuja demoina ja prototyyppeinä. Samalla partnerit pääsevät tutustumaan opinnoistaan valmistumassa oleviin uusiin kykyihin ja lahjakkuuksiin. Demola tarjoaa opiskelijoille uudenlaisen tavan oppia projekti-, ryhmätyö- ja esiintymistaitoja monialaisessa ja kansainvälisessä tiimissä. Demolan toimintamalli on saanut kiitosta laajalti ja sen povataan muokkaavan tapaa, jolla töitä organisoidaan tulevaisuudessa. Demolan jatkoa Oulussa suunnitellaan parhaillaan.

Julkaisija: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2013-12-13

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201312047533

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Dahmane, N., Karjalainen, J. & Vesikukka, M. 2013. Demola yhdistää eri tavalla ajattelevat ihmiset . ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 24. Hakupäivä 18.4.2024. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201312047533.

Voisiko pitkiä jonoja pankeissa lyhentää mobiilipalvelulla, joka kertoo jonotusnumeron reaaliajassa? Kuinka lasten mediakriittisyyttä voitaisiin kehittää, jotta he ymmärtäisivät mikä on internetissä totta ja mikä ei? Muun muassa tämän kaltaisiin haasteisiin oululaiset korkeakouluopiskelijat kehittävät ratkaisuja monialaisissa tiimeissä Demolan neljä kuukautta kestävien projektien aikana.

Antonella graduation pitch

KUVA 1. Yliopisto-opiskelija Antonella Conte pitchaa tiiminsä ideaa (Kuvaaja: Harri Rauhanummi, Linnan Juhlakuva, Oulu.)

ICT- ja media-ala kokevat parhaillaan merkittävää rakennemuutosta. Internetin ja tietotekniikan nopea kehittyminen tarjoavat soveltaville aloille uusia mahdollisuuksia, mutta myös suuria haasteita. 

Näihin haasteisiin lähdettiin vastaamaan maaliskuussa 2012 Oamkin kulttuurialan yksikön toimesta käynnistetyllä TIPPI- hankkeella. Hankkeen ensimmäisenä toimenpiteenä Demola toimintamalli tuotiin Ouluun. Demolan toiminta vastaa paremmin kuin hyvin hankkeen tavoitteita kehittää alueelle uudenlaista innovatiivista toimintaympäristöä, jossa opiskelijat, yritykset ja korkeakoulut yhdessä toimimalla vahvistavat yritysten liiketoimintaa. Samalla toiminta mahdollistaa opiskelijoiden uudenlaisen työelämäyhteistyön ja korkeakoulujen innovatiivisen oppimisympäristön toiminnan.

”Demola on raikas ja nuorekas toimintamalli, jolla on varmasti vaikutusta tulevaisuutta ajatellen", Pohjois-Pohjanmaan liiton ohjelmakoordinaattori Päivi Keisanen Keisanen, P. 2013. Pohjois-Pohjanmaan liiton ohjelmakoordinaattorin puhelinhaastattelu 2.12.2013. perustelee Demolan toimintaa.

KUVIO 1. Demola Oulu

Tampereella vuonna 2008 toimintansa aloittanut ja sittemmin kansainvälisesti laajentunut Demola tuo yritykset, opiskelijat ja korkeakoulut yhteen luomaan uusia tuotteita ja palveluita avoimen innovaatiokonseptinsa myötä. Demolan Euroopan laajuinen verkosto toimii jo seitsemässä eri kaupungissa ja on toteuttanut yhteensä yli 350 projektia 2 000 opiskelijan voimin. Demola Oulu toimii kasvuyrittäjyyskeskus Business Kitchenissä Oulun keskustassa.

Todelliset haasteet herättävät yrittäjämäisen asenteen

Demolan toiminta perustuu avoimeen innovaatioympäristöön, jossa opiskelijat sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulusta että Oulun yliopistolta kehittävät yritysten, julkisen sektorin toimijoiden ja start-upien esittämien haasteiden pohjalta ratkaisuja demoina ja prototyyppeinä. Samalla partnerit pääsevät tutustumaan opinnoistaan valmistumassa oleviin uusiin kykyihin ja lahjakkuuksiin. Tekijänoikeudet syntyneistä demoista kuuluvat opiskelijoille, mutta partnerit voivat halutessaan lunastaa käyttöoikeuden projektituloksiin maksamalla niistä tiimeille palkkion. 

”Olemme lisensoineet yhden projektin tuotokset. Sen lisäksi olemme saaneet paljon uusia ajatuksia, palautetta ja kontakteja, joista voi poikia yhteistyötä jatkossa. Joten opiskelijalle tästä on muutakin hyötyä kuin opintopisteet”, toteaa useassa Demola-projektissa mukana ollut Kalevan kehitysyksikön päällikkö Tommi Silfverhuth Silfverhuth, T. 2013. Kalevan kehitysyksikön päällikön sähköpostihaastattelu 29.11.2013.

Demola tarjoaa opiskelijoille uudenlaisen tavan oppia projekti-, ryhmätyö- ja esiintymistaitoja monialaisessa ja kansainvälisessä tiimissä. Työkielenä Demolassa on englanti. Konkreettisten ja todellisten yritysprojektien kautta opiskelijat oppivat myös hallitsemaan tuotekehitysprosessia, hyödyntämään erilaisia ideointimenetelmiä sekä esittelemään oman työnsä tulokset ymmärrettävästi ja myyvästi. Opiskelijatiimit kehittävät projektejaan yrittäjämäisellä asenteella, sillä tavoitteena on myydä partneriyritykselle ratkaisu, jota he haluavat hyödyntää omassa liiketoiminnassaan. 

Marsmellow challenge

KUVA 2. Tiimi tutustuu toisiinsa Marshmallow-haasteen avulla Demola Kick offissa syksyllä 2013 (Kuvaaja: Noora Dahmane, Demola Oulu, Oulu)

”Tiesin jo lukuvuoden alkaessa, että tänä vuonna haen toisen kerran Demola projektiin mukaan, sillä ensimmäisen projektin onnistumisen jälkeen halusin lisää vastaavia kokemuksia. Parasta Demolassa on saada testata ja kehittää omia taitojaan monella eri osa-alueella yhtä aikaa ja työelämää muistuttavassa ympäristössä”, kertoo tuotantotaloutta opiskeleva Aarne Huttunen Huttunen, A. 2013. Yliopisto-opiskelija Aarne Huttusen sähköpostihaastattelu 28.11.2013..

Tavoitteena tarpeita vastaava tuote tai palvelu

Demolan toiminnassa hyödynnetään Lean-tuotekehitysmallia Maurya, A. P. 2012. Running Lean – Iterate From Plan A to a Plan That Works. 2. p. Yhdysvallat: O´Reilly Media.. Se täydentää perinteisiä tuotekehittämismalleja ohjaamalla kehittäjiä ensin testaamaan oletuksiaan asiakkaasta, markkinoista ja tuotteen ominaisuuksista ennen tuotteen varsinaista kehittämistä ja resurssien tuhlaamista. Demola projekteissa tämä tarkoittaa sitä, että tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä noudatetaan suunnittele-testaa-arvioi -kehityssykliä (kuvio 2).

KUVIO 2. Opiskelija Demolassa

Ensimmäiset tulokset ovat nähtävissä jo hyvissä ajoin projektin alkumetreillä, jolloin loppukäyttäjiltä voidaan kysyä palautetta hyvin varhaisessa vaiheessa. Koska Demola -työskentely perustuu avoimuuteen, kuka tahansa voi osallistua kolme kertaa projektien aikana pidettäviin ”pitchaus-” eli esittelytilaisuuksiin ja kommentoida niitä vapaasti. Välittömän palautteen ansiosta projektia pystytään ohjaamaan haluttuun suuntaan, jolloin lopputuloksena syntyy tarpeita vastaava tuote tai palvelu.

”Opiskelijoiden monialaisuus tuo vielä oman, suuren lisänsä yhtälöön, kun eri tavalla ajattelevia ihmisiä kohtautetaan. Samoin se myös mahdollistaa sen, että projektia viedään nopeasti ajatuksista demoon asti”, Silfverhuth Silfverhuth, T. 2013. Kalevan kehitysyksikön päällikön sähköpostihaastattelu 29.11.2013. kuvailee.

Partneriyritys on mukana prosessissa säännöllisesti ja tarjoaa opiskelijatiimille taustatietoa sekä mielipiteitään tuote- tai palvelukehityksen eri osavaiheista. Samanaikaisesti Demola tarjoaa opiskelijoille työvälineitä ideointiin, tuotekehitykseen, lisäarvon tuottamiseen sekä esiintymiseen. Demolan projektikoordinaattorit eli fasilitaattorit tukevat tiimejä projektin eri vaiheissa ja toimivat yhteyshenkilöinä eri osapuolten välillä.

Palkittu toimintamalli yhdistää myös kansainvälisiä toimijoita

Demolan jatkoa suunnitellaan parhaillaan Oulussa. Demola-projektien integrointi opintoihin on onnistunut melko hyvin, mutta yhteensovittamisessa riittää vielä työtä. Yksi suuri haaste opiskelijoille on nimenomaan ollut sopivan työskentelyajan löytäminen Demola-opinnoille. Tätä helpotti Demola-opintojakson luominen Oamkin opintosuunnitelmaan keväällä 2013. Myös opettajia, joiden työaikasuunnitelmissa olisi aikaa Demola-opiskelijoiden tukemiseen, tarvitaan lisää. Näihin asioihin ollaan parhaillaan etsimässä ratkaisua. 

Yhtenä suurena onnistumisena voidaan pitää syksyllä 2013 aloitettua yhteistyötä Sanoma konsernin kanssa, kun koko kansainvälinen Demola-verkosto osallistui Sanoma Accelarator program -liiketoimintamallikilpailuun. Sanoma Accelerator program järjestettiin tänä syksynä kolmatta kertaa, mutta nyt ensimmäistä kertaa myös opiskelijat pääsivät näyttämään kykynsä. Sanoma haastoi yhteensä 200 osallistujaa – puolet omasta talosta, puolet opiskelijoita – kehittämään uusia ideoita digitaaliseen liiketoimintaan ja mainontaan.  Oulusta ohjelmaan osallistui yhteensä 17 opiskelijaa molemmista korkeakouluista.

Jasmin Al Amir pitchaa Fair Labels – liikeideaa Demola Mid-Pitch -tapahtumassa

KUVA 3. Sanoma-tiimin Jasmin Al Amir pitchaa Fair Labels -liikeideaa Demola Mid-Pitch-tapahtumassa 2013 (Kuvaaja: Noora Dahmane, Demola Oulu, Oulu)

”Tämä on ollut hyvin mielenkiintoinen haaste opiskelijoille ja he ovat oppineet huimasti uusia asioita digitaalisesta tuotekehityksestä. Erityisen iloinen olen siitä, että oululainen tiimi on valittu Fair Labels- liiketoimintaideallaan 10 parhaan joukkoon yli 200 ideasta”, fasilitaattori Noora Dahmane kuvailee.

Demolan toimintamalli on saanut kiitosta laajalti ja sen povataan muokkaavan tapaa, jolla töitä organisoidaan tulevaisuudessa. Demola-verkoston perustaja Ville Kairamo palkittiin tästä edelläkävijyydestä marraskuussa 2013 Nokia säätiön tunnustuspalkinnolla Nokia Ääni. Nokian oma blogi. 22.11.2013. Nokia Säätiö palkitsi Demola-verkoston perustajan Ville Kairamon. Hakupäivä 27.11.2013. http://aani.nokia.fi/2013/11/22/nokia-saatio-palkitsi-demola-verkoston-perustajan-ville-kairamon/

”Tämä on meille tärkeä osoitus kansainvälisellä tiimillä tekemämme Demola-työn merkittävyydestä. Saamamme tunnustus vahvistaa uskoa valittuun fokukseen nostaa osaajat ja käytännön tekeminen keskiöön”, Kairamo iloitsee. 

 

Logot

Lähteet