Hae sivustolta

Yhteistä ymmärrystä metsäsuunnittelulla

Warning: Declaration of Concrete5_Model_FileSetPermissionAssignment::setPermissionObject(FileSet $fs) should be compatible with Concrete5_Model_PermissionAssignment::setPermissionObject($po) in /opt/www/docs/epooki/concrete/core/models/permission/assignments/file_set.php on line 6

Warning: Declaration of Concrete5_Model_FileAttributeKey::getList() should be compatible with Concrete5_Model_AttributeKey::getList($akCategoryHandle, $filters = Array) in /opt/www/docs/epooki/concrete/core/models/attribute/categories/file.php on line 102

Warning: Declaration of Concrete5_Model_FileAttributeKey::add($at, $args, $pkg = false) should be compatible with Concrete5_Model_AttributeKey::add($akCategoryHandle, $type, $args, $pkg = false) in /opt/www/docs/epooki/concrete/core/models/attribute/categories/file.php on line 161

Warning: Declaration of Concrete5_Model_FilePermissionAssignment::setPermissionObject(File $f) should be compatible with Concrete5_Model_PermissionAssignment::setPermissionObject($po) in /opt/www/docs/epooki/concrete/core/models/permission/assignments/file.php on line 62

    Kuvaaja: Risto Mulari

Haasteena metsänomistajien rakenteen ja arvojen muutos

Yksityismetsänomistus Suomessa muuttuu: yhä useampi metsänomistaja on eläkeläinen ja nainen samaan aikaan kun omistajien keskimääräinen koulutustaso nousee Karppinen, H. & Ahlberg, M. 2008. Metsänomistajakunnan rakenne 2020: Yleiseen väestömuutokseen perustuvat ennustemallit. Metsätieteen aikakauskirja 1/2008: 17–32. Hakupäivä 24.11.2009. www.metla.fi/aikakauskirja/abs/fa08/fa081017.htm. Kaupungistuminen etenee, tilalla asuminen vähenee Hänninen, H. & Ripatti, P. 2007. Uudet metsänomistajat. TTS tutkimuksen tiedote, Luonnonvara-ala: metsä 707 ja keskimääräinen tilakoko pienenee Leppänen, J. 2008. Parcelisation of family forests in Finland. Teoksessa E. Bergseng, G. Delbeck & H.F. Hoen (toim.) Proceedings of the Biennial Meeting of the Scandinavian Society of Forest Economics. Lom, Norway, 6th-9th April 2008. Scandinavian Forest Economics 42: 361-377. Hakupäivä 23.11.2009. http://www.metla.fi/org/ssfe/publications/proceedings_endelig.pdf. Metsän merkitys tulon lähteenä on entistä pienempi ja metsän monikäyttöarvot näkyvät yhä enemmän yksityismetsien käsittelyssä Laitila, T., Hujala, T., Tikkanen, J. & Kurttila, M. 2009. Yksityismetsien monikäyttöön ja monimuotoisuuteen liittyvät arvot ja asenteet: analyysi metsänomistajien haastatteluista. Metsätieteen aikakauskirja 2/2009: 113–-125. Hakupäivä 25.11.2009. www.metla.fi/aikakauskirja/abs/fa09/fa092113.htm. Erilaisten metsänomistajien moninaiset tarpeet kertovat haasteesta luoda entistä monipuolisempia metsänomistajapalveluja Hujala, T. 2009. Owner-driven decision support in holding-specific forest planning. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Dissertationes Forestales 85, 40 s. + 4 artikkelia. Hakupäivä 25.11.2009. www.metla.fi/dissertationes/df85.htm.

Metsäsuunnittelupalvelujen kehittämistä on selvitetty MMM:n rahoittamassa yhteistutkimushankkeessa Yksityismetsien asiakaslähtöisen suunnittelun kehittävä työntutkimus Tikkanen, J., Hokajärvi, R., Hujala, T. & Lappalainen, S. (toim.) 2007. Asiakaslähtöisyys metsäsuunnittelun kehittämishaasteena. Metlan työraportteja 65. 125 s. Hakupäivä 24.11.2009. www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp065.htm. Tässä artikkelissa esitellään tuloksia hankkeen osana toteutetusta kehittämistyöstä, joka koski kolmen eri työyhteisön metsäsuunnittelua. Tavoitteena oli vastata kysymykseen, miten metsäsuunnittelu voisi uudistua käsillä olevassa muutostilanteessa.

Metsäsuunnittelu tuottaa metsää koskevaa tietoa niin metsänomistajille kuin metsäalan toimijoille. Metsäsuunnitelma sisältää tietoa metsien nykytilasta sekä ehdotetuista toimenpiteistä (hakkuista ja metsänhoitotöistä) tulevalle 10-vuotiskaudelle. Suunnitelmassa on arvio tilan tuloista ja menoista sekä metsän rakenteen kehitysennuste. Metsänomistajan neuvonta on osa metsäsuunnittelua Hokajärvi, R., Hujala, T., Leskinen, L.A. & Tikkanen, J. 2009. Effectiveness of Sermon Policy Instruments: Forest Management Planning Practices applying the Activity Theory Approach. Silva Fennica 43(5): 889–-906. Hakupäivä 22.11.2009. www.metla.fi/silvafennica/full/sf43/sf435889.pdf. Kansallisen metsäsuunnittelustrategian visio on: Kaikki metsänomistajat tekevät päätöksiä tietoisina metsiensä erilaisista käyttömahdollisuuksista ja hoitotarpeista Maa- ja metsätalousministeriön metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia 2008-–2015. Helsinki 2008. s. 5. Hakupäivä 14.10.2009. http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/muutjulkaisut/5ze9UDdSF/MMMn_metsavaratiedon_ja_metsasuunnittelun_strategia_2008-2015.pdf.

Kehittävä työntutkimus menetelmänä

Edellä mainitussa hankkeessa järjestettiin ohjattuja kehittämistapaamisia kolmessa erityyppisessä työyhteisössä: 1) Metsäkeskus (10 tapaamista, 4-6 osallistujaa) Hokajärvi, R. & Hujala, T. 2009. Metsäsuunnittelijan työ muuttuu. Ammattikorkeakoulujen verkkojulkaisu Osaaja.net 4/2009. Hakupäivä 17.12.2009. ojs.seamk.fi/index.php/osaaja/article/view/1162/1051 toteuttaa alueellista metsävaratiedon keruuta valtion tukemana toimintana ja tuottaa tilakohtaisia metsäsuunnitelmia liiketoimintana. 2) Metsänhoitoyhdistys (7 tapaamista, 3-6 osallistujaa) suunnittelee ja toteuttaa metsänomistajan tilauksesta käytännön toimenpiteitä metsässä. 3) Metsäpalveluyritys (5 tapaamista, 2-3 osallistujaa) tuottaa palveluita metsänomistajalle liiketoimintana. Yksi tutkijoista toimi kehittämistapaamisten ohjaajana.

Tapaamiset noudattivat ekspansiivisen oppimisen vaiheita Engeström, Y. 1995. Kehittävä työntutkimus -perusteita, tuloksia ja haasteita. Hallinnon kehittämiskeskus. Helsinki: Oy Edita Ab. 92. ja muutoslaboratoriomenetelmää© Virkkunen, J., Engeström, Y., Pihlaja, J. & Helle, M. 2001. Muutoslaboratorio. Uusi tapa oppia ja kehittää työtä. Edita Oyj, Helsinki. Hakupäivä 24.11.2009. http://www.mol.fi/tyke/00-03/materiaalit/kirjat/raportti6/Muutoslabora.pdf. Aluksi käsiteltiin muutostarpeet ja kehittämisen tavoitteet. Nykytilan analyysin kautta edettiin kehittämisehdotuksiin, josta valittiin sopivat ehdotukset kokeiltaviksi. Kahdessa organisaatiossa toteutettiin kokeilut, joiden etenemistä seurattiin ja arvioitiin.

Tavoitteena metsässä näkyvä toiminta

Kaikissa organisaatioissa metsäsuunnittelijoita motivoi eniten, että metsänomistaja saadaan tekemään tai teettämään toimenpiteitä metsässään. Hoidettu metsä on tavoiteltu suunnittelutyön tulos, erityisesti nuorten metsien hoitaminen koettiin tärkeänä. Metsien hoito tuottaa tulosta pitkällä tähtäimellä ja on kaikkien yhteinen etu. Suunnittelutyön mielekkyys paranisi, jos metsäsuunnittelijat välittäisivät - nykyisestä menettelystä poiketen - yhtäältä metsää koskevaa tietoa ja työtilauksia toteuttajille (metsänomistajan luvalla) sekä toisaalta toimijoiden yhteystietoja metsänomistajalle.

Metsäsuunnitelma ja metsänomistaja metsäammattilaisen työssä

Metsäsuunnitelma on tuote asiakkaalle, mutta myös tärkeä työväline metsäammattilaiselle. Suunnitelman avulla voidaan markkinoida ja suunnitella metsänhoitotöitä; havainnollistaa metsänhoitotarpeita ja siten aktivoida metsänomistajia toimintaan. Suunnitelman tietojen perusteella käytännön toimenpiteiden suunnittelu on helppoa: säästyy kustannuksia ja aikaa.

Metsänomistajien erilaisuus on osa metsäammattilaisen työn rikkautta. Metsäsuunnittelijoilla on paljon ns. hiljaista tietoa metsänomistajista ja eri tilanteissa toimitaan eri tavoin. Erityisesti metsänhoitoyhdistyksessä tuli esille, että tarjottava palvelu vaihtelee luonnostaan omistajan mukaan. Metsäammattilaisten mukaan metsänomistajalle tärkeitä asioita metsäsuunnitelmassa ovat tehtävät työt ja niiden järjestys, metsäomaisuuden arvotus ja motivointi.

Metsäsuunnittelijat pitivät metsänomistajaa eräänlaisena työnsä kohteena. Myöhemmin päädyttiin tarkastelemaan metsänomistajaa rinnakkaistoimijana. Metsä on ammattilaisen työn ja metsänomistajan toiminnan yhteinen kohde, mutta tämä ”metsä” merkitsee eri toimijoille erilaisia asioita (kuva 1). Metsäsuunnittelun ja metsänomistajan toiminnan kohteet ovat vain osittain päällekkäisiä. Esimerkiksi kummankin ”metsää” hakataan, mutta metsäammattilaiselle metsä on välinearvo, hakkuumahdollisuus, metsänomistajille usein itseisarvo, perintömetsä; lisäksi puusepän ja paperitehtailijan ”metsät” ovat kovin erinäköisiä.

Nykyisin metsäsuunnitelma tulee kaikille muille toimijoille paitsi metsäkeskuksen suunnittelijalle, muiden tuottamana, ulkopuolelta. Onko metsäsuunnitelma siis yhteinen väline ja miten hyvin se palvelee eri toimijoiden tavoitteita?

KUVA 1. Metsäammattilainen ja metsänomistaja rinnakkaistoimijoina metsän hoidossa. Metsä näyttäytyy osapuolille eri tavoin. Metsäsuunnitelma on väline, joka tulee toimijoille pääsääntöisesti ulkopuolisen tuottamana. Nuolet kuvaavat tiedon kulkua ja käsitysten muodostumista: yhtenäinen nuoli kuvaa usein tärkeintä tapaa, katkoviivat muita tapoja käsityksen muodostumiselle.

Metsäsuunnitelma yhteisenä välineenä

Kaikkien metsäammattilaisten yhteinen tavoite on, että metsänomistajiin pidettäisiin säännöllisesti yhteyttä. Metsäsuunnitelma voisi toimia nykyistä paremmin yhteisenä välineenä lisäämässä eri osapuolten yhteistä ymmärrystä metsästä Virkkula, O., Tikkanen, J., Hujala, T. & Hokajärvi, R. 2007. Kasvatustieteellinen näkökulma metsäsuunnitteluun: esimerkki yhteistoiminnallisuuden jäsentämisestä design-tutkimuksen keinoin. Teoksessa J. Tikkanen, R. Hokajärvi, T. Hujala & S. Lappalainen (toim.) Asiakaslähtöisyys metsäsuunnittelun kehittämishaasteena. Metlan työraportteja 65, 95–-101. ja siihen liittyvistä tavoitteista ja toiminnoista (kuva 2), siis siitä mikä on ”perintömetsän” ja ”välinemetsän” tai ”puusepän metsän” ja ”sellunkeittäjän metsän” ero. Tämä edellyttää uudenlaisia toimintatapoja, jossa metsäsuunnitelman avulla rakennetaan yhteistä mielikuvaa metsästä.

KUVA 2. Metsäsuunnitelmaan liittyvä, organisaatioiden rajat ylittävä tiedonvaihto ja neuvottelu on mahdollisuus metsäpalvelukokonaisuuden pitkäjänteiseen toteuttamiseen

Toimintamallien kehittäminen rajoittuu yleisesti omaan organisaatioon ja sen tavoitteisiin. Tulevaisuudessa tarvitaan organisaatioiden rajat ylittävää Engeström, Y. 2001. Expansive learning at work: towards an activity theoretical reconceptualization. Journal of Education and Work, 14(1): 133–-156. toiminnan kehittämistä. Päivitettyjen metsävaratietojen pohjalle rakentuva palvelujen yhteinen kehittäminen tarjoaa aiheen alueellisesti toteutettavalle yhteistyön lisäämiselle. Modernit tietoverkot ovat tällaiselle kehitystyölle oiva alusta. Toimintamallien muutoksessa on kyse organisaatioiden välisten yhteyksien uudistamisesta sekä tiedonvaihdon pelisäännöistä.

Lähteet

Kuvalähteet

Uusimmat artikkelit