Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön tavoitteet ja hyödyt
Metatiedot
Nimeke: Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön tavoitteet ja hyödyt
Tekijä: Koivunen Kirsi; Remahl Tea; Isohanni Irene
Aihe, asiasanat: ammattikorkeakoulut, harjoittelu, innovaatiotoiminta, koulutus, osaaminen, opetus, opinnäytteet, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, tutkimus- ja kehittämistoiminta, tuloksellisuus, työelämäyhteydet, vaikuttavuus
Tiivistelmä: Tutkimus- ja kehitystyö on perusta ammattikorkeakoulun opetukselle ja alueen työelämän osaamisen kehittämiselle. Sillä tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Tutkimus- ja kehitystyön tärkein hyödyn saaja on ammattikorkeakoulu, erityisesti sen opettajat ja opiskelijat sekä alueen elinkeino- ja kulttuurielämä.
Tutkimus- ja kehitystyö on välttämätön edellytys sille, että voidaan kouluttaa tieto- ja taitotasoltaan päteviä ammattilaisia tietoyhteiskuntaan. Ammattikorkeakoulun ulkopuolinen rahoitus on lisääntynyt tutkimus- ja kehitystyön avulla. Osallistumalla yhdessä työelämän kumppaneiden kanssa työelämän kehittämiseen opetus- ja muun henkilökunnan osaaminen paranee, opintosisällöt ja -menetelmät ovat ajan tasalla ja opetuksen laatu paranee. Osallistumalla työelämän käytännön kehittämiseen opiskelijoiden opiskelumotivaatio paranee, opiskelun mielekkyys ja viihtyvyys lisääntyy sekä työllistyminen kasvaa. Alue hyötyy osaamistason nousun, ammatillisten käytäntöjen ja palveluiden laadun paranemisen myötä. Samalla alueen elinvoima vahvistuu ja hyvinvointi paranee.
Julkaisija: Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Aikamääre: Julkaistu 2011-06-23
Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201104131441
Kieli: suomi
Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön raportit
Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Näin viittaat tähän julkaisuun
Koivunen, K., Remahl, T. & Isohanni, I. 2011. Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön tavoitteet ja hyödyt. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 42. Hakupäivä 19.4.2024. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201104131441.
Työelämän kehittäminen yhdessä työelämän kumppaneiden kanssa parantaa opetuksen laatua ja takaa ajantasaiset opintosisällöt ja -menetelmät. Opiskelijoiden opiskelumotivaatio vahvistuu, opiskelun mielekkyys ja viihtyvyys lisääntyy sekä työllistyminen paranee. Lisäksi työelämän ammatilliset käytännöt kehittyvät ja osaamistaso nousee sekä palveluiden laatu paranee. Alueen elinvoima vahvistuu ja hyvinvointi paranee. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö etsii vielä muotoaan. Jotta tutkiva ja kehittävä työote lisääntyisi toiminnassa, vaatii se muutoksia asenteissa ja toimintakulttuurissa. Opettajien, opiskelijoiden ja työelämäedustajien tulisi toimia tiiminä, jonka tavoitteena on pitkäjänteinen alueellinen elinkeinoelämän kehittäminen.
Tavoitteena osaamisella elinvoimaa ja hyvinvointia
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön kokonaisuutta käsitellään kolmessa artikkelissa. Niistä yksi selvittää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön (tki-työ) käsitteitä, yksi Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) tki-työn nykytilaa ja kolmas on tämä artikkeli, jossa kuvataan tki-työn hyötyjä. Kaikki artikkelit julkaistaan Oamkin omassa julkaisusarjassa ePookissa.
Ammattikorkeakoulun päätehtävänä on osaavan työvoiman kouluttaminen opetuksen ja tki-työn avulla. Oamkin tavoitteena on tukea Oulun seudun ja koko Pohjois-Suomen kehitystä ja saada aikaan vaikuttavaa innovaatiotoimintaa. Paine tki-työn lisäämiseen on ilmeinen ja koskee kaikkia eurooppalaisia ammattikorkeakouluja de Weert, E. & Soo, M. 2009. Research at Universities of Applied Sciences in Europe. Conditions, Achievements and Perspectives. Center for Higher Education Policy Studies (CHEPS). University of Twente, the Netherlands. Hakupäivä 15.1.2011. http://www.kfh.ch/uploads/doku/doku/HBO-UASnet%20rapport-C%20%282%29.pdf?CFID=21590571&CFTOKEN=86204223.
Ammattikorkeakoulu siirtää välittäjäorganisaationa tietoa ja teknologiaa elinkeinoelämään ja julkisen sektorin organisaatioihin muun muassa siten, että yliopistossa tehdyn perustutkimuksen tulokset hyödynnetään erilaisiin toimintamalleihin, sovelluksiin tai tuotekehittelyyn. Ammattikorkeakoulu pyrkii innovaatiotoiminnallaan eettisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävään kehitykseen sekä lisäämään innovaatioilla hyvinvointia. Ammattikorkeakoulu tuottaa muun muassa teknisiä, sosiaalisia ja kulttuurisia kaupallistettavia tai muuten hyödynnettävissä olevia tuotteita, palveluita ja prosesseja usein monialaisena yhteistyönä. Lisäksi toiminnalla vahvistetaan yritysten, verkostojen ja toimialojen kykyä innovaatiotoimintaan Opetusministeriö 2010. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta innovaatiojärjestelmässä. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 8. Hakupäivä 10.1.2011. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/tr08.pdf?lang..
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö tutkitun tiedon valossa
Tki-työn tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on Oamkissa tutkittu viime vuosina (taulukko 1). Tutkimukset tarkastelevat Oamkin harjoittamaa tki-työtä opiskelijoiden, opettajien, työelämän ja ammattikorkeakoulun näkökulmasta.Tutkimuksissa on tarkasteltu tki-työn nykytilaa, saavutettuja hyötyjä, kehittämistarpeita sekä mahdollisuuksia. Seuraavassa kuvataan lyhyesti edellä mainittujen tutkimusten tuloksia.
TAULUKKO 1. Oamkissa tehdyt tki-työhön liittyvät tutkimukset v. 2005-2011
Opiskelijat työelämän kehittäjinä
Työnantajat näkevät opiskelijan laatiman opinnäytetyön hyvänä rekrytointikeinona Viitala, T. 2005. Työelämä ja opinnäyteprosessi ammattikorkeakoulun opinnäytetyön edellytyksenä. Kever 3/2005. Hakupäivä 17.2.2011. http://www.uasjournal.fi/index.php/kever/article/viewArticle/900/749 ja mahdollisuutena kehittää työelämää Isohanni, I & Toljamo, M. 2005. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö opiskelijoiden, opettajien ja työelämän näkökulmasta – kirjallisuuskatsaus ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin liittyvistä tutkimuksista. Kever 3(3). Hakupäivä 15.1.2011. http://ojs.seamk.fi/index.php/kever/article/viewArticle/897/746. Opinnäytetyön hyödynnettävyyden pohdinta onkin tärkeä osa opinnäytetyötä Toljamo, M. & Rissanen, L. 2005. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäytetyöt: analyysi vuosina 2000 ja 2004 Thesis -kilpailuun lähetetyistä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opinnäytetöistä. Kever 3/2005. Hakupäivä 5.2.2011.http://ojs.seamk.fi/index.php/kever/article/viewArticle/898/747. Onhan se parhaimmillaan ammattikorkeakoulun laatuleima Toljamo, M. & Isohanni, I. 2007. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö osana työelämän tutkimusta ja kehittämistä. Teoksessa E. Ramstad & T. Alasoini (toim.) Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa. Lähestymistapoja, menetelmiä, kokemuksia, tulevaisuuden haasteita. Raportteja 53. Tykes, Helsinki. Hakupäivä 15.2.2011. http://www.tekes.fi/fi/document/48481/r53-teksti-jjj-korjattu-final_pdf. Lisäksi ammattikorkeakoulun työelämän kanssa yhteistyössä tehtyjen opinnäytetöiden määrä on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen tuloksellisuuskriteereistä.
Ammattikorkeakoulun tulee tarjota opiskelijoilleen tarkoituksenmukainen opinnäytetyöprosessi Viitala, T. 2005. Työelämä ja opinnäyteprosessi ammattikorkeakoulun opinnäytetyön edellytyksenä. Kever 3/2005. Hakupäivä 17.2.2011. http://www.uasjournal.fi/index.php/kever/article/viewArticle/900/749, johon kuuluu olennaisena osana sen ohjaus. Opinnäytetyön ohjaukseen osallistuvat ammattikorkeakoulun opettajien lisäksi myös työelämän työntekijät. Lisäksi ammattikorkeakoulun kirjalliset opinnäytetyön ohjeet Viitala, T. 2005. Työelämä ja opinnäyteprosessi ammattikorkeakoulun opinnäytetyön edellytyksenä. Kever 3/2005. Hakupäivä 17.2.2011. http://www.uasjournal.fi/index.php/kever/article/viewArticle/900/749 ovat keskeisessä roolissa ohjauksessa.
Opinnäytetyöprosessi ammattikorkeakoulujen ja työelämän välillä on vielä selkiintymätön Isohanni, I & Toljamo, M. 2005. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö opiskelijoiden, opettajien ja työelämän näkökulmasta – kirjallisuuskatsaus ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin liittyvistä tutkimuksista. Kever 3(3). Hakupäivä 15.1.2011. http://ojs.seamk.fi/index.php/kever/article/viewArticle/897/746, joten se kaipaa edelleen kehittämistä. Opiskelijat kokevat tärkeäksi opetuksen ja työelämän yhteistyön. Tällä hetkellä yhteistyö painottuu lähinnä harjoitteluun ja opinnäytetöihin Leskinen, M. 2010. Työelämän edustajien kokemuksia ja näkemyksiä yhteistyöstä Oulun seudun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikön kanssa. ePooki. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 4. Hakupäivä 10.3.2011. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-064-0. Opiskelijat toivoisivat, että myös opintojaksoihin liittyviä harjoitustehtäviä voisi toteuttaa aikaisempaa enemmän yhdessä työelämän kanssa. He haluaisivat myös parempaa tietoa siitä, millaisia osaajia työelämä tarvitsee Leskinen, M. 2010. Työelämäyhteistyö opinnoissa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä opiskelijan silmin. ePooki. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 6. Hakupäivä 10.3.2011. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-068-8 sekä työelämän asiantuntijaluentoja ja vierailuja eri työpaikkoihin Leskinen, M. 2010. Työelämäyhteistyö opinnoissa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä opiskelijan silmin. ePooki. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 6. Hakupäivä 10.3.2011. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-068-8.
Opettajat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön avaintoimijoina
Opettajien tki-työn verkostoituminen ammattikorkeakoulujen sisällä tapahtuu useimmiten samassa työyhteisössä työskentelevien kollegoiden kesken Lähdesmäki, R., Koivunen, K. & Isohanni, I. 2008. Ammattikorkeakouluopettajien tutkimus- ja kehitystyön verkostot. Kever 7(1). Hakupäivä 20.2.2011. http://kever-osaaja.fi/index.php/kever/article/view/87/168. Opettajat näkevät kuitenkin tki-työn kehittämiskohteiksi muun muassa verkostojen luomisen sekä ajallisen resurssoinnin Pihlajamaa, J., Koivunen, K., Vesala, P. & Isohanni, I. 2009. Tutkimus- ja kehitystyön kehittäminen ammattikorkeakouluopettajan näkökulmasta. Kever 8(2). Hakupäivä 20.2.2011. http://ojs.seamk.fi/index.php/kever/article/view/1099/989. Ulkoisia yhteistyötahoja ovat pk-yritykset sekä kunnat ja tutkimuslaitokset.
Yhteistyötä harjoitetaan usein kansallisten, mutta harvemmin kansainvälisesti ammattikorkeakoulujen kanssa. Koska ammattikorkeakoulujen tki-työ on vielä nuorta, se kaipaa vielä yhteisiä pelisääntöjä ja käytännön edellytysten luomista kansallisesti ja myös ammattikorkeakoulun sisällä Lehtelä, P-L. & Viitala T. 2007. Ammattikorkeakouluopettajuuden haasteita. Teoksessa M. Jääskeläinen, J. Laukia, O. Luukkainen, U. Mutka & P. Remes (toim.) Ammattikasvatuksen soihdunkantoa - Kymmenen vuotta opettajankoulutusta ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Jyväskylä: PS-kustannus..
Osa opettajista kokee, että kehittämällä tki-työtä parannetaan ammattikorkeakoulun laatua Pihlajamaa, J., Koivunen, K., Vesala, P. & Isohanni, I. 2009. Tutkimus- ja kehitystyön kehittäminen ammattikorkeakouluopettajan näkökulmasta. Kever 8(2). Hakupäivä 20.2.2011. http://ojs.seamk.fi/index.php/kever/article/view/1099/989. Kaikki opettajat eivät kuitenkaan osallistu tki-työhön. Oamkin opettajista 40 % opetti vuonna 2009 vain hyvin vähän tai ei lainkaan tki-työhön liittyviä opintoja. Joka neljäs vastanneista opettajista opetti tki-työhön liittyviä opintoja paljon Pasma, J., Koivunen, K., Pihlajamaa, J., Korhonen, A., Isohanni, I. 2009. Tutkimus- ja kehitystyö opetuksen ohjaajana ammattikorkeakoulussa. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 3, Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, Jyväskylä, 220-230..
Tulevaisuuden haasteita
Remahlin tutkimuksen Remahl, T. 2010. Avain ammatilliseen asiantuntijuuteen. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan arviointitutkimus. ePooki. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 13. Hakupäivä 15.1.2011. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-067-1 perusteella Oamkin tki-työn kehittämishaasteena strategiakaudella 2010 - 2015 ovat: 1) innovatiivisen organisaation mukaisten toimintatapojen edistäminen, 2) tki-työn perustan vahvistaminen ja vaikuttavuuden lisääminen yhdistämällä oppiminen ja työelämälähtöinen tki-toiminta sekä 3) tki-työn näkyvyyden parantaminen ja roolin kirkastaminen alueellisessa innovaatioympäristössä osaamisprofiilia vahvistamalla.
De Weertin ja Soon de Weert, E. & Soo, M. 2009. Research at Universities of Applied Sciences in Europe. Conditions, Achievements and Perspectives. Center for Higher Education Policy Studies (CHEPS). University of Twente, the Netherlands. Hakupäivä 15.1.2011. http://www.kfh.ch/uploads/doku/doku/HBO-UASnet%20rapport-C%20%282%29.pdf?CFID=21590571&CFTOKEN=86204223 tutkimus on osa Euroopan Unionin EDUPROF-hanketta (Educating the New European Professional in the Knowledge Society), jonka tavoitteena on muun muassa selkiinnyttää ammattikorkeakoulujen profiilia ja vahvistaa ammattikorkeakoulujen tki-toimintaa Irlannissa, Tanskassa, Suomessa, Virossa, Liettuassa, Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa, Ranskassa, Portugalissa ja Alankomaissa. Tarkoituksena oli tutkia osallistujamaiden ammattikorkeakoulujen tutkimuskäytäntöjä, onko niiden välillä löydettävissä yhteneväisyyksiä ja missä olosuhteissa kussakin maassa tutkimustyötä tehdään.
Tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä tki-työllä on yhä suurempi merkitys ammattikorkeakoulujen toiminnalle. Ammattikorkeakoulujen tavoitteena on kouluttaa osaavia ammattilaisia, joiden taidot vastaavat nopeasti muuttuvia ammatillisia vaatimuksia. Yhteiskunta odottaa ammattikorkeakouluista valmistuvien henkilöiden pystyvän luovuuden ja innovatiivisten taitojen perusteella tuottamaan uutta ja monitieteellistä tietoa, jota voidaan soveltaa suoraan käytäntöön de Weert, E. & Soo, M. 2009. Research at Universities of Applied Sciences in Europe. Conditions, Achievements and Perspectives. Center for Higher Education Policy Studies (CHEPS). University of Twente, the Netherlands. Hakupäivä 15.1.2011. http://www.kfh.ch/uploads/doku/doku/HBO-UASnet%20rapport-C%20%282%29.pdf?CFID=21590571&CFTOKEN=86204223.
Yhdentoista osallistujamaan tutkimuskäytännöissä löydettiin paljon eroavaisuuksia, mutta myös samankaltaisuuksia. Yhteisesti voidaan todeta, että tutkimustyön nivoutuminen opetukseen on ammattikorkeakouluissa entistä tärkeämpää. Tutkimustyön tulisi parantaa opetuksen laatua ja tuoda uudistuksia opetusohjelmaan. Jatkotutkimusta tulisi tehdä tki-työn rakenteellisesta organisoinnista, alueellisen yhteiskunnallis-taloudellisen yhteistyön vahvistamisesta sekä kansainvälisen yhteistyön vahvistamisesta de Weert, E. & Soo, M. 2009. Research at Universities of Applied Sciences in Europe. Conditions, Achievements and Perspectives. Center for Higher Education Policy Studies (CHEPS). University of Twente, the Netherlands. Hakupäivä 15.1.2011. http://www.kfh.ch/uploads/doku/doku/HBO-UASnet%20rapport-C%20%282%29.pdf?CFID=21590571&CFTOKEN=86204223. Oamkissa tehtyjen tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia kuin mitä de Weert & Soo de Weert, E. & Soo, M. 2009. Research at Universities of Applied Sciences in Europe. Conditions, Achievements and Perspectives. Center for Higher Education Policy Studies (CHEPS). University of Twente, the Netherlands. Hakupäivä 15.1.2011. http://www.kfh.ch/uploads/doku/doku/HBO-UASnet%20rapport-C%20%282%29.pdf?CFID=21590571&CFTOKEN=86204223 ovat esittäneet ammattikorkeakoulun ajankohtaisiksi yleiseurooppalaisiksi haasteiksi.
Kaikkia hyödyttävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö
Tki-työn tärkein hyödyn saaja on ammattikorkeakoulu, erityisesti sen opettajat ja opiskelijat sekä alueen elinkeino- ja kulttuurielämä. Tki-työ on välttämätön edellytys sille, että voidaan kouluttaa tieto- ja taitotasoltaan päteviä ammattilaisia tietoyhteiskuntaan. Tämä on ammattikorkeakoulun päätehtävä. Ammattikorkeakoulun ulkopuolinen rahoitus on lisääntynyt tki-työn avulla. Osallistumalla yhdessä työelämän kumppaneiden kanssa työelämän kehittämiseen opetus- ja muun henkilökunnan osaaminen paranee, opintosisällöt ja -menetelmät ovat ajan tasalla ja opetuksen laatu paranee. Osallistumalla aitoihin työelämän kehittämisprosesseihin opiskelijoiden opiskelumotivaatio paranee, opiskelun mielekkyys ja viihtyvyys lisääntyy sekä työllistyminen kasvaa. Alue hyötyy ammatillisten käytäntöjen ja palveluiden laadun paranemisen ja osaamistason nousun myötä. Samalla alueen elinvoima vahvistuu ja hyvinvointi paranee.
Taulukkoon 2 on koottu edellä mainittujen tutkimusten tulosten perusteella tki-työstä saatavia hyötyjä.
TAULUKKO 2. Ammattikorkeakoulun tk-työn hyötyjä
| Hyödynsaaja | Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön hyödyt |
|---|---|
| Ammattikorkeakoulu |
|
| Opettajat ja opiskelijat |
|
| Alueen elinkeino- ja kulttuurielämä |
|
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön toteuttamisen ongelmat
Ammattikorkeakoulujen harjoittama tki-toiminta etsii vielä muotoaan Isohanni, I & Toljamo, M. 2005. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö opiskelijoiden, opettajien ja työelämän näkökulmasta – kirjallisuuskatsaus ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin liittyvistä tutkimuksista. Kever 3(3). Hakupäivä 15.1.2011. http://ojs.seamk.fi/index.php/kever/article/viewArticle/897/746. Esimerkiksi tki-työn määrittely sekä tki-työhän käytettävien resurssien suuntaaminen vaativat selkiyttämistä Pihlajamaa, J., Koivunen, K., Vesala, P. & Isohanni, I. 2009. Tutkimus- ja kehitystyön kehittäminen ammattikorkeakouluopettajan näkökulmasta. Kever 8(2). Hakupäivä 20.2.2011. http://ojs.seamk.fi/index.php/kever/article/view/1099/989. Jotta tutkiva ja kehittävä työote lisääntyisi tominnassa, vaatii se muutoksia myös asenteissa ja toimintakulttuurissa Pasma, J., Koivunen, K., Pihlajamaa, J., Korhonen, A., Isohanni, I. 2009. Tutkimus- ja kehitystyö opetuksen ohjaajana ammattikorkeakoulussa. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 3, Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, Jyväskylä, 220-230..
Tki-työn tulee verkostoitua yhä tehokkaammin muun muassa eri koulutusalojen ja työelämän kanssa Pihlajamaa, J., Koivunen, K., Vesala, P. & Isohanni, I. 2009. Tutkimus- ja kehitystyön kehittäminen ammattikorkeakouluopettajan näkökulmasta. Kever 8(2). Hakupäivä 20.2.2011. http://ojs.seamk.fi/index.php/kever/article/view/1099/989. Verkostoja on hyvä kehittää jatkuvasti Lähdesmäki, R., Koivunen, K. & Isohanni, I. 2008. Ammattikorkeakouluopettajien tutkimus- ja kehitystyön verkostot. Kever 7(1). Hakupäivä 20.2.2011. http://kever-osaaja.fi/index.php/kever/article/view/87/168. Opettajien, opiskelijoiden ja työelämäedustajien tulisi toimia tiiminä, jonka tavoitteena on pitkäjänteinen alueellinen elinkeinoelämän kehittäminen Pasma, J., Koivunen, K., Pihlajamaa, J., Korhonen, A., Isohanni, I. 2009. Tutkimus- ja kehitystyö opetuksen ohjaajana ammattikorkeakoulussa. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 3, Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, Jyväskylä, 220-230.. Yhteistyötä ja asiantuntijuuden jakamista edistää toimiva vuorovaikutus, joka edellyttää tutuiksi tulemista ja käytännöllisen kommunikointitavan löytymistä Polojärvi, P., Sääskilahti, K. & Sankari, T. 2010. Vuorovaikutus monitieteisessä tutkimus- ja kehitystyössä. ePooki. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 15. Hakupäivä 11.4.2011. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201012163119. Yhteistyötä vaikeuttaa tällä hetkellä muun muassa selkeän yhteyshenkilön puuttuminen Leskinen, M. 2010. Työelämän edustajien kokemuksia ja näkemyksiä yhteistyöstä Oulun seudun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikön kanssa. ePooki. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 4. Hakupäivä 10.3.2011. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-064-0.
Opettajat ovat kiinnostuneita tki-työstä. Kuitenkaan työaika ei riitä sen toteuttamiseen Pihlajamaa, J., Koivunen, K., Vesala, P. & Isohanni, I. 2009. Tutkimus- ja kehitystyön kehittäminen ammattikorkeakouluopettajan näkökulmasta. Kever 8(2). Hakupäivä 20.2.2011. http://ojs.seamk.fi/index.php/kever/article/view/1099/989. Opettajat eivät myöskään aina miellä tki-työtä osaksi omaa työtään Viitala, T. 2005. Työelämä ja opinnäyteprosessi ammattikorkeakoulun opinnäytetyön edellytyksenä. Kever 3/2005. Hakupäivä 17.2.2011. http://www.uasjournal.fi/index.php/kever/article/viewArticle/900/749. Työelämän edustajilla on paljon odotuksia opettajille. He toivovat opettajilta yhteistyötä opinnäytetyöprosessin aikana, innovatiivisia ratkaisuja kehityskohteisiin sekä uusia toimintamalleja Toljamo, M. & Isohanni, I. 2007. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö osana työelämän tutkimusta ja kehittämistä. Teoksessa E. Ramstad & T. Alasoini (toim.) Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa. Lähestymistapoja, menetelmiä, kokemuksia, tulevaisuuden haasteita. Raportteja 53. Tykes, Helsinki. Hakupäivä 15.2.2011. http://www.tekes.fi/fi/document/48481/r53-teksti-jjj-korjattu-final_pdf.
Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua projekteihin työelämän kanssa. Sen sijaan muut työelämäyhteysmuodot ovat vähäisiä Leskinen, M. 2010. Työelämäyhteistyö opinnoissa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä opiskelijan silmin. ePooki. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 6. Hakupäivä 10.3.2011. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-068-8. Tk-työn toteuttamista varten opiskelijoiden on omaksuttava tarvittavat tiedot, taidot ja asenteet Pasma, J., Koivunen, K., Pihlajamaa, J., Korhonen, A., Isohanni, I. 2009. Tutkimus- ja kehitystyö opetuksen ohjaajana ammattikorkeakoulussa. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 3, Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, Jyväskylä, 220-230.. Opinnäytetyöprosessiin liittyvä ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyön toimintamalli on vielä selkiintymätön, eikä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöille ole muodostunut omaleimaista profiilia Isohanni, I & Toljamo, M. 2005. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö opiskelijoiden, opettajien ja työelämän näkökulmasta – kirjallisuuskatsaus ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin liittyvistä tutkimuksista. Kever 3(3). Hakupäivä 15.1.2011. http://ojs.seamk.fi/index.php/kever/article/viewArticle/897/746. Opintojen viivästymisen syynä ovat usein opinnäytetyöhön liittyvät vaikeudet Toljamo, M. & Rissanen, L. 2005. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäytetyöt: analyysi vuosina 2000 ja 2004 Thesis -kilpailuun lähetetyistä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opinnäytetöistä. Kever 3/2005. Hakupäivä 5.2.2011.http://ojs.seamk.fi/index.php/kever/article/viewArticle/898/747.
Loppusanat
Laki velvoittaa ammattikorkeakoulut tki-työhön. Lisäksi tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä tki-työllä on yhä suurempi merkitys ammattikorkeakoulun toiminnalle. Ammattikorkeakoulujen tavoitteena on kouluttaa osaavia ammattilaisia, joiden taidot vastaavat nopeasti muuttuvia ammatillisia vaatimuksia. Yhteiskunta odottaa myös ammattikorkeakouluista valmistuvien henkilöiden pystyvän luovuuden ja innovatiivisten taitojen perusteella tuottamaan uutta ja monitieteellistä tietoa, jota voidaan soveltaa suoraan käytäntöön.
Jatkossa tutkimustyön nivoutuminen opetukseen, ammattikorkeakoulun tki-työn profiilin selkiinnyttäminen ja vahvistaminen on entistä tärkeämpää. Tki-työ on tehokas keino kasvattaa ammattikorkeakoulun rahoitusta.
