Sydämen kultainen kosketus – aurinko nousee Oulusta. Hyvinvoinnin, terveyden ja hoitotyön edistäjät

Tämän kokoomateoksen artikkeleissa kuvataan hyvinvoinnin tukemisen, terveyden edistämisen ja hoitotyön juuria. Alojen ammatillisen koulutuksen kehittymisellä on kivijalka menneisyyden arvomaailmassa. Tiedot ja taidot ovat lisääntyneet ajan vaatimusten myötä. Uusia koulutusohjelmia on kehitetty. Muutokset ja kehitys on jatkuvaa. Teos sisältää myös tulevaisuutta visioivia artikkeleita. Toivomme, että menneisyyden hyvät asiat elävät myös tulevaisuudessa.

KUVA: JiBJhoY/Shutterstock.com

Esipuhe

Terveystieteiden kunniatohtori, Terveydenhuoltoneuvos, rehtori Ines Kuittisen lähiomaisten ja hänen työyhteisöjensä taholla syntyi ajatus kirjoittaa kirja hänen elämästään ja hänen toiminnastaan suomalaisen terveydenhoidon ja sosiaalihuollon ja niiden ammatillisen koulutuksen alueelta Jyväskylässä ja Oulussa. Nyt oli sopiva ajankohta, kun hänen syntymästään tuli kuluneeksi 100 vuotta marraskuussa 2019.

Marraskuussa 2019 järjestimme "Kultainen kosketus" -nimeä kantavan seminaarin. Olemme hyödyntäneet sen antia tässä julkaisussa, jonka julkaiseminen sattuu myös juhlavuoteen. Sairaanhoidon opetuksen uranuurtaja Florence Nightingale syntyi toukokuussa 1820 Firenzessä. Hän käytti omaisuutensa Lontoon sairaalaolojen parantamiseen ja lähti 1854 hoitamaan Krimin sodassa haavoittuneita ja sai aikaan käänteentekeviä muutoksia sairaalaoloissa. Hänen syntymästään tuli kuluneeksi 200 vuotta julkaisumme ilmestymisvuonna. 

Florence Nightingalen jalan jäljissä kuljettiin myös Suomessa. Ines Kuittinen oli visionääri ja rohkea toimija sekä verkostoitunut keskeisten alansa vaikuttajien kanssa. Hyvänä ihmistuntijana hän sai ihmisten vahvuudet esille ja käyttöön. Ines Kuittinen oli vahva valtakunnallinen vaikuttaja ja valtakunnallisesti arvostettu henkilö. Hän teki yhteistyötä lääkintöhallituksen, ammattikasvatushallituksen ja opetushallituksen kanssa. Opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö olivat myös läheisiä yhteistyökumppaneita. Ines Kuittisen toiminta ajoittuu sodanjälkeisen Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehitykseen ja alan koulutuksen kehittämiseen kyseisenä aikana.

Kuittisen vahvuuksia olivat sekä sisällöllinen että menetelmällinen terveysalan koulutuksen kehittäminen, eri koulutusalojen luominen sekä aikuiskoulutuksen, täydennyskoulutuksen, opettajakoulutuksen ja hallinnon koulutuksen kehittäminen. Yhteistyö käytännön kenttien kanssa tehostui, kun hänen toimestaan tehtiin muun muassa lääkintöhallitukselle ohjeet käytännön opiskelun toteuttamiseksi. Hän ajoi voimakkaasti korkeakoulu- ja yliopistoyhteistyötä terveysalalla, kuten fysioterapian saamista korkeakoulutukseksi Jyväskylässä.

Ines Kuittinen oli myös paikallinen ja alueellinen vaikuttaja, muun muassa Jyväskylän kaupunginvaltuutettu. Hänen persoonansa nousi esille niin työssä kuin vapaa-ajallakin muun muassa henkilöstön kanssa elämisessä ja olemisessa. Hän osasi myös nauttia ja pitää hauskaa. Hän esitti vaikka keijukaista valkoisessa harsopuvussaan.

Kuittisen työtä jatkoi ansiokkaasti terveydenhuoltoneuvos, rehtori, yksikönjohtaja Annikki Lämsä. Hän on myös ollut todellinen voimavara tämän kirjan ja marraskuussa 2019 pidetyn seminaarin luomisessa. Kiitokset jokaiselle artikkelin kirjoittajalle ja äidinkielen lehtori Tuula Koskelle kielellisestä avusta sekä kaikille muille kirjan työstämisessä mukana olleille. Kiitokset juhlaseminaarin toteuttajille, luennoitsijoille ja seminaarissa mukana olleille. Kiitämme myös Oulun yliopiston kirjastoa arvokkaasta avusta lähdemateriaalin hankinnassa. Kiitokset kuuluvat myös Oulun ammattikorkeakoulun tk-julkaisuneuvostolle.     

Oulussa 16.12.2020

Kari Virolainen
Simo-Pekka Kekäläinen
Sirkka-Liisa Halme

Lähde: Otavan iso tietosanakirja: Encyclopaedia Fennica. 1965. Mont-Pyra, 6. osa, 2. p, 390–391. Helsinki: Otava. Keuruu.

1. JOHDANTO

Maailma muuttuu – hoitotyö vastaa muutokseen

Risikko Paula

Kultainen kosketus eli "ajattelua, toiveita, arvoja, tekoja ja toimintaa" – näin kuvaillaan terveydenhuoltoneuvos Ines Kuittisen työtä. Hänellä on ollut valtava vaikutus suomalaiseen terveydenhuoltoon, hoitotyöhön ja koulutukseen omana aikanaan, ja hänen "kosketuksensa" tuntuu vielä tänäkin päivänä. Tämä julkaisu on kunnianosoitus hänelle ja kaikille terveydenhuoltoa, hoitotyötä ja koulutusta kehittäneille.

2. SOSIAALIPOLITIIKALLA HYVINVOINTIVALTIOKSI

Sosiaalipolitiikalla hyvinvointivaltioksi

Virolainen Kari

Artikkelissa tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön merkitystä hyvinvointivaltion synnyn lähtökohtana 1800–1900-lukujen vaihteesta 2000-luvulle saakka. Itsenäisen Suomen sosiaalipoliittinen lainsäädäntö alkoi lailla kahdeksan tunnin työajasta vuonna 1917. Hyvinvointivaltion synnystä voidaan puhua kuitenkin vasta sodan jälkeisinä vuosikymmeninä, kun sosiaalipoliittisen lainsäädännön periaatteiksi nostettiin...

3. KULTAINEN KOSKETUS – TERVEYDENHOIDON TOIMINTAYMPÄRISTÖT MENNEINÄ AIKOINA

Karismaattisia johtajia vuosina 1945–1984 – Birgit Nieminen ja Ines Kuittinen

Lämsä Annikki

”Ehkä ei viihdy potilaan vuoteen vieressä, mutta tarvitaanhan sairaanhoitajia muuallakin, kuten opettajina!” Suomalaista terveysalan koulutusta ovat kautta aikojen ohjanneet ja normittaneet kansainväliset ja kansalliset ohjeet ja suositukset. Ammatinharjoittamislaki määrittää osaamiset ja Valvira seuraa toimintaa. Ne ovat oikeutta ja turvaa antavia tukimuotoja sekä asiakkaalle että ammatissa toimivalle.

Terveysalan koulutuksen kehitykseen vauhtia 1970‒80-luvuilta

Hietanen Inkeri

Kehitys ja muutos ovat aina sidoksissa yhteiskunnan vallitsevaan tilanteeseen ja ajankohtaisiin arvovalintoihin, mutta myös aiemmin elettyyn ja koettuun. Jokaisella ajanjaksolla on juuret menneessä, taustana tulevalle. Terveysalan koulutuksen vuosikymmeninä ammattitaitoiset ja alan kehittämiseen sitoutuneet esimiehet, johtajattaret sekä myöhemmin rehtorit ja henkilöstö ovat vaikuttaneet juuri omalla henkilökohtaisella panoksellaan siihen...

4. HYVÄN HOIDON JUURET JA LÄHTÖKOHDAT – KANTAVAT PERIAATTEET LÄPI AIKAKAUSIEN

Pohjolan tuikkivat valot – kärsimyksen lievittämisen sukupolvia jatkuva tehtävä

Haho Annu

Kärsimyksen lievittäminen on aikakaudesta riippumatta ymmärretty hoitotyön koulutuksessa ja käytännössä sen keskeiseksi tavoitteeksi ja tehtäväksi. Sitä voidaan pitää jopa hoitotyön olemassa olemisen edellytyksenä. Kärsimyksen lievittämiseen sisältyy eettinen ja lainsäädännöllinen velvoite, mutta myöskin ihmisen eksistenssin merkityksellinen viesti.

Oulun koulun opit käytäntöön

Tokola Eeva

40 vuoden aikana tapahtuneeseen sairaanhoitajan aseman ja työn muutokseen kuuluu kaikkea lakimääräyksistä asiantuntijuuden kehittämiseen. 1970‒80-luvuilla haettiin teoreettista oppia kesäyliopistojen ja Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksen täydennyskoulutuksista ja Oulun yliopistollisen sairaalan hoitotyön koulutuksista. 1990-luvulla esiteltiin ensimmäiset näyttötutkinnot. Artikkeli käsittelee noita muutoksia henkilökohtaisesta näkökulmasta.

Hoitotieteellisen koulutuksen ja tutkimustoiminnan alkuvaiheita Oulun yliopistossa

Aavarinne Helena

Tässä artikkelissa kuvaan hoitotieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen suunnitteluun, aloittamiseen ja laitoksen alkuvaiheiden toimintaan liittyviä näkökohtia. Sen lisäksi kuvaan myös niitä ympärillä olevia mahdollisuuksia ja yhteistyötä, minkä seurauksena terveydenhuollon kandidaattikoulutus ja hoitotieteellinen tutkimus saivat alkunsa ja hoitotiede alkoi kehittyä omaksi pääaineeksi Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Ikuisen opiskelijan tarina – oppiminen ja tiedon kultainen kosketus

Halme Sirkka-Liisa

Artikkeli käsittelee sairaanhoidon ja terveyden hoidon koulutusta, menneisyyttä ja kehitystä eri aikakausina. Kivijalkana on menneisyys ja sen kultainen kosketus tämän päivän hoitotyöhön.

Oulun röntgenhoitajakoulutus – ensimmäisen röntgenkurssin koulutuksen käynnistyminen

Holmström Anneli, Jussila Aino-Liisa

Oulussa röntgenhoitajakoulutus alkoi vuonna 1965. Tätä ennen koulutus oli aloitettu Helsingissä vuonna 1951 ja Turussa vuonna 1963. Oulun sairaanhoitajaopisto oli Kuopiossa alkaneen koulutuksen kanssa kolmas koulutuksen järjestäjä Suomessa. Koulutus oli uusi koko maassa ja voikin pohtia, miksi tuntematon koulutus sijoittui juuri Ouluun? 

Bioanalyytikkokoulutuksen historiaa

Paldanius Mika

Laboratoriohoitajan ammatti on kehittynyt laboratorioapulaisten, sairaalalaboranttien ja laboratoriohoitajien koulutusten kautta bioanalyytikon tutkinto-ohjelmaksi. Edelleenkin valmistuneet bioanalyytikot laillistetaan virallisesti Valviran kautta laboratoriohoitajiksi. Aluksi koulutus kesti vain vuoden ja myöhemmin se pidentyi vaiheittain nykyisen muotoiseksi kolmen ja puolen vuoden koulutukseksi.

Säteilyn käytön turvallisuuskulttuurin kehittäminen opetuksessa

Henner Anja

Artikkelissa kuvataan säteilyn käytön turvallisuuskulttuurin kehittämistä ja kehittymistä terveysalan koulutuksessa eri vuosikymmenillä sairaanhoito-oppilaitoksesta ammattikorkeakouluun. Oppilaitokselle saatiin 1990-luvulla uuteen kouluun siirryttäessä ensimmäisenä oppilaitoksena toimivat röntgenlaitteet, jotka mahdollistivat säteilyn käytön harjoittelun jo opintojen alkuvaiheessa ilman potilasta fantomilla.

Muisteluja laboratoriohoitajaksi opiskelusta 1980-luvun alussa

Oja Paula

Artikkelissa kerrotaan laboratorionhoitajan opinnoista 1980-luvun alussa.

Terveysalan koulutuksen kehittämisprosessin aikaista mietiskelyä Oulun yliopistossa

Luukkonen Jaakko

Terveydenhuoltoalan kehittäminen on ollut tiiviisti kytköksissä siihen, miten yliopisto ja aikanaan mukaan tullut ammattikorkeakoulu ovat muokanneet alan asiantuntijuuden tukemista koulutuksen ja tutkimuksen kautta. Yhteisenä pohjana on ollut näkemys siitä, että maamme tulee kehittyä yhä voimakkaammin kohti oppimisyhteiskuntaa. 

Optometrian historia ja tulevaisuus

Kemppainen Leila, Andersson Robert

Oulun terveydenhuolto-oppilaitos pääsi tammikuussa 1987 aloittamaan ensimmäisen noin 20 opiskelijan ryhmän kanssa optikkokoulutuksen. Ammattikorkeakoulun (1992) myötä valmistuvan opiskelijan tutkintonimike muuttui optikosta optometristiksi (AMK)/kandidaatti B.Sc. 

Suuhygienisti suun terveyden ylläpitäjänä ja edistäjänä

Oinonen Meeri

Hyvä suun terveys on tärkeä osa ihmisen kokonaisterveyttä. Kiinnityskudossairaudet ja muut hyvinvointia ja terveyttä heikentävät suun sairaudet ovat kuitenkin edelleen yleisiä suomalaisessa väestössä ja niiden hoitoon käytetään runsaasti suun terveyspalveluita. Suun sairauksien taustalla on usein yksi yhteinen vaaratekijä, puutteellinen omahoito.

Ajatuksia kuntoutusalan koulutuksesta

Koukkari Marja

Kuntoutusalan koulutuksella on aina ollut paikkansa Oulun sosiaali- ja terveysalan tutkintojen joukossa. Oppilaitoksesta on valmistunut vuosien saatossa kuntohoitajia, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, kuntoutuksen ohjaajia ja kuntoutuksen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Koulutusten tavoitteissa ja opetussuunnitelmissa ovat näkyneet ajalle tyypilliset yhteiskunnan ja työelämän asettamat tarpeet.

Opetusosaamista – paljon ja hyvää

Karjalainen Asko

Oulun sairaanhoito-oppilaitoksessa vuonna 1974 pienellä opiskelijaryhmällä alkanut ammatillinen opettajankoulutus on auttanut suomalaista yhteiskuntaa ja maamme pohjoisia alueita ehkä enemmän kuin osaamme aavistaakaan. Vuoteen 2020 mennessä Oulusta on valmistunut noin 4 500 ammatillista opettajaa. Ammatillisella opettajankoulutuksella on oma historiansa, joka tunnetaan huonommin kuin yleissivistävän koulun opettajainvalmistuksen tarina. 

5. MUISTOJA JA INES KUITTISEN TOIMINTAA 

Ines Kuittinen Jyväskylässä 1954‒1973 – arvostettu alueellinen ja valtakunnallinen terveysalan koulutuksen kehittäjä

Papp Inkeri

Terveydenhuoltoneuvos Ines Kuittisen syntymästä tuli vuonna 2019 kuluneeksi 100 vuotta. Tässä artikkelissa keskityn vuosiin 1954–1973, jolloin Ines Kuittinen toimi Keski-Suomessa. Artikkelissa käydään läpi Ines Kuittisen uraa terveyskoulutuksen kehittäjänä Keski-Suomessa.

 

Kohtaamisia Ines Kuittisen kanssa

Ahola Liisa

Artikkelissa kerrotaan moninaisista kohtaamisista Ines Kuittisen kanssa vuosien varrella.

 

Oulun terveyskoulu ja koulussa jatko-opintoja

Lämsä Annikki

Artikkelissa tarkastellaan historiallisesta näkökulmasta tärkeää askelta terveydenhuollon edistämisessä, alan hallinnollisen ja opettajankoulutuksen kehittymistä Pohjois-Suomessa. Samalla kuvataan sellaisen jatko-opintopolun syntyä, jolla oli sairaanhoidonopettajatutkinnon myötä suuri merkitys henkilöille ja heidän toimialalleen. Nykyisen Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajankoulutuksen voidaan katsoa saaneen alkunsa Pohjois-Suomessa terveydenhuoltoalan opettajankoulutuksesta. 

Oulun koulusta eväät elämälle

Rask Maija

Oulun koulu rakentui karismaattisten tahtonaisten Birgit Niemisen, Ines Kuittisen ja Annikki Lämsän taidolla ja sinnikkyydellä maan johtavaksi ja monipuoliseksi terveydenhuollon opinahjoksi. Heitä yhdisti Punainen Risti ja terveyssisaruus. Periksi antaminen tai lannistuminen ei tullut kysymykseenkään, kun oli kyse opetuksen tieteellisen pohjan vahvistamisesta, jatko-opintojen aloittamisesta, ammattikorkeakoulutuksesta tai koulutuksen hajasijoittamisesta.

Sairaanhoidon opettajankoulutuksen alkutaipaleelta

Kvist Kaija

Artikkelissa kerrotaan sairaanhoidon opettajankoulutuksen historiaa niin koko Suomen kuin Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksen näkökulmasta.  

 

Moduuliopetus ennen ja nyt – Ines Kuittisen ajan pedagogiikan tarkastelua 2020-luvulla

Papp Inkeri, Solankallio-Vahteri Tytti

Artikkelissa kuvataan ja verrataan kahta moduuliopetuksen mallia ja opetuksen toteutustapaa. Lähes 50 vuotta on kulunut aikaa näiden välillä. Onko kahdella pedagogisella mallilla muuta yhteistä kuin sana moduuliopetus? Yritämme myös löytää, mitä hyötyjä katsottiin uudesta opetuksen toteutustavasta olevan 1970- ja 2020-luvuilla ja olivatko samat tekijät olleet vaikuttamassa moduulimallin käyttöön kummallakin vuosikymmenellä?

 

6. MITEN KULTAINEN KOSKETUS TOIMII TULEVAISUUDEN TERVEYDENHUOLLOSSA?

Digitaalinen yhteisöllinen oppiminen hoitotyön opiskelijoiden ammatillisen osaamisen vahvistamisessa ‒ tulevaisuuden kultainen kosketus

Männistö Merja

Tulevaisuuden hoitotyössä vahva ammatillinen osaaminen, luovuus ja digitaalisuus ovat merkittävässä asemassa. Ammattilaisilta edellytetään substanssiosaamisen lisäksi erityisesti laaja-alaista ohjaus-, johtamis-, arviointi- ja kehittämisosaamista. Artikkeli kertoo siitä, kuinka digitaalinen maailma voi auttaa opiskelijoiden ammatillisen osaamisen vahvistamisessa.

 

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen: Osaamisen ja palvelujen Suomi osana EU:ta

Tuppurainen Tytti

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen piti puheen Kultainen kosketus -terveydenhuoltoseminaarissa 11.11.2019. Hänen puheensa tekee katsauksen Suomen korkeatasoiseen ja kansainvälisesti tunnustettuun osaamiseen, joka tarvitsee väyliä kehittyäkseen edelleen ja mahdollisuuksia, joilla innovaatiosta edetään tuotteeksi. EU:n tarjoamat sisämarkkinat sekä yhteinen osaamispääomamme ovat tässä kehitystyössä tulevan menestyksemme turvaajia.

7. YHTEENVETO

Sosiaali- ja terveysalan amk-koulutuksen visioita

Junttila Taina, Pietiläinen Hannu 

Nykymuodossaan koulutus on aikaan ja yhteiskunnalliseen tilaan sidottua hyvin laajaa toimintaa, joka reagoi toimintaympäristön muutoksiin tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Aina ei ole ollut näin. Koulutus on ollut myös yhteiskunnallisen vallankäytön muoto, eikä edes peruskoulutukseen pääsy ole ollut itsestään selvyys ja kaikkien ulottuvilla. Historian muutosten myötä myös ammatillinen koulutus ja yliopistot ovat avautuneet kaikille. Koulutukseen on sisältynyt ajan myötä vahva muutostietoisuus ja sisäänrakennettu halu muuttaa maailmaa ja luoda parempaa tulevaisuutta.

Pohdintaa

Halme Sirkka-Liisa

Elääkö hoitotyön kultainen kosketus sosiaali- ja terveysalalla yhä? Kultaisen kosketuksen lähtökohtana voidaan pitää toisesta ihmisestä huolehtimista. Työtä tehdään rakkaudella. Huolenpito on avointa ja kokonaisvaltaista sekä ajan ja paikan olosuhteet huomioivaa. Alalla toimiminen vaatii myös hyvän tietopohjan ja kyvyn analysoida tietoa ja sen toimivuutta erinäisissä tilanteissa. Oleellista on, että tieto on luotettavaa ja oikeaksi todennettua. 

 

 

 

Uusimmat artikkelit