Tasa-arvoa, itsemääräämisoikeutta ja mielenterveyttä edistämässä
Metatiedot
Nimeke: Tasa-arvoa, itsemääräämisoikeutta ja mielenterveyttä edistämässä
Tekijä: Koivisto Kaisa; Paaso Leena; Alakulppi Juha; Serlo Kaijaleena (toim.)
Aihe, asiasanat: edistäminen, itsemäärääminen, mielenterveys, tasa-arvo
Tiivistelmä: Suomen perustuslaissa turvataan kaikkien kansalaisten perusoikeudet, joita ovat oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, liikkumisvapaus, yhdenvertaisuus, yksityiselämän- ja omaisuudensuoja sekä sosiaali- ja oikeusturva. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa muihin nähden eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Itsemääräämisoikeus kuuluu perusoikeusjärjestelmän yleisperusoikeuteen henkilökohtaisena vapautena ja koskemattomuutena suojaten ihmisen fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan.
Lapset, mielenterveyden ongelmista kärsivät ihmiset ja vammaiset sekä ikääntyneet kuuluvat haavoittuviin ryhmiin, joiden kohdalla perusoikeuksien turvaamiseen tarvitaan lain tasoisia ohjeita. Lisäksi naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien tasa-arvon toteutumiseen pitää edelleen myös Suomessa tehdä toimenpiteitä.
Lasten, nuorten ja perheiden sekä kaikkien ihmisten mielenterveyttä voidaan edistää sekä mielenterveyteen liittyviä riskejä ennaltaehkäistä kohdistamalla resursseja niihin kehitysyhteisöihin, missä lapset ja nuoret liikkuvat. Tällöin muun muassa koulut voisivat olla paikkoja, missä lasten ja nuorten hyvinvointi, vahvuudet, positiivinen ja kehitystä tukeva ilmapiiri ja dialogi näkyisi koulun jokapäiväisessä toiminnassa ja vuorovaikutuksessa.
Lapsen kehityksen ja kasvun edellytys on varhaisen vuorovaikutuksen ja suojaavien kasvuolosuhteiden toteutuminen lapsuuden suhteissa. Ihmissuhdetyö perustuu vuorovaikutukseen, jossa voidaan saavuttaa ihmisten kokemuksellista eheyttä ja lisätä voimavaroja, olipa henkilö sitten hoidossa tai oppimassa.
Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk
Aikamääre: Julkaistu 2018-11-19
Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-165-4
Kieli: suomi
ISBN: 978-951-597-165-4
Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut
Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0
Näin viittaat tähän julkaisuun
Koivisto, K., Paaso, L., Alakulppi, J. & Serlo, K. (toim.) 2018. Tasa-arvoa, itsemääräämisoikeutta ja mielenterveyttä edistämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 57. Hakupäivä 16.4.2024. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-165-4.
Tämä kokoomateos jakautuu neljään teemaan, joita ovat tasa-arvo, itsemääräämisoikeus ja itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta sosiaali- ja terveysalalla, mielenterveyden edistäminen sekä vuorovaikutus ihmissuhdetyössä. Teoksessa kuvataan ajankohtaisia asioita, jotka liittyvät muun muassa sukupuoli-identiteettiin, tyttöjen ja poikien tasa-arvoon, itsemääräämisoikeuteen ja sen rajoittamiseen sekä mielenterveyteen ja vuorovaikutuksen terapeuttisuuteen. Teoksen artikkelit koskettavat tavalla tai toisella kaikkia ihmisiä ja yhteisöjä ilmeten ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja eettisessä toiminnassa. Kokoomateos muodostuu asiantuntijoiden kirjoittamista artikkeleista.
Tasa-arvo, sukupuolten kokema häirintä ja lähisuhdeväkivalta näkyvät lähes joka päivä uutisoinneissa. Koulutuksen on annettava valmiudet näiden asioiden kohtaamiseen työelämässä. Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus ja itsemääräämisoikeuden rajoittaminen ovat olleet viime aikoina myös otsikoissa. Itsemääräämisoikeuden lisäämiseksi ollaan asiasta laatimassa lain tasoisia ohjeita sosiaali- ja terveysalalle. Ihmisen ymmärtäminen kokonaisvaltaisena ja ainutlaatuisena persoonana yksilönä antaa perustaa mielenterveydelle. Mielenterveys on voimavara, jota kannattaa tukea koko ihmisen kasvun ja kehityksen ajan perheissä ja kehitysyhteisöissä kaikissa tilanteissa ja yhteisöissä.
Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota ihmisen kohtaamiseen ja kuulla ihmisen omaa kertomusta sekä käsitystä omasta tilanteestaan. Kun ihminen tulee kuulluksi, niin hänen omat voimavaransa lisääntyvät ja hänen kykynsä ymmärtää oma tilanteensa kasvaa. Vuorovaikutuksen merkitystä on syytä korostaa kaikessa koulutuksessa ja hoitotyössä.
Oulussa 19.11.2018
1. TASA-ARVOSTA
Sukupuolten välisen tasa-arvon tukeminen kouluyhteisössä
Koivisto Kaisa, Serlo Kaijaleena
Perustuslain 6 § 1. ja 2. momentin ja 4. momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja sukupuolen perusteella tapahtuva syrjintä on kiellettyä sen mukaan. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa ja työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, lain säädösten mukaan.
Sinä Osaat! Tytöt ja teknologia
Ylönen Hanna, Kolehmainen Anna
Suomalaiset tytöt menestyvät luonnontieteissä ja matematiikassa, mutta eivät hakeudu tekniikan ja luonnontieteiden aloille. Samaan aikaan teknologia-aloja uhkaa Suomessa tulevaisuudessa merkittävä työvoima- ja osaajapula. Mitkä tekijät ohjaavat tyttöjen valintoja? Oulun ammattikorkeakoulun ja KoulutusAvain Oy:n tiimi osallistui vuonna 2017 Sinä osaat! -ratkaisulla Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailuun 15 finalistin joukossa ja pohti, kuinka haaste ratkaistaan.
Poikien ja miesten tasa-arvoa edistämässä
Aalto Markus, Kurttila Jukka
Keskenmeno. Monta keskenmenoa. Jokaisen jälkeen myös paikalla olleella isällä on ollut oma suuri suru, mutta yksikään hoitajista ei ole kysynyt, miltä hänestä tuntuu. Miesten ja poikien tasa-arvosta on alettu olla yhä enemmän huolissaan. Miesten tasa-arvo-ongelmia ilmenee elämänalueilla ja tilanteissa, joissa miesten asema on heikompi kuin naisilla.
Väkivaltaa kokeneille miehille kehitettiin auttamismalli
Pekkola Jussi, Sarlin Tommi
Väkivaltaa kokeneiden miesten auttamiseen ei toistaiseksi ole kehitetty kohdennettuja auttamismalleja. Miessakkien hankkeessa kehitetään auttamismalleja yksilötyöskentelyyn ja ohjattuun vertaisryhmään. Työskentelyn punaisena lankana on auttaa miestä siirtymään olosuhteiden uhrin asemasta enemmän oman elämänsä toimijaksi. Vertaisryhmässä miehet voivat jakaa kokemuksia sekä saada tietoa ja neuvoja.
Soroptimistit tasa-arvoa edistämässä
Serlo Kaijaleena
Ihmisoikeuksien toteutumisessa on yhä monia puutteita eri puolilla maailmaa. Erityisesti naisten ja miesten välinen eriarvoisuus on yhä voimakasta. Myös monet kulttuuriset ja yhteiskunnalliset käytännöt sallivat eriarvoisen kohtelun.
2. ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN RAJOITTAMISESTA SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus
Koivisto Kaisa
Itsemääräämisoikeus kuuluu perusoikeusjärjestelmän yleisperusoikeuteen, jolloin jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa tai muutenkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.
Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen
Koivisto Kaisa
Potilaan tai sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat säännökset ovat osin puutteellisia eivätkä ne vastaa perustuslain vaatimuksia. Sosiaali- ja terveysalan käytännöissä on tilanteita, jolloin joudutaan turvautumaan rajoitustoimenpiteisiin.
3. MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN
Mielenterveys voimavarana ja miten mielenterveyttä edistetään
Koivisto Kaisa
Mielenterveys on hyvän terveyden ja elämänlaadun edellytys. WHO:n mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen ymmärtää omat voimavaransa, selviytyy normaaleissa elämän stressitilanteissa, kykenee työskentelemään tuottavasti ja pystyy toimimaan yhteisön jäsenenä.
Mielenterveyden edistäminen kouluyhteisössä
Koivisto Kaisa, Rautakoski Pentti, Ojala Jukka
Koulut ovat lasten ja nuorten tärkeitä kehitysyhteisöjä, joissa lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan lisätä ja tukea monin eri tavoin. Opettajat voivat muun muassa edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä tunnistamalla ja tukemalla heidän vahvuuksia, ylläpitämällä ja kehittämällä myönteistä vuorovaikutusta ja positiivista ilmapiiriä, lisäämällä osallisuuden kokemuksia ja osallistumista, ohjaamalla ihmissuhde-, ristiriitojen ja ongelmien ratkaisutaitoja.
4. VUOROVAIKUTUS IHMISSUHDETYÖSSÄ
Ihmisen kokonaisvaltaisuus ja ainutlaatuisuus
Koivisto Kaisa
Näkemys ihmisen kokonaisvaltaisuudesta ja ainutlaatuisuudesta perustuu humanistiseen teoriaan ja käsitykseen ihmisestä. Humanistinen teoria keskittyy yksilölliseen kokemukseen, jonka mukaan jokainen muodostaa elämäntilanteestaan ja elämän kokemuksistaan merkityksiä, jotka ovat ainutlaatuisia juuri kyseessä olevalle henkilölle.
Vuorovaikutus mielenterveystyön perustoimintona ja auttamisen välineenä
Koivisto Kaisa
Vuorovaikutus asiakkaiden ja potilaiden sekä heidän perheidensä kanssa on mielenterveystyössä toimivien hoitajien osaamisen perusydintä. Kun ihmisen mielenterveys järkkyy ja hän sairastuu, hän kokee sisäistä voimattomuutta jo kokemansa sairauden vuoksi. Henkilö on haavoittuva ja kriisissä.
Avoimen dialogin hoitomalli tietoisena toimintana
Koivisto Kaisa
Suomessa avoimen dialogin hoitomallia mielenterveystyössä ovat kehittäneet Jaakko Seikkula ja Tom Arnkil. Dialogissa on keskeistä välitön reagointi avunpyyntöön, ryhmätyöskentely ja verkoston mukaan ottaminen hoidon voimavaraksi. Hoitoa toteutetaan hoitoneuvotteluissa, joihin kutsutaan asiakkaan lisäksi hänen läheisensä, hoitoon osallistuvat viranomaiset ja hoitava työryhmä.
Kampus-opo tukee opiskelijan opiskelukykyä
Huttunen Heli, Saarinen Susanna
Oulun ammattikorkeakoulussa toimii viisi kokopäiväistä kampus-opoa, joiden tehtävänä on opiskelijoiden opiskelukyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen. Kampus-opojen toiminnan tavoitteena on opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu sekä esteettömyyden edistäminen. Opiskelukyky koostuu neljästä eri osa-alueesta, joista kolmea käsitellään tässä artikkelissa.
Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen keskosen hoitotyössä
Riuttanen Virpi
Lapsen syntyminen keskosena on perheille ennalta odottamaton tapahtuma. Keskosen hoitotyössä ensiarvoisen tärkeää on tukea vauvan ja vanhempien välistä varhaista vuorovaikutusta. Yhtenäisillä käytännöillä ja perhelähtöisellä toimintatavalla hoitajat pystyvät tukemaan vuorovaikutuksen kehittymistä.
Kohti perhekeskeisyyttä – missä ollaan nyt?
Alakulppi Juha, Honkanen Hilkka
Perhekeskeisyydestä on sosiaali- ja terveysalalla käyty kiivasta keskustelua jo noin parinkymmenen vuoden ajan. Erityisesti aihe puhuttaa mielenterveystyössä ja neuvolatyössä, joissa molemmissa ollaan tekemisissä suoraan tai välillisesti koko perheen kanssa. Neuvolatyössä lapsen hyvinvointi on yhteydessä koko perheen hyvinvointiin ja mielenterveystyössä yhden perheenjäsenen sairaus koskettaa koko perhettä.
Päihteidenkäyttäjien perheenjäsenet kertovat omaiskokemuksistaan. Narratiivien kolme eri tasoa
Tanskanen Jani, Elo Satu
Päihderiippuvuus on sairaus, joka vaikuttaa koko perheeseen, ei vain päihteiden käyttäjään. Perheenjäsenet joutuvat suhteuttamaan läheisensä riippuvuussairauden ja sen vaikutukset omaan elämäntilanteeseensa. Elämän odotukset ja arjen rutiinit saattavat muuttua radikaalisti. Varsinkin toipumisvaiheeseen liittyvät kerronnallisuus ja elämäntarinat.
Työnohjaus osaamisen edistäjänä
Kiviniemi Liisa
Työnohjaus on tärkeä tapa kokemusten jakamiseen, reflektioon ja pysähtymiseen työasioiden äärellä. Muuttuvissa toimintaympäristöissä työnohjauksen jatkuvuus tarjoaa mahdollisuuden asioiden pitkäjänteiselle pohdinnalle ja kehittämiselle. Työnohjaajan osaamisessa korostuvat ryhmänohjaustaitojen lisäksi oppimista ja ratkaisujen löytymistä edistävät menetelmät.
YHTEENVETO
Koivisto Kaisa
Suomen perustuslaki turvaa kaikkien kansalaisten perusoikeudet, joita ovat muun muassa oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen sekä liikkumisvapaus ja yksityiselämän- ja omaisuudensuoja. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella ja velvoittaa edistämään sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaista kohtelua ja oikeuksia.
Sisällysluettelo
